Jos potilas pääsee tunnin sisällä sairaalaan, toipumisella on paras mahdollinen ennuste. Mutta tiesitkö, että aivoinfarktia voi myös ennaltaehkäistä?

  1. Mitkä ovat aivoinfarktin ensi merkit?
    Oireet ilmaantuvat aina äkkiä. Tavallisimpia oireita ovat jommankumman puolen raajojen tunto- ja lihasheikkousoireet, suupielen roikkuminen, näköhäiriöt kuten kaksoiskuvien näkeminen, tasapainohäiriöt, huimaus ja puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeudet.
    Tällaisia oireita poteva rupeaa ihmettelemään, että ”mitä minulle oikein tapahtuu – miksi toinen puoli kehostani tuntuu puutuuneelta”. Tai: ”En saakaan sanaa suustani, vaikka minun pitäisi sanoa jotain.”
  2. Huomaanko aivoinfarktin oireet aina itse – ovatko ne niin selvät?
    Useimmiten merkit ovat selvät, mutta joskus mukaan tulee jo alusta saakka niin sanottu neglect-oire. Se liittyy ilmaantuessaan kehon vasemman puolen käden ja jalan oireisiin. Neglect tarkoittaa huomiotta jättämistä: aivoinfarktiin sairastunut ei silloin tunnista, että hänen vasemmalla puolellaan tapahtuu asioita – tai että hänen kropassaan on ylipäätään vasen puoli. Silloin sairastunut alkaa kävellessään esimerkiksi törmäillä vasemmalle puolelleen jääneisiin huonekaluihin.
  3. Tuttuni meni oireiden ilmaannuttua yöpuulle ja toivoi, että outo olo menisi levossa ohi? Oliko se virhe?
    Kyllä, vakava sellainen. Aivoinfarktiin ei liity kipuja, ja valitettavasti sairastunut ei aina ymmärrä, että jotain vaarallista on tapahtumassa. Jos saa aivoverenkiertohäiriöihin viittaavia oireita, ohimeneviäkin, pitää soittaa heti yleiseen hätänumeroon 112.
    Jos pääsee sairaalaan noin tunnissa, tutkimukset ja hoito päästään aloittamaan riittävän ajoissa.
  4. Tarina kertoo, että jos puhehäiriöitä saanut aivoinfarktipotilas soittaa 112:een, niin siellä kuvitellaan, että humalainen soittaa. Voiko näin oikeasti käydä?
    Ensihoitohenkilöstö on koulutettu tunnistamaan aivoverenkiertohäiriöinen soittaja. Hätänumeroon vastaavilla on ohjeet esittää tiettyjä kysymyksiä, joilla yritetään selvittää, mistä on kyse. Soittajan olisi hyvä koettaa kertoa ainakin se, että ”tämä tuli ihan yhtäkkiä”. Jo se on hätäpäivystäjälle merkki mahdollisesta aivoinfarktista.
  5. Mitä aivoinfarktissa tapahtuu?
    Aivoinfarkti syntyy aivoverisuoneen juuttuneen verihyytymän seurauksena. Hyytymä on voinut saada alkunsa eteisvärinään sairastuneessa sydämessä, itse aivoverisuonessa tai esimerkiksi kaulavaltimossa.
    Kun hyytymä tukkii aivoverisuonen, aivot eivät saa riittävästi happea. Aivosoluja alkaa kuolla jo muutamassa minuutissa. Aivovaltimot haarautuvat kuin puu pienempiin suoniin. Riippuu hyytymän koosta, minne asti se aivojen verisuonistossa siirtyy. Jos hyytymä on suuri, se jää kiinni suurempiin suoniin tukkien laajemman alueen isommin vaurioin. Jos se on pienempi, se menee aivovaltimoita peremmälle ja tekee veritulpan pienempään suoneen vähäisemmin vaurioin.
    Siksi aivoinfarktin oireet vaihtelevat potilaasta toiseen niin paljon.
  6. Mitkä ovat oireet, jos hyytymä tukkii aivojen vasemman puolen verisuonistoa? Entä oikean?
    Yhteneväisiä oireita ovat kummassakin tapauksessa aivolohkon vastakkaisen kehonpuoliskon raajojen heikkous, tuntohäiriöt ja saman puolen suupielen roikkuminen – usein myös häiriöt näkökentässä.
    Jos potilas saa vasemmanpuoleisen infarktin, hänelle ilmaantuu oikeanpuoleisten raajojen heikkoutta sekä useimmiten puhehäiriö. Vakavimmillaan sairastunut ei ymmärrä puhetta eikä pysty tuottamaan sitä.
    Jos infarkti syntyy aivojen oikeanpuoleisiin verisuoniin, potilaalle kehittyvät vasemmanpuoleisten raajojen halvausoireet. Yleensä silloin mukaan ilmaantuu myös jonkinasteinen neglect-oire. Se tarkoittaa sitä, että ihminen ei havaitse ympäristöään kehonsa vasemmalta puolelta.
  7. Mikä altistaa aivoinfarktille?
    Kohonnut verenpaine on tärkein aivoinfarktin riskitekijä. Pidä siis huoli siitä, että mittaat verenpaineesi säännöllisesti ja lähdet lääkäriin, jos lukemasi on kuukausitolkulla yli 140/85.
    Korkeat kolesterolitkin altistavat tälle sairaudelle. Kokonaiskolesterolin pitäisi olla alle 5 ja huonon LDL-kolesterolilukeman alle 3.
    Tupakointi kaksinkertaistaa aivoinfarktin riskin, ja joka viides aivoinfarkti johtuu tupakoinnista. Liiallinen alkoholinkäyttö, ylipaino ja vähäinen liikunta ovat nekin tukostaipumusta lisääviä tekijöitä.
  8. Toivunko aivoinfarktista, jos pääsen ajoissa hoitoon?
    Mitä pikemmin pääset hoitoon, sitä todennäköisemmin toivut. Muista, että jokainen minuutti on tärkeä, eikä soittoa 112:een pidä viivytellä.
    Toipuminen riippuu myös verihyytymän koosta, siitä, mitkä suonet se on tukkinut, millaiset oireet tukos on aiheuttanut ja kuinka ison kuolion se on ehtinyt tehdä aivoihin.
    Useimmat aivoinfarktipotilaat voidaan hoitaa liuotushoidolla, jos ambulanssi on soitettu tunnin sisällä oireiden alkamisesta. Silloin lähes kaikki toipuvat entiselleen.
  9. Jääkö aivoinfarktista aina muutoksia fyysiseen, henkiseen tai älylliseen suorituskykyyn?
    Ei välttämättä. Paljon voidaan paikata myös huolellisella kuntoutuksella. Aivot ovat joustava elin, ja usein terveet aivonosat oppivat ajan kuluessa hoitamaan vaurioituneiden aivonosien tehtäviä. Vaikka menetettyjä aivosoluja ei saa takaisin, aivojen miljardeista neuroneista koostunut hermoverkko on altis kuntoutukselle ja harjoitukselle. Itsekseen aivot eivät kuitenkaan toivu – niitä pitää harjoituttaa kuukausi ja vuosi toisensa perään – käytännössä lopun elämää.
    Aivoinfarktipotilaan kuntoutuksessa on harmi kyllä puutteita. Moni kunta ei tarjoa riittävää kuntoutusta vaikeammin sairastuneille tai laitoshoitoon joutuneille potilaille. Siksi olisi hyvä, jos aivoinfarktiin sairastuneen läheiset jaksaisivat pitää ääntä potilaan kuntoutustarpeesta kotiseutunsa terveydenhuoltoon päin.
  10. Milloin pääsen kotiin sairaalasta?
    Jos aivoinfarktin oireet ovat olleet ohimeneviä, kotiin pääsee muutaman päivän kuluttua. Jos taas oireet näyttävät vaativan kuntoutusta, sairaalassa on oltava vähintään viikko.
    Kotiin lähtevälle tai hoitolaitokseen päätyvälle tehdään aina kuntoutussuunnitelma ja uusintatukkeumia estävän lääkityksen päivitys.
  11. Kuuluuko aivoinfarktipotilaalle ilmaista apua kotiin – kotisairaanhoitoa, ruokapalvelua tai kodin muutostöitä?
    Se riippuu potilaan tilanteesta ja oireistosta. Näistä asioista päättävät yhteistyössä hoitava lääkäri, sosiaalityöntekijä, kunnan avh-yhdyshenkilö ja muun muassa Kela. Apu räätälöidään yksilöllisesti. Kuntoutuksesta vastaavat ihmiset tarkkailevat potilaan selviytymistä kotona, ja voinnin huonontuessa kunnan tai Kelan maksamaa apua voi anoa lisää.
  12. En pärjää enää yksin kotona tai puolisoni ei jaksa hoitaa minua – mitä sitten tapahtuu?
    Puhu tilanteestasi lääkärillesi tai kotisairaanhoitajallesi tai soita terveyskeskuksesi avh-yhdyshenkilölle. Tilanteesi katsotaan uudestaan ja sinulle yritetään järjestää palveluasunto tai laitospaikka. Jonot niihin ovat usein pitkät, mutta ennen hoitopaikan järjestymistä esimerkiksi kotisairaanhoitokäyntejä luoksesi voi lisätä.
  13. Astiat tippuvat käsistäni ja törmäilen jatkuvasti ovenkamanoihin. Mitä voisin itse tehdä arjen hankaluuksien voittamiseksi?
    Kaiken a ja o on sinnikäs ja päivittäinen harjoittelu. Vaikka tuntuisi tylsältä tehdä fysioterapeutin listaamia harjoitteita, älä luovuta. Huomaat hiljalleen, että otteesi pitää paremmin tai tasapainosi kehittyy vankemmaksi.
    Jos toinen puoli maailmasta tuntuu katoilevan, ota tavaksesi kääntää päätä siihen suuntaan niin paljon, että näet mitä heikommalla puolellasi tapahtuu.
    Kaiken kaikkiaan: luota siihen, että aivosi oppivat ja sinä opit! Ajattele olevasi kuin huippu-urheilija: jos haluat saavuttaa tavoitteesi, treenaamalla pysyt siihen kyllä.

    Asiantuntijana Aivoliiton asiantuntijalääkäri, neurologi Terttu Erilä.
    Lähteet Aivoinfarktin Käypä hoito -suositus, www.kaypahoito.fi, ja Soinila, Kaste ja Somer: Neurologia. Duodecim 2006.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lue lisää aiheen juttuja Sydänvaivat-osiosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla