Miten oireilevat harmaakaihi, glaukooma tai ikärappeuma silmissä? Entä miten silmiä pitää hoitaa? Asiantuntijamme vastasi lukijoiden kysymyksiin.

HARMAAKAIHI

1 Lääkäri kertoi, että minulla on seurantaa vaativa harmaakaihi. Olen huolissani – enkö saakaan kaihiini hoitoa?

Ole rauhassa, saat kyllä, jos kaihi alkaa vaikeuttaa näkemistäsi. Kaihi tarkoittaa mykiön samentumista, ja kun ikää tulee tarpeeksi, mykiö alkaa samentua meillä kaikilla – on kuin katselisi maailmaa likaisen ikkunan takaa. Siinä mielessä harmaakaihi on normaali ikääntymiseen liittyvä ilmiö.

Kaihi on toki jo alkuvaiheessakin harmillinen juttu. Kaihin sumentama silmä on usein herkkä häikäisylle, toisaalta hämärässä näkeminen heikentyy. Myös värien näkeminen saattaa muuttua.

Kaihisi on siis siinä vaiheessa, että sitä on järkevä seurata. Käynti silmälääkärissä 1–2 vuoden välein riittää, jos silmä on muuten terve. Kun on hoidon aika, tehdään kaihileikkaus.

Kaihileikkaukseen yksityissairaalaan voit toki hakeutua myös aiemmin, vaikka näkösi ei olisi vielä heikentynyt kovin paljon.

2 Miten kaihileikkaus tapahtuu? Ja voiko se epäonnistua?

Harmaakaihi leikataan tavallisesti ultraäänitekniikalla paikallispuudutuksessa. Silmien pintaan laitetaan puuduttavia tippoja ja silmään tehdään pieni viilto, jonka kautta samentunut mykiö poistetaan. Tilalle asetetaan tekomykiö. Tarpeen mukaan leikataan vain toinen silmä tai molemmat.

Potilaalle leikkaus on sinänsä helppo. Tarvitsee vain maata selällään 20–30 minuutin ajan, kipua ei tunnu. Potilas on hereillä koko ajan, ja silmä pysyy auki metallisen luomenlevittimen avulla.
Kaihileikkaukset epäonnistuvat erittäin harvoin. Leikkauksen jälkeen on aivan tavallista, että silmiä ajoittain särkee ja ne ovat pitkään kuivat. Silmiä pitää lääkitä jonkin aikaa antibiooteilla ja kortisonilla.
Uusinta uutta on veitsetön femtolaserleikkaus. Niitä tehdään Suomessa vain yksityisesti.

IKÄRAPPEUMA

3 Tuttavani sai silmäoireilleen nimen silmänpohjan ikärappeuma. Kuulin, että tautimuotoja on kaksi: kuiva ja kostea. Mitä eroa niillä on?

Molemmissa ikärappeumissa on kyse on tarkan näkemisen alueelle kohdistuvasta silmäsairaudesta. Tarkan näkemisen alue on nimeltään makula ja taudista käytetään myös nimitystä makula­degeneraatio.
Kun tarkan näön alue vaurioituu, lukeminen käy usein mahdottomaksi ja esimerkiksi kasvoja on vaikea tai jopa mahdotonta erottaa. Näkökentän reunoilla näkö on normaali.

Kuten totesit, ikärappeumaa on kahta muotoa: kuivaa ja kosteaa. Kuivassa rappeumassa oireet ovat usein lievemmät, ja tauti etenee hitaammin kuin kosteassa. Kosteaan rappeumaan on kuitenkin hoitoja, mutta kuivaan ei – tutkimus käy kyllä kiivaana.

Kuivaa muotoa potee 80 prosenttia kaikista ikärappeumapotilaista. Silloin verkkokalvon sisään kertyy nestettä ja kuona-ainetta, ja valoa aistivien solujen toiminta heikkenee.

Kosteassa muodossa silmänpohjan suonikalvostoon muodostuu uusia verisuonia, jotka kasvavat hallitsemattomasti. Verisuonet tihkuvat ja aiheuttavat turvotusta, ja verkkokalvon eri kerrokset saattavat irrota toisistaan.

4 Mistä tiedän, onko minulla kostea ikärappeuma? Entä miten sitä hoidetaan – säästyykö näkö?

Kostea ikärappeuma tuottaa varsin nopeasti selviä oireita. Hakeudu vetkuttelematta silmälääkäriin tai terveyskeskukseen, jos huomaat, että kirjaimet tai ympäristön viivat vääristyvät.

Viime vuosina tähän tautimuotoon on saatu uusia lääkeaineita, jotka pistetään pienellä neulalla suoraan silmän sisään. Miellyttävää se ei ole, mutta mikä tärkeintä, pistokset todennäköisesti säästävät näkösi.
Pistoksia annetaan aluksi kolmen tai viiden injektion sarjana. Osalla potilaista uudissuonien kasvu hidastuu tai jopa pysähtyy, osalla rappeuma etenee hoidoista huolimatta. Pistoksia tarvitaan usein toistuvasti, jotta näkökyky säilyisi.

GLAUKOOMA

5 Naapurillani on glaukooma. Millainen tauti se on?

Glaukooma, entiseltä nimeltään viherkaihi, on sairaus, jossa näköhermo vaurioituu. Miksi näin käy, sitä ei varmuudella tiedetä. Naapurisi näkökenttä on alkanut kaventua ja siihen on ilmaantunut sokeita alueita.

Glaukooma on usein salakavala tauti, koska se ei vaikuta tarkkaan näkemiseen ennen kuin taudin loppuvaiheessa. Kun naapurisi huomasi näkökentän häiriöt, näköhermo saattoi olla jo pahoin vioittunut. Ikävä juttu glaukoomassa on se, että hermoa ei saa enää millään konstilla terveeksi.

6 Onko olemassa kotimittaria, joka mittaisi silmänpaineeni?

Eipä ole. Kohonnut silmänpaine, glaukooman tärkein riskitekijä, ei tunnu potilaasta useimmiten miltään. Vain harvoin tauti etenee ärhäkästi.

Useimpien potilaiden diagnoosi siis viivästyy ehkä jopa 5–10 vuodella. Jotta sinulle ei kävisi näin, ota tavaksesi käydä kerran vuodessa tai kahdessa mittauttamassa silmänpaineesi ja tutkituttamassa silmänpohjasi silmälääkärillä. Se on ainoa tapa pysyä kartalla silmien kunnosta.
Joissakin optikkoliikkeissä tarjotaan tätä nykyä perusteellista silmätutkimusta uusin laittein. Ole varovainen: jos silmän sisäosien tutkimusta yrittää tulkita joku muu kuin silmälääkäri, et saa silmiesi terveydestä luotettavaa tietoa. Vain silmälääkärillä on siihen asiaankuuluva koulutus, joten varmista, että jos kuva otetaan, sen myös tarkistaa silmälääkäri.

7 Miten glaukoomaani hoidetaan?

Tautiin on omat silmätipat, jotka alentavat silmänpainetta. Tippojen vaihtoehtona on leikkaus- tai laserhoito.

Taudin alkuvaiheessa potilas voi usein vaikuttaa hoitovaihtoehdon valintaan sen jälkeen, kun silmälääkäri on kertonut, mitä hoidot sisältävät. Jos olet epävarma, kumpi hoito sinun pitäisi valita, kysy lääkäriltä, kumman hän itse valitsisi, jos olisi sinun asemassasi.

Muistathan kuitenkin, että glaukooman ai­heuttamia vaurioita ei lääketiede pysty millään parantamaan. Kaikki hoitomenetelmät tähtäävät silti taudin etenemisen hidastamiseen ja näkökyvyn säilymiseen.

Kysymys hoitotakuusta

Hoitotakuu silmäsairauksissa kuulemma joskus takkuaa. Pitääkö paikkansa?
Kyllä. Joissakin sairaanhoitopiireissä on tingitty säännöllisestä seurannasta tai harvennettu tarkistusvälejä jopa hoitotakuun piiriin kuuluvissa silmäsairauksissa.

Uusi terveydenhuoltolaki laajentaa ensi vuonna potilaan mahdollisuuksia valita oma hoitopaikkansa. Jos haluat tietää, kuuluisiko sinun silmäsairauttasi seurata tai hoitaa julkisessa sairaanhoidossa, kannattaa kysyä neuvoa esimerkiksi omasta terveyskeskuksesta tai silmäpoliklinikan hoitajalta.

Asiantuntijana silmätautien erikoislääkäri, LT Ulla Näpänkangas, Tilkan silmäsairaala, Coronaria Silmäklinikka Oy.

Näin pidät huolta näöstäsi

  • Tupakointi on pahinta mitä voit tehdä silmillesi. Lopeta, jos vielä savuttelet!
  • Ylipaino on myös silmäsairauksien riskitekijä. Jo pienikin painonpudotus kohentaa myös silmiesi hyvinvointia.
  • Silmien suojaus auringolta on panostus silmäterveyteen. Jos sinulla on silmälasit, hanki aurinkolasit vahvuuksilla optikolta.
  • Monipuolinen ravinto on hyväksi silmille. Mikään yksittäinen ravintoaine, kuten mustikka, ei täsmäkohenna silmäterveyttäsi.

Kiusana kuivat silmät

  • Tunnistatko nämä oireet: Silmät alkavat punoittaa, tuntua ärsyyntyneiltä, vetistävät ja silmän pinnalla voi tuntua roskan tunnetta? Jos vastaat kyllä, sinulla on kuivat silmät.
  • Hanki  apteekista ”keinokyyneleitä”, joita voit tiputtaa silmiin aina, kun ne tuntuvat kuivilta. Yöksi kannattaa hankkia silmän pintaa kosteuttavia geelejä.
  • Jos silmäsi tuppaavat kuivumaan tietokonetyössä tai vaikkapa lukiessasi, katso vaikka ikkunaan ja anna katseesi hakeutua vähäksi aikaa kaukaisuuteen. Rasittuneita silmiä voi auttaa sekin, jos puristat niitä kiinni, avaat ja puristat uudestaan. Kostuttavia tippoja kannattaa lisätä usein päätetyön aikana.
  • Jos kuivasilmäisyys tuntuu jääneen päälle ja näöntarkkuus sumenee, mene silmälääkäriin. Kyse voi olla myös silmän pinnan virus- tai bakteeritulehduksesta tai silmien allergisesta oireilusta.

Paljonko maksaa?

  • Julkisessa terveydenhuollossa maksat silmätutkimuksistasi ja hoidoista vain säädetyn poliklinikkamaksun ja hoitopäivä­maksuja.
  • Yksityisellä puolella hoidetaan kaikkia silmäsairauksia. ­

Tässä joitakin esimerkkihintoja, joista Kela-korvauksen osuus ­on jo vähennetty.

  • silmälääkärin perustutkimus alkaen 70 e
  • glaukoomatutkimukset noin 175 e
  • ikärappeumatutkimus noin 86 e
  • ikärappeuman hoitoon käytettävä pistos alkaen 258 e/kerta
  • kaihileikkaus n. 1500 e/silmä
verkkokalvo

Harmaakaihi ja glaukooma yleisiä silmäsairauksia

verkkokalvo kirjoitti: Onko kellään omakohtaista kokemusta verkkokalvon irtoamisesta, oireista ja sen hoidosta? Etsiskelin mutta en löytänyt sellaista ketjua täältä et-netistä. Olin kaksi viikkoa sitten harmaakaihileikkauksessa ja silmän oikeassa reunassa on varjo, kaaren tapainen... netistä luin, että saattaapi olla oire verkkokalvon irtoamisesta. Silmä ei ole kipeä ja näen sillä hyvin. Jälkitarkastus on kahden viikon päästä. Jos ketään kiinnostaa niin turhaan huolehdin ja opin sen, ettei...
Lue kommentti
verkkokalvo

Harmaakaihi ja glaukooma yleisiä silmäsairauksia

Onko kellään omakohtaista kokemusta verkkokalvon irtoamisesta, oireista ja sen hoidosta? Etsiskelin mutta en löytänyt sellaista ketjua täältä et-netistä. Olin kaksi viikkoa sitten harmaakaihileikkauksessa ja silmän oikeassa reunassa on varjo, kaaren tapainen... netistä luin, että saattaapi olla oire verkkokalvon irtoamisesta. Silmä ei ole kipeä ja näen sillä hyvin. Jälkitarkastus on kahden viikon päästä.
Lue kommentti

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju