Hui, nyt huimaa! Milloin huimaus on syytä tutkia?

Mistä johtuu huimaus ylös noustessa?

Kun nousee äkillisesti pystyasentoon, veri hulahtaa painovoiman ansiosta päästä jalkoihin. Normaalisti verenpaineen säätelykeskus korjaa tilanteen nopeasti, verenpaine nousee ja verta pumpataan aivoihin.

Aina säätelyjärjestelmä ei kuitenkaan ehdi sopeutua riittävän nopeasti asennon muutokseen.

Verenpaineen lasku pystyyn noustessa yleistyy iän myötä.

Verenpaineen lasku pystyyn noustessa eli ortostaattinen hypotensio yleistyy iän myötä. Valtimot jäykistyvät eikä verenpaineen säätely toimi enää yhtä hyvin kuin nuorena.

Noustessa kannattaa istua hetki sängynreunalla. Jo makuulla voi pumpata verenkiertoon vauhtia koukistelemalla nilkkoja ja puristelemalla käsiä nyrkkiin.

Mitkä sairaudet aiheuttavat huimausta?

Sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes ja Parkinsonin tauti voivat aiheuttaa verenpaineen romahtamisen noustessa.

Ylivoimaisesti yleisin syy toistuvalle aivoperäiselle huimausoireelle on migreeni. Huimausta voi olla tavallisessa migreenikohtauksessa, mutta kyseessä voi olla myös tasapainoelimeen liittyvä huimausmigreeni. Migreeniin ei aina liity päänsärkyä, ja siksi huimausmigreeni voi jäädä diagnosoimatta.

Harvinaisempaan Ménièren tautiin kuuluu huimauskohtausten lisäksi kuulon heikkenemistä, tinnitusta ja korvien paineentunnetta, joita voi esiintyä myös huimausmigreenissä.

Huimauksen taustalla voi olla silmänpohjan rappeuma tai kaihi.

Eri aistijärjestelmistä tulevat viestit käsitellään aivojen tasapainokeskuksessa. Tietoa tuovat sisäkorvan tasapainoelin, jalkojen nivelten, jänteiden ja lihasten tuntohermopäätteet sekä näköaisti. Huimaustuntemus syntyy, jos aistielimistä tuleva tieto on ristiriitaista.

Sairaus tai häiriö missä tahansa tasapainoa säätelevässä elimessä voi johtaa huimaukseen. Huimauksen taustalla voi olla esimerkiksi silmänpohjan rappeuma tai kaihi. Ääreishermojen sairaudet voivat aiheuttaa alaraajojen tuntohäiriöitä ja siksi keinuttavaa huimausta.

Äkillinen huimaus on syytä tutkia.

Huimaus voi joskus olla yksi aivoverenkiertohäiriön tai vakavan rytmihäiriön oireista. Siksi äkillinen huimaus on syytä tutkia.

Voivatko lääkkeet aiheuttaa huimausta?

Yksi tavallisista huimauksen aiheuttajista on verenpainelääkitys. Verenpainetta alentava lääke on saattanut käydä vuosien myötä tarpeettomaksi, jopa haitalliseksi. Verenpaine on korjaantunut mutta lääkitys on jäänyt päälle, jolloin verenpaine laskee liikaa.

Huimaus voi johtua myös lääkkeiden haitallisesta yhteisvaikutuksesta.

Myös esimerkiksi mieliala- ja unilääkkeet sekä eturauhasvaivojen hoitoon tarkoitetut lääkkeet aiheuttavat monelle huimausta.

Huimaus voi johtua myös lääkkeiden haitallisesta yhteisvaikutuksesta. Mitä useampia lääkkeitä käyttää, sitä todennäköisempiä haitat ovat, Ilmavirta sanoo.

Mistä tunnistaa hyvänlaatuisen asentohuimauksen?

Huimaus voi olla monenlaista, pyörittävää karusellimaista, kaatavaa, keinuttavaa tasapainon epävarmuutta, pyörtymisen tunnetta, huonoa oloa. Hyvänlaatuinen ja vaaratonkin huimaus saattaa oireilla voimakkaasti.

Esimerkiksi tasapainohermon tulehdus aiheuttaa rajua ympäristön pyörintää. Hankalin huimausvaihe menee yleensä ohi muutamassa viikossa.

Hyvänlaatuisessa asentohuimauksessa huimausta on pään asentoa muuttaessa, tyypillisesti kylkeä kääntäessä. Muita oireita ei ole.

Liikunta ja tasapainoharjoittelu voivat suojata huimaukselta.

Jos huimaus häiritsee elämää, se kannattaa tutkia. Huimauksen hoito riippuu siitä, millaisia oireet ovat ja mikä vaivan on aiheuttanut.

Liikunta ja tasapainoharjoittelu voivat suojata huimaukselta ja niistä on hyötyä huimauksen hoidossa.

Asiantuntijana jutussa oli neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta.

Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan ET-lehdessä 3/2023. Tilaajana voit lukea sen myös täällä. Jos et vielä ole ET-lehden tilaaja, voit tilata sen tästä tai tutustua digilehdet.fi-palveluun.