Voiko kortisonia käyttää jatkuvasti? Voiko käytön seurauksena olla osteoporoosi tai lihavuus? Tarkistat faktat tästä.

1. Voiko kortisonivoidetta käyttää jatkuvasti tai pitkään?

Jatkuvassa käytössä kortisonivoide menettää tehoaan, joten käyttö on hyvä rajata pariin viikkoon – näin vähennät myös ihon ohenemisen vaaraa. Moni atopiapotilas, jolla on lääkärin määräämät lääkkeet ihotautinsa hoitoon, käyttävät kaksi viikkoa kortisonivoidetta ja kaksi viikkoa esimerkiksi takroli- tai pimekrolimuusivoidetta.

2. Voiko kortisonivoidetta ja muita voiteita käytää samanaikaisesti?

Samanaikaisesti kortisonia ja takroli- tai pimekrolimuusivoiteita ei pidä käyttää, sillä kortisoni syö muilta lääkevoiteilta tehon.

3. Haurastuttaako kortisoni luustoa?

Kun kortisonia käytetään suun kautta otettuna pitkään ja suurina annoksina,  osteoporoosin riski kasvaa. Huolehdi siis riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lue lisää: Ethän syö osteoporoosilääkkeitä turhaan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

4. Miten voi suojata luustoani kortisonikuurin aikana?

Jos kortisonia on tarpeen käyttää useita kuukausia tai jos luuntiheys on alhainen, luustoa voi suojata osteoporoosilääkkeillä.

Vinkki: Tämä on turvallinen määrä D-vitamiinia!

5. Sopiiko kortisonipiikki polven nivelrikkoon kivunpoistajaksi?

Kortisonipiikki esimerkiksi polven nivelrikkoon tai olkapään tai lonkan kipuihin on hyvä hoitomuoto – joskin turhan vähän käytetty. Pistoshoito vähentää kulumakohdan tulehdusta ja turvotusta sekä kipuja.

6. Kuinka kauan kortisonipiikin teho kestää?

Yleensä useita viikkoja.

7. Sisältävätkö apteekin reseptittömät nenäsuihkeet kortisonia?

Joissakin valmisteissa kortisonia on. Ne vähentävät limakalvon tulehdusreaktiota ja lievittää muun muassa allergisen nuhan oireita. Kortisonisuihkeet ovat eri asia kuin nenän verisuonia ja limakalvoja supistavat suihkeet. Kortisonisuihkeita, toisin kuin supistavia suihkeita, voi käyttää vaaratta ympäri vuoden.

Astman ja keuhkoahtaumataudin hoidossa käytetään hengitettäviä kortisonilääkkeitä.

8. Aiheuttavatko kortisoni-inhalaattorit suun sientä?

Kortisonin pitkäaikainen käyttö voi kasvattaa suuhun sientä eli sammasta. Jos suussa alkaa maistua pahalta ja metalliselta ja suu kuivuu, käynti suuhygienistilla auttaa. Sammasta voi ehkäistä kurluttamalla vettä kortisonilääkkeen oton jälkeen.

9. Aiheuttaako kortisoni turvotusta?

Kortisoni voi lihottaa silloin, kun sitä joutuu käyttämään pitkään. Turvotus voi olla vain kudosten nesteilyä, mutta lääke voi tuoda muassaan myös suoranaisia ylikiloja. Näin siksi, että kortisoni lisää ruokahalua. Runsas kuidun saanti vähentää tunnetusti lihottavien herkkujen himoa.

Vinkki: Näin pääset irti makeanhimosta!

10. Väsyttääkö kortisoni?

Käyttöön liittyy joskus psyykkisiä oireita. Siinä, missä yhtä kortisoni väsyttää, toinen saa siitä ylimääräistä potkua. Puhu lääkärillesi, jos kortisonilla tuntuu olevan mielialavaikutuksia.

Lue lisää: 5 keinoa eroon väsymyksestä

Asiantuntijana lääkäri Pirkko Paakkari, Duodecim.

Ei sanaakaan siitä, milloin kortisonia tulisi ottaa, jos sitä on pakko käyttää? Minulle määrättiin astman pahenemisvaiheen hoitoon pillerimuotoista kortisonia, jota jouduin sitten aikanaan ottamaan. Otan aamulääkkeet ja vitamiinit yleensä aamiaisen jälkeen, tuolloin yhdeksän jälkeen ja otin siis kortisonin siinä ohessa. Jalat turposivat aivan järjettömästi, kenkien saumat ihan kirjaimellisesti natisivat ja tätä jatkui, kunnes älysin ottaa selvää MILLOIN suun kautta otettava kortisoni kannattaa ottaa. Se otetaan 06:00 08:00 välillä, ennen kuin kehon oma kortsisonituotanto on päässyt vauhtiin. Tällä välttää mahdottoman turvotuksen ja toimintakyky säilyy parempana. Minä olen 50- vuotias mies, en ole koskaan kohdannut tuollaista tilannetta jossa jalkapohjatkin ovat turvonneet ja kävely sen vuoksi vaikeaa. 

norman

Purkista ei tarvitse ottaa vitamiineja,

monipuolinen ja riittävä ravinto takaa riittävän vitamiinin saannin.

Suomessa ei tule puutetta mistään, jos ei ole sairauksia.

K-vitamiinia voi tuskin saada liikaa ? Kukaan tuskin syö liikaa K-vitamiinia

sisältäviä ruokia esim tummanvihreitä kasviksia kuten parsakaalia.

Ikävää, etteivät reumasairaatkaan saa riittävästi tietoa,

eivät nimittäin ole ainoa ryhmä, jotka jäävät ilman monesta sairauttaan ja lääkitystään koskevasta tiedosta.

Aina ei tajua ruveta tietoa kaivelemaan, kun uskoo että lääkärit kertovat kaiken tarpeellisen.

Lääkkeitten tuoteselosteessa on vähän tietoa.

Ja Duodecim - Lääkärien Terveyskirjastosta löytää melkein minkä tiedon vaan, jos onnistuu "googlata" oikein.

Sisältö jatkuu mainoksen alla