Joka viides keski-ikäinen mies kuorsaa. Halvimmillaan hoidoksi kelpaa tennispallo, mutta tarjolla on myös järeämpiä keinoja.

1. Miten kuorsaus syntyy?

Nukkuessa nenä, suu, nielu ja kurkunpää rentoutuvat. Kuorsausääni syntyy hengitysteiden ahtaissa kohdissa, etenkin nenän ja nielun alueella, kun pehmeä suulaki värähtelee ilmavirran mukana. 

Kuorsaukselle altistavat ahdas nielu, suuret kita- ja nielurisat sekä ylipaino. Kuorsaamistaipumukseen vaikuttavat myös alaleuan rakenne ja nenän tukkoisuus.

Kuorsaus on sangen yleistä. Joka viides keski-ikäinen mies kuorsaa säännöllisesti nukkumisasennosta riippumatta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. Mistä erottaa harmittoman kuorsauksen ja uniapnean?

Uniapneassa hengitystiet ahtautuvat nukkuessa kokonaan ja hengitys katkeaa. Hengityskatkoksen pituus vaihtelee muutamista sekunneista yli minuuttiin. Kun veren happipitoisuus alkaa laskea, aivot herättelevät nukkujan automaattisesti. Stressitaso kohoaa, hengitys käynnistyy ja uni häiriintyy – myös vierustoverin uni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uniapnean oireita ovat toistuvat heräämiset, tukehtumistuntemukset, painajaiset ja hikoilu.

Harvinaisemmassa keskushermostoperäisessä uniapneassa hengityskatkokset johtuvat aivojen ja hengitystä ylläpitävien lihasten välisistä tiedonsiirto-ongelmista. Tällaista sentraalista uniapneaa esiintyy lähinnä vanhuksilla sekä sydämen vajaatoiminnan ja erilaisten halvausten yhteydessä. 

Kuorsaajalle harmittomasta kuorsauksesta kärsii lähinnä vierustoveri - useimmiten nainen.

3. Onko kuorsaus vain miesten vaiva?

Naisilla kuorsaus on jonkin verran harvinaisempaa kuin miehillä.

Uniapneaa pidettiin pitkään ylipainoisten keski-ikäisten miesten sairautena, mutta Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla uniapneaa esiintyy yhtä paljon kuin miehillä. Joka kolmas uniapneapotilas on normaalipainoinen. 

Pitää myös muistaa, että kuorsaajalle harmittomasta kuorsauksesta kärsii lähinnä vierustoveri, useimmiten nainen.

Osa lapsistakin kuorsaa säännöllisesti, mutta heillä vaiva poistuu lähes aina kita- ja nielurisaleikkauksen jälkeen. 

4. Mikä edistää kuorsaamista?

Ylipaino, alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet lisäävät kuorsaamista. Kuorsaustaipumus korostuu iän myötä, kun paino nousee ja suulaki veltostuu.

Tupakointi aiheuttaa nenän tukkoisuutta ja pahentaa näin kuorsausta. Myös kuiva ja karstoittuva nenä altistaa kuorsaukselle. 

Kuorsaukseen voi auttaa elämäntaparemontti. Tai tennispallo. 

5. Miten vaivaa voi hoitaa itse?

Elämäntaparemontti voi auttaa kuorsaukseen. Resepti on tuttu monien muiden vaivojen hoidosta: paino alas, lisää liikuntaa, terveellinen ruokavalio, tupakoinnin lopettaminen ja alkoholi pois arjesta. 

Vain selällään kuorsaava voi välttää selälleen kiepsahtamisen kevyellä uniselkärepulla tai ompelemalla taskun tennispalloa varten pyjaman selkäpuolelle. 

Jos kuorsaus johtuu kuivasta ja karstoittuvasta nenästä, avuksi voi kokeilla nenän kannuhuuhteluita ja öljypohjaisia nenätippoja. Henkilö, joka hengittää kuorsatessaan nenän kautta, voi hyötyä myös sierainten laajentimista.

6. Milloin pitää hakea apua?

Jos kuorsaukseen liittyy levotonta unta ja heräilyä, hengityskatkoja, päiväaikaista väsymystä tai mielialavaihtelua, kannattaa aina hakeutua lääkäriin: nenänielun tutkimuksiin ja unen tarkempaan selvittelyyn.

Jos puoliso kärsii kuorsaamisesta, se on niin ikään painava syy lähteä hakemaan vaivaan hoitoa ja helpotusta.

Vaikeaa uniapneaa hoidetaan ylipainehengitysmaskilla. 

7. Millaista hoitoa on tarjolla?

Kuorsausta on hoidettu entisaikoina kirurgisesti. Suulaen leikkausten sijaan nykyään käytetään lämpöhoitoa, jossa pehmeää suulakea käsitellään lämmöllä paikallispuudutuksessa. Hoidon avulla suulaki saadaan kiristymään, ja kuorsaus vähenee. 

Pelkkää kuorsausta ei pidä hoitaa, jos on vähänkin aihetta epäillä uniapneatautia. Lievän uniapnean hoidoksi riittää painonpudotus tai selinmakuun estäminen.

Hoidossa auttaa usein myös alaleuan asentoa tukeva ja hengitystiet avoimena pitävä uniapneakisko. 

Vaikeampaa uniapneaa hoidetaan ylipainehengitysmaskilla: potilaan hengitystä avustetaan pienellä ylipaineella ja pidetään näin hengitystiet auki. 

8. Onko kuorsauskiskosta apua?

Se on sama laite, jota uniapnean hoidossa kutsutaan uniapneakiskoksi. Kisko saattaa vähentää kuorsausta, mutta sen käyttö vaatii totuttelua. 

Asiantuntijana korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Miikka Peltomaa.

Artikkeli on alun perin julkaistu ET-lehden numerossa 11/2015.

Sisältö jatkuu mainoksen alla