Suomessa alkoholi maistuu keski-ikäisille ja sitä vanhemmille. Eikö muka nuorille?
”Suomen EU-jäsenyys vuonna 1995.” Viime viikolla pohjoismaisesta alkoholipolitiikasta väitelleen THL:n tutkijan Thomas Karlssonin ei tarvitse kauan miettiä Suomen suurinta alkoholipoliittista päätöstä miesmuistiin.
Päätös teki lopun tiukasti säädellystä alkoholipolitiikasta, jota alkoholin tuontirajoitukset vielä terästivät.
Karlsson tutki väitöskirjassaan pohjoismaisen alkoholipolitiikan muutosta vuosina 1994–2013 vertaillen Suomen, Ruotsin ja Norjan alkoholipolitiikkaa.
Suomi erottui kolmikosta maana, jonka alkoholipolitiikka on vapautunut eniten.
– Suomessa Alkoja on väkimäärään nähden enemmän kuin vastaavia monopolikauppoja läntisissä naapurimaissa. Myös ikärajat ja alkoholimyynnin rajoitukset kuten aukioloajat ovat sallivampia, Karlsson kertoo.
Norja pystyi tiukkana
Karlssonin mielestä pohjoismaisen, rajoittavan alkoholipolitiikan perusta on murentunut viime vuosikymmenten aikana, mutta silti voidaan puhua yhä pohjoismaisesta alkoholipolitiikasta.
Pohjoismaissa uskotaan alkoholin vähittäismyynnin monopoleihin ja korkeisiin alkoholiveroihin. Uskon perustana toimii tutkimustieto: saatavuus ja hinta vaikuttavat suoraan alkoholin kulutukseen. Ja jos kulutus kasvaa, alkoholihaitat ja eritoten alkoholikuolleisuus nousevat.
Norja, joka ei ole EU:n jäsen, rajoittaa yhä matkustajien alkoholituontia kiintiöillä. Lisäksi Norja on tehnyt jatkuvia indeksikorotuksia alkoholiverotukseen. Tiukka linja näkyy kulutuksessa: norjalaiset juovat vähemmän kuin suomalaiset ja ruotsalaiset.
Suomessa alkoholipolitiikan vapautuminen ei hetkauta enää nykynuoria.
– Aikuisten ja keski-ikäisten alkoholin kulutus on noussut. Myös eläkeläisten alkoholinkäytössä on havaittavissa kasvua. Toisaalta alaikäisten humalakulutus on ollut jatkuvassa laskussa viimeiset 15 vuotta, Karlsson kertoo.
Ei kuulu muille
Suomessa tiukan alkoholipolitiikan kannattaminen on varma tapa leimautua politiikassa ja arkielämässä tiukkapipoksi.
– Monen mielestä oma alkoholinkäyttö ei kuulu kenellekään eikä etenkään sen rajoittaminen, Karlsson sanoo.
Muualla Euroopassa pohjoismainen nipotus alkaa saada jopa ymmärtäjiä, sillä alkoholihaittojen kanssa kamppailevat myös eteläisemmät eurooppalaiset.
– 2000-luvulla suurin osa Euroopassa tehdyistä alkoholipolitiikan muutoksista on ollut tiukennuksia: ikärajojen nosto Tanskassa, mainontarajoitukset Ranskassa, tiukemmat rattijuopumusrajat Irlannissa ja Skotlannissa sekä alkoholiverotuksen korotukset Kreikassa ja Iso-Britanniassa.
Entäs se kaljan lanttaus
Thomas Karlsson toivoo Suomeen uutta alkoholilakia, joka korvaisi vuodesta 1994 voimassa olleen alkoholilain.
– Laki tehtiin kiireellä EU-jäsenyyden kynnyksellä. Se on lakiteknisesti vanhentunut ja perinpohjaisen uudistuksen tarpeessa.
Eurooppalainen alkoholipolitiikka lähentyy pikkuhiljaa, mutta varsinaista yhdentymistä ei ole näköpiirissä.
Alkoholipolitiikan hittiaiheista Karssonilla on selvä näkemys.
Viini ruokakauppaan, kyllä vai ei?
– Ei.
Entä keskiolut laimeammaksi, hyvä vai huono idea?
– Nopea tapa laskea alkoholinkulutusta on laimentaa suosituinta alkoholijuomaa. Pysyvämpään muutokseen tarvitaan kuitenkin alkoholikulttuurin muutosta.
