Vanhemmiten kynsisieni iskee helpommin kuin nuorena ja sitä on vaikea hoitaa. Diagnoosi ja mahdollinen lääkitys kannattaa aina hakea lääkäriltä.

Iän myötä isovarpaan kynnet ovat paksuuntuneet, mikä on ihan normaalia. Mutta nyt isovarpaan kynsi myös kellertää ja kengän kärki painaa siihen kipeästi. Ei kai kynteen ole iskenyt sieni?

Diagnoosi kannattaa hakea lääkäriltä, sillä oireet voivat johtua myös muusta kuin kynsi­sie­nestä.

– Kynnen paksuuntuminen ja kellertyminen ovat tavallisia ikääntymisen aiheuttamia muutoksia. Joskus samantyyppiset oireet voivat viitata myös pso­riaasiin, kertoo iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri, dosentti Håkan Granlund Terveystalosta.

Sieni takertuu rikkoutuneeseen kynteen helpommin kuin ehjään.

Kynsisieni on kinkkinen vieras, ja mitä iäkkäämmälle se iskee, sen hankalampi se on häätää. Yleensä sienen tartuttama kynsi paksunee, muuttuu kellertäväksi ja irtoaa kynnen kärjestä alustastaan.

Usein punotusta on ensin ilmaantunut varpaiden väliin eli iho on hilseillyt ja kutissut, ja siihen on saattanut tulla haavaumia. Pelkästään varpaan väleissä esiintyvää sientä kutsutaan myös jalkasieneksi, mutta taudinaiheuttaja on sama: dermatofyytti-niminen sieni, joka viihtyy kosteassa ja lämpimässä ja elää kuolleesta ihokudoksesta.

Kynsisieni tarttuu yleensä märistä lat­tioista julkisilla paikoilla.

Joskus kynsi on vaurioitunut iskusta tai törmäyksestä, ja kynsi jää pysyvästi hieman epämuodostuneeksi. Myös pallopelejä pelaavat voivat saada äkkipysähdyksistä mikrotraumoja kynteen.

– Vaurioitunutta kynttä kannattaa tarkkailla, sillä sieni takertuu rikkoutuneeseen kynteen helpommin kuin ehjään.

Kynsisieni tarttuu yleensä märistä lat­tioista julkisilla paikoilla. Yleisiä sienipesäkkeitä ovat uimahallien, työpaikkojen ja liikuntakeskusten pesutilat. Osalla ihmisistä on heikko vastustuskyky nimenomaan sientä vastaan. He saavat tartunnan herkimmin.

– Immuunivaste on hyvin yksilöllinen. Välillä tuntuu, että toiset voivat vaikka kahlata sienessä saamatta tartuntaa, Granlund kertoo.

Iän myötä todennäköisyys saada kynsisieni kasvaa.

Kotioloissa sieni tarttuu harvoin, vaikka perheenjäsenellä olisikin kynsisieni. Yleinen se kuitenkin on, sillä suomalaistutkimuksen mukaan 11 prosenttia aikuisista kärsii kynsien sieni-infektiosta.

Iän myötä todennäköisyys saada kynsisieni kasvaa, sillä kynsissä on enemmän rikkoumia ja immuunivaste heikkenee. Myös lääkkeet tepsivät iäkkäillä huonommin kuin nuorilla.

Håkan Granlund ärähtää joka kerta nähdessään televisiossa kynsisienen hoitoon tarkoitettujen tuotteiden mainoksia. Niissä hehkutetaan erilaisia lakkoja ja voiteita ja luvataan tuloksia, jotka ovat erikoislääkärin mukaan katteettomia.

– Pääsääntöisesti kynsisienen hoitoon tarvitaan sisäisesti otettava lääke. Valitettavasti parhaallakin lääkkeellä saadaan häädetyksi vain 60 prosenttia tartunnoista.

Granlundin mukaan apteekista ilman reseptiä saatavat, kynsille siveltävät lakat tepsivät vain tiettyyn pinnalliseen kynsisilsaan. Tätä sientä esiintyy vain kynnen päällä, ja sen tunnistaa vitivalkoisesta väristä.

Suun kautta otettavia sienilääkkeitä on kahdenlaisia. Toista otetaan yksi tabletti päivässä 3–6 kuukauden ajan. Toinen lääke otetaan niin sanottuna pulssihoitona: lääkettä otetaan viikon ajan, jonka jälkeen pidetään kolme viikkoa taukoa. Setti toistetaan 3–4 kertaa.

Hoitamattomana kynsisieni voi levitä jalkapohjiin tai nivusiin.

Hoidon katsotaan onnistuneen, jos kynsi on vielä kahden vuoden kuluttua terve. Hoito on hidasta, sillä uuden kynnen kasvamiseen menee yleensä vuosi.

Kynsisieni ei tuhoudu täysin, ennen kuin uusi kynsikasvu on kokonaan korvannut vanhan kynnen. Iän myötä kynnen kasvu hidastuu, ja siksikin onnistumisen todennäköisyys laskee.

Yleinen syy hoidon epäonnistumiseen on uusi tartunta.

Kynsisieni ei ole vaarallinen, henkeä uhkaava tauti, mutta hoitamattomana se voi levitä jalkapohjiin tai nivusiin.

Pahimmassa tapauksessa hoitamaton kynsi- tai jalkasilsa voivat altistaa ruusulle eli ihonalaiselle bakteeritulehdukselle. Sen oireita ovat korkea kuume sekä säären punoitus ja turpoaminen.

Käytä sandaaleja.

Silti varsinkin iäkkäiden kohdalla päätetään usein, ettei kynsisientä kannata hoitaa. Lääkkeillä voi olla sivuvaikutuksia ja hoitoennuste on huono. Iäkkäillä voi myös olla lääkityksiä, jotka eivät sovi sienilääkkeen kanssa yhteen.

– Jos lääkäri kirjoittaa sienilääkkeen, muista mainita hänelle kaikki käyttämäsi lääkkeet, Granlund painottaa.

Netin keskustelupalstoilta löytyy tarinoita, joissa suositellaan kynsisienen häätäjäksi milloin omenaviinietikkaa, milloin kuusenpihkaa tai muita luonnonaineita.

Håkan Granlundin mukaan niistä on tuskin haittaa, mutta tutkittua tietoa niiden tehosta ei löydy.

Näin vältät kynsisienitartunnan

  1. Pese jalat päivittäin ja kuivaa ­varpaanvälit huolellisesti, ettei niihin jää saippuaa tai ­shampoota hautumaan.
  2. Vaihda sukat ­päivittäin ja laita kengät välillä lepäämään. Sieni kuolee kengistä, jos et käytä niitä 1–2 kuukauteen.
  3. Käytä varvas­tossuja tai muita sandaaleja ­uimahallin, ­kuntosalin, ­hotellin ja ­muiden vastaavien paikkojen pesutiloissa.
Vierailija

Kynsisieni tarttuu usein uimahallissa: ”Vain 60 prosenttia tartunnoista saadaan häädettyä lääkkeillä”

Omalla kohdallani pitää paikkansa, että kynsisienen saa uimahallista ja siitä eroon pääseminen on todella vaikeaa. Nuorena kävin uimahallissa uimassa 2-3 kertaa viikossa. Pidin muovisia sandaaleita yleisissä tiloissa mutta altaaseen mennessä otin ne pois kuten myös suihkussa kun pesin jalkoja. Kynsisienestä eroon pääseminen kesti yli 10 vuotta. Minulta poistettiin kaksi kertaa kaikki varpaankynnet koska ensimmäisen poistamisen jälkeen kynsisieni tuli uudestaan. Jouduin heittämään pois kaikki...
Lue kommentti