Avantouinti on superterveellistä! ”Kun sen on tehnyt, tietää olevansa olemassa”

Avantouinnin harrastajat hehkuttavat pulahduksen jälkeistä hyvää oloa, mutta kylmän veden suotuisista vaikutuksista on myös tutkimustietoa.

Kun ihminen menee kylmään veteen, ihon lämpötila laskee, hengitys sekä sydämensyke kiihtyvät ja verenpaine nousee. Jos avannossa oleskellaan kastautumista pidempään, hengitys ja syke alkavat hidastua ja verenpaine laskea.

Nopea kylmäaltistus saa myös hormonit liikkeelle: kortisolin ja endorfiinin eritys lisääntyy. Kudosten jäähtyminen ja kortisoli yhdessä estävät kiputuntemusta, ja endorfiinit puolestaan saavat aikaan mielihyvän tuntemuksen.

– Avannossa käyminen on kuin poimisi rusinat pullasta. Mielihyvähormonit lähtevät erittymään välittömästi, mutta jos pyrkii samaan vaikkapa lenkillä, niin juoksua saa jatkaa tunninkin verran, sanoo TTL:n tutkimusprofessori ja Oulun yliopiston professori Hannu Rintamäki.

Avantouinti lievittää esimerkiksi nivelkipuja. Moni reumaa sairastava saa kipuihinsa helpotusta säännöllisellä avantouinnilla.

Saksassa on tehty tutkimusta kylmävesiuinnista. Saksalaistutkimusten mukaan kylmässä vedessä oleilu lisää myös antioksidanttien määrää elimistössä. Uinnissa kylmäaltistus tosin kestää yleensä pidempään kuin avantopulahduksessa, joten tulosta ei voi suoraan yhdistää avantouintiin.

Avannossa käynti on hyvin intensiivinen kokemus. Kun sen on tehnyt, tietää olevansa olemassa.

– Elämässä on nykyään aika vähän huippukokemuksia – sisällä on lämmin, vaatteet suojaavat erilaisilta sääilmiöiltä ja useimpien työ on kevyttä – avannossa saa kerralla perinpohjaisen elämyksen. Ja tuleehan siitä tunne, että uskalsinpas, Hannu Rintamäki luettelee.

Avantouinti auttaa painonhallintaankin?

Avantouinti koetaan virkistävänä, ja monella myös yöuni paranee. Tämä liittynee vuorokausirytmiin. Kylmä vesi terävöittää aistit ja antaa aivoille aikamerkin: nyt ollaan aktiivisia. Kun kroppa sen jälkeen rentoutuu, ihminen on valmis lepoon ja uneen.

Jotkut kertovat saaneensa apua ihon kuivuuteen.

Jotkut avantouimarit kertovat saaneensa apua ihon kuivuuteen. Siitä ei ole tehty tutkimuksia, mutta vaikutus on mahdollinen. Avantouinnin jälkeen pintaverenkierto kiihtyy ja sitä kautta sen voisi ajatella aktivoivan ihon pintakerrosten aineenvaihduntaa.

Kylmäaltistuksen on todettu aktivoivan niin sanottua ruskeaa rasvaa. Ruskea rasvaa on vauvoilla, ja pitkään luultiin, että se häviää iän myötä. Muutama vuosi sitten saatiin selville, että myös aikuisilla on sitä.

Ruskealla rasvalla on aineenvaihduntaa kiihdyttävä ominaisuus, se siis polttaa energiaa toisin kuin valkoinen rasva, joka vain varastoi elimistön ylimääräistä energiaa. Näin ollen ruskealla rasvalla on merkitystä myös painonhallinnassa, ja voisi ajatella, että kylmäaltistus toimisi edullisesti painonhallinnassa. Ruskeaa rasvaa ja sen ominaisuuksia tutkitaankin parhaillaan useissa hankkeissa.

Saunasta vai ilman?

On makuasia, meneekö avantoon saunasta vai ilman.

– Kokemus on rajumpi, jos ottaa ensin löylyt, vaikka iho ehtiikin yleensä jäähtyä vähän matkalla avannolle, Hannu Rintamäki sanoo.

Jos avannossa kastelee myös pään, sydän saa kahdenlaista viestiä.

Pään kasteleminen tekee sekin kokemuksesta hurjemman kuin pelkän kropan pulahdus.

– Kasvojen valelu kylmällä vedellä rauhoittaa sydämensykettä, ja kehon kastaminen kylmään puolestaan kiihdyttää sydämen sykettä. Jos avannossa kastelee myös pään, niin sydän saa kahdenlaista viestiä. Se on suurempi rasite kuin jos pitäytyisi vain vartalon kastautumisessa.

Terve ihminen voi kuitenkin päänsä upottaa, jos se hyvältä tuntuu.

Avanto ei sovi sydänsairaalle

Avantouintia ei pidä harrastaa, jos on sydänkipuja tai jo diagnosoitu sepelvaltimotauti. Sykkeen ja verenpaineen äkillinen kohoaminen voi silloin altistaa sydänkohtaukselle.

Toinen harvinaisempi vaiva, johon avantouinti ei sovi, on kylmäurtikaria. Se on ihosairaus, jossa kylmä vesi saa aikaan kutittavan ihottuman. Siitä kärsivä osaa välttää kylmiä vesiä. Vaiva yleensä helpottaa iän myötä.

Kovin krapulaisena avantoon ei kannata mennä.

Kovin krapulaisena avantoon ei myöskään kannata mennä. Voimakkaaseen krapulaan voi liittyä rytmihäiriöitä, ja ne yhdessä kylmärasituksen kanssa saattavat muodostaa riskin sydämelle.

Pitääkö terveen mutta vähän iäkkäämmän ihmisen käydä lääkärillä, jos haluaa aloittaa avantoharrastuksen?

– Jos tuntee itsensä hyvävointiseksi eikä sydänvaivoja ole ollut, avantouintia voi mielestäni kokeilla ilman lääkärin vastaanottoakin. Ensimmäisille kastautumiskerroille on hyvä ottaa mukaan kokenut avantouimari, joka opastaa ja pystyy tarvittaessa auttamaan avannosta pois, Hannu Rintamäki sanoo.

Ensikertalainen käy avannossa luonnostaan aika nopeasti, kylmätuntemus on yleensä niin voimakas. Siihenkin kuitenkin tottuu.

– Jos avannossa alkaa käydä joka tai joka toinen päivä, niin huomaa, että vähitellen veteen on helpompi mennä. Se johtuu siitä, että elimistö tottuu, ja tarkemmin sanoen aivot tottuvat. Iholla olevat kylmäreseptorit lähettävät aivoille viestin kylmästä. Kun tämä toistuu säännöllisesti, aivot oppivat, ettei kyse olekaan mistään kovin tavattomasta asiasta ja niiden tulkinta kylmäreseptorien viestistä muuttuu. Ne eivät enää kiinnitä kylmään niin paljon huomiota kuin alussa, Hannu Rintamäki selittää.

Lue myös: