”Sehän oli mukava, kun se ei tiuskinut ollenkaan!”

Robotti nostaa potilasta, jotta sairaanhoitajan selkä pääsee vähemmällä. Mutta korvaako robotti tulevaisuudessa myös hoitajan läheisyyden? Halaaviakin robotteja on olemassa.

Japanissa on vanhustenhoidossa käytössä paljon robotteja. Ne muun muassa auttavat potilaiden nostamisessa ja ruokien tarjoilussa.

Ruoka-avustajarobotit helpottavat hoitajien työtä vanhusten aterioinnin järjestämisessä myös Ruotsisssa. Siellä on toiminnassa myös niin sanottuja telepresentaatio- eli lähiläsnäolorobotteja, joiden kautta kotona asuva vanhus saa kuvayhteyden hoitajaan tai omaiseensa.

Robotti hoitajana herättää ristiriitaisia tunteita, totesivat sairaanhoitajapäivien debattiin osallistuneet asiantuntijat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Robotit ovat toistaiseksi hyvin kömpelöitä ja suunniteltu tekemään vain yhtä tehtävää. Sain omakohtaisen ikävän kokemuksen robotti-imurista, jonka olin ohjelmoinut siivoamaan olohuonetta kolmeksi tunniksi. Kotona oli myös koira, jolla oli siihen aikaan pidätysvaikeuksia. Koira oli tehnyt läjät olohuoneeseen ja robotti ”siivosi” huonetta edestakaisin, koska se oli ohjelmoitu niin tekemään. Jälki oli kauheaa, sanoi futuristi, KTT ja DI Elina Hiltunen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sairaalassa tuollainen yksioikoinen toiminta voi olla kohtalokasta.

Hoitorobotit tekevät raskaat ja likaiset työt

Tietokirjailija ja Robotics Finland -hankkeen edistäjä Christina Andersson myönsi, että nykyrobotit ovat vielä raskaita ja osin kehittymättömiä, mutta ne kannattaisi silti ottaa käyttöön, jotta arkikokemukset veisivät niitä eteenpäin ja syntyisi uusia ajatuksia siitä, miten robotteja voidaan käyttää parhaiten hyödyksi hoitotyössäkin.

– Lisäksi nykyisillä resursseilla ei voida ratkaista hoitajien tarvetta muuten kuin teettämällä osa hoitotyöstä roboteilla, Christina Andersson sanoi.

Anderssonin mukaan robotit toimivat parhaimmillaan töissä, jotka ovat ”dirty, dull and dangerous” eli likaisia, tylsiä ja vaarallisia.

Suomessa robotteja on ollut koekäytössä esimerkiksi kolmessa etelä-pohjanmaalaisessa hoitoyksikössä, ja siellä kokemukset olivat hyviä. Christina Andersson oli saanut niin ikään myönteistä palautetta projekteista, joissa hän on ollut mukana.

– Kun kysyttiin erään potilaan kokemuksia robotin toimittamasta lääkejakelusta, niin hän totesi, että ”sehän oli mukava, kun se ei tiuskinut ollenkaan.”

Hoitajankaan pinna ei aina kestä, jos on kiire eikä mitään ehdi tekemään kunnolla.

Robotti antaa palautetta

Ihmistä robotit eivät kuitenkaan korvaa, totesi Elina Hiltunen.

– Ihmistä tarvitaan aina ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Ihmisen viestinnästä on 90 prosenttia kehollista, ja siihen robotit ei pysty, Hiltunen sanoi.

Tosin tutkijat kehittelevät myös robottien kykyä tunnistaa tunteita.

– Venäjällä ollaan tässä aika pitkällä. On jo olemassa Paro-robotti, joka osaa halata ja antaa palautetta räpyttelemällä ”silmiään”, Christina Andersson kertoi.

Hupaisaa elämää.  Noin 500 000 työtöntä  saa 600 kuussa ja asumistuet  (osa)  niin ei löydy vanhuksille ulkoiluttajaa.  Aihe ei vaadi kolmen vuoden koulutusta.

Jokin tässä mättää.

Kyllä voi ropotti olla hyväkin hoitaja iäkkäälle, kun on vanhuksia myrkytettykin, niin siitä tietää että ihminen voi olla  aivan hirveä hoitaja. Muistuu mieleen mm." Nykopfin coctailit" ja on muitakin myrkytys skandaaleja ollut hoito alalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla