Masennus, unihäiriöt ja ummetus ovat väestössämme varsin yleisiä vaivoja. Harva meistä kuitenkaan tietää, että ne saattavat ennustaa Parkinsonin taudin kehittymistä.
[VIDEO:11384]
Parkinsonin taudin ei-motorisia oireita
- Masennus, ahdistuneisuus, impulssikontrollin häiriöt, aistiharhat, muistihäiriöt
- Unihäiriöt, väsymys, uneliaisuus
- Kivut, tuntohäiriöt, hajuaistin heikentyminen, näön epätarkkuus
- Liiallinen verenpaineen lasku pystyasennossa, virtarakon toimintahäiriöt, seksuaalitoimintojen häiriöt, ruoansulatuskanavan toimintahäiriöt, hikoilun ja syljenerityksen häiriöt
- Ihon rasvoittuminen, laihtuminen
Dosentti Kari Murros:
Ei-motoriset oireet hyvin yleisiä
Parkinsonin tauti tunnetaan tyypillisesti sairautena, johon liittyy erilaisia liikehäiriöitä, kuten liikkeiden hitaus, vapina ja lihasjäykkyys.
Motoristen oireiden lisäksi tautiin liittyy laaja joukko myös niin sanottuja ei-motorisia oireita, joista kärsii suurin osa potilaista jossain vaiheessa sairautta.
Tunnistaminen tärkeää, mutta vaikeaa
- Oireiden tunnistaminen on erittäin tärkeää, koska ne heikentävät potilaiden elämänlaatua – usein jopa enemmän kuin motoriset oireet. Onneksi suurinta osaa niistä voidaan lieventää asianmukaisilla lääkkeellisillä ja ei-lääkkeellisillä hoidoilla, kertoo neurologian dosentti Kari Murros.
Ei-motoristen oireiden tunnistaminen voi auttaa yleislääkäreitä huomioimaan Parkinsonin taudin mahdollisuus nykyistä herkemmin, jolloin myös hoito voidaan aloittaa yhä varhaisemmassa vaiheessa.
Parkinsonin taudin ei-motoristen oireiden tunnistaminen on vaikeaa niiden moninaisen luonteen vuoksi. Asiantuntijan mukaan potilaat eivät välttämättä osaa yhdistää niitä itse sairauteen.
Osa oireista saattaa olla potilaalle niin kiusallisia, ettei hän mielellään nosta niitä keskustelussa esille. Tällaisia ovat esimerkiksi seksuaalitoimintoihin liittyvät häiriöt.
- Hajuaistin heikentymistä havaitaan suurella osalla potilaista jo ennen Parkinsonin diagnoosia. Lisäksi noin puolet potilaista on kärsinyt ummetuksesta.
- Kolmas melko yleinen diagnoosia edeltävä oire on REM-unen aikainen käyttäytymishäiriö, jolle on ominaista huitominen, potkiminen tai jopa väkivaltainen käytös. Häiriöistä kärsii vain noin puoli prosenttia väestöstä, mutta on arvioitu, että jopa puolelle heistä kehittyy myöhemmin Parkinsonin tauti, Murros toteaa.
Ei-motoristen oireiden hoidossa on otettava huomioon itse sairaus ja sen hoitoon käytettävät lääkkeet. Murroksen mukaan lääkehoito on kaksiteräinen miekka, koska sen avulla voidaan hallita motorisia oireita, mutta toisaalta lisätä tiettyjä ei-motorisia oireita.
Lääkitys ja hoito
Parkinsonin taudin hoidossa yleensä käytettävät lääkkeet saattavat aiheuttaa psyykkisiä sivuvaikutuksia, aistiharhoja, unihäiriöitä ja pystyasennossa tapahtuvaa verenpaineen laskua.
Lääkkeiden valinnassa ja niiden annostelussa onkin kiinnitettävä erityistä huomiota lääkkeiden aiheuttamiin sivuvaikutuksiin.
- Lääkkeiden siedettävyys on asia, joka pitää ottaa ehdottomasti huomioon jo lääkehoidon alkuvaiheesta lähtien, Murros toteaa.
Lääkehoitojen lisäksi myös liikunnalla ja ravitsemuksella on tärkeä merkitys ei-motoristen oireiden hallinnassa.
Otsikkoon liittyvä video:
http://www.nettiet.fi/teemat/terveys/art4809-Katso-video--Parkinsonin-ta...
Minun Äiti kuoli yli 30v sitten, 65-vuotiaana. Muistihäriöitä, näköharhoja, kasvot ilmeettömät, puhe puuroontui ja askel muuttui köpittäväksi. Suomenkielisenä nimenä käytettiin "äkillinen vanheneminen".
Oikean diaknoosin löytäminen tuntui vaikealta. Passitettiin ensin mielisairaalaan..:-(
Hei!
Monet sairastuvat Parkinsonin tautiin noin viisikymmentä vuotiaina ja alle sen. Lääkitys tulisi tarkistuttaa neurologilla, jolla on paljon kokemusta parkkiksen hoidosta (kaikilla neurologeilla ei ole).
Muistiongelmat tulee myös tutkituttaa, koska ne voivat liittyä parkkikseen, mutta olla myös täysin siitä riippumattomia. Parkkislääkkeistä osa vaikuttaa muistiin, on myös olemassa parkkisdementia ja sitten tietenkin muut muistisairaudet, joilta parkkis ei valitettavasti suojaa.
Muistin huononeminen kannattaa heti tutkituttaa, sillä muistisairauksiin on lääkkeitä jotka voivat parantaa oloa esim. viidellä vuodella. Myös parkkisdementiaan on saatavissa lääkitys, josta on hyviä kokemuksia.
Parkinson kerhoja toimii ympäri Suomen, mutta ne kokoontuvat useimmiten päivällä. Jos sellaiseen ei ole mahdollisuutta mennä, netissä toimiii Parkkispaikka niminen yhteisö, jonne voi liittyä sekä sairastunut että hänen omaisensa.
Parkkispaikka löytyy täältä http://parkkis.ning.com/
Siellä voi kysyä itseään askarruttavia asioita ja voi lukea toisten vastaavia keskusteluita. Tervetuloa !
Tv. Anne
