Suomessa alkoholi maistuu keski-ikäisille ja sitä vanhemmille. Eikö muka nuorille?

”Suomen EU-jäsenyys vuonna 1995.” Viime viikolla pohjoismaisesta alkoholipolitiikasta väitelleen THL:n tutkijan Thomas Karlssonin ei tarvitse kauan miettiä Suomen suurinta alkoholipoliittista päätöstä miesmuistiin.

Päätös teki lopun tiukasti säädellystä alkoholipolitiikasta, jota alkoholin tuontirajoitukset vielä terästivät.

Karlsson tutki väitöskirjassaan pohjoismaisen alkoholipolitiikan muutosta vuosina 1994–2013 vertaillen Suomen, Ruotsin ja Norjan alkoholipolitiikkaa.
Suomi erottui kolmikosta maana, jonka alkoholipolitiikka on vapautunut eniten.

– Suomessa Alkoja on väkimäärään nähden enemmän kuin vastaavia monopolikauppoja läntisissä naapurimaissa. Myös ikärajat ja alkoholimyynnin rajoitukset kuten aukioloajat ovat sallivampia, Karlsson kertoo.

Norja pystyi tiukkana

Karlssonin mielestä pohjoismaisen, rajoittavan alkoholipolitiikan perusta on murentunut viime vuosikymmenten aikana, mutta silti voidaan puhua yhä pohjoismaisesta alkoholipolitiikasta.

Pohjoismaissa uskotaan alkoholin vähittäismyynnin monopoleihin ja korkeisiin alkoholiveroihin. Uskon perustana toimii tutkimustieto: saatavuus ja hinta vaikuttavat suoraan alkoholin kulutukseen. Ja jos kulutus kasvaa, alkoholihaitat ja eritoten alkoholikuolleisuus nousevat.

Norja, joka ei ole EU:n jäsen, rajoittaa yhä matkustajien alkoholituontia kiintiöillä. Lisäksi Norja on tehnyt jatkuvia indeksikorotuksia alkoholiverotukseen. Tiukka linja näkyy kulutuksessa: norjalaiset juovat vähemmän kuin suomalaiset ja ruotsalaiset.

Suomessa alkoholipolitiikan vapautuminen ei hetkauta enää nykynuoria.

– Aikuisten ja keski-ikäisten alkoholin kulutus on noussut. Myös eläkeläisten alkoholinkäytössä on havaittavissa kasvua. Toisaalta alaikäisten humalakulutus on ollut jatkuvassa laskussa viimeiset 15 vuotta, Karlsson kertoo.

Ei kuulu muille

Suomessa tiukan alkoholipolitiikan kannattaminen on varma tapa leimautua politiikassa ja arkielämässä tiukkapipoksi.

– Monen mielestä oma alkoholinkäyttö ei kuulu kenellekään eikä etenkään sen rajoittaminen, Karlsson sanoo.

Muualla Euroopassa pohjoismainen nipotus alkaa saada jopa ymmärtäjiä, sillä alkoholihaittojen kanssa kamppailevat myös eteläisemmät eurooppalaiset.

– 2000-luvulla suurin osa Euroopassa tehdyistä alkoholipolitiikan muutoksista on ollut tiukennuksia: ikärajojen nosto Tanskassa, mainontarajoitukset  Ranskassa, tiukemmat rattijuopumusrajat Irlannissa ja Skotlannissa sekä alkoholiverotuksen korotukset Kreikassa ja Iso-Britanniassa.

Entäs se kaljan lanttaus

Thomas Karlsson toivoo Suomeen uutta alkoholilakia, joka korvaisi vuodesta 1994 voimassa olleen alkoholilain.

– Laki tehtiin kiireellä EU-jäsenyyden kynnyksellä. Se on lakiteknisesti vanhentunut ja perinpohjaisen uudistuksen tarpeessa.

Eurooppalainen alkoholipolitiikka lähentyy pikkuhiljaa, mutta varsinaista yhdentymistä ei ole näköpiirissä.

Alkoholipolitiikan hittiaiheista Karssonilla on selvä näkemys.

Viini ruokakauppaan, kyllä vai ei?

– Ei.

Entä keskiolut laimeammaksi, hyvä vai huono idea?

– Nopea tapa laskea alkoholinkulutusta on laimentaa suosituinta alkoholijuomaa. Pysyvämpään muutokseen tarvitaan kuitenkin alkoholikulttuurin muutosta.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: