Miksi jalat valvottavat öisin? Ja niissä tuntuu kävelevän muurahaisarmeija? Lääkäri Risto Laitila vastaa yleiseen ongelmaan.

"Levottomat jalat valvottavat ja kävelyttävät minua yökaudet. Myös pitkään matkustaessa jaloissa kulkee muurahaisia, vaikkei niitä tietenkään ole. Se vaan tuntuu siltä.

Minulle tarjottiin Parkinsonin taudin lääkkeitä, mutten niitä huolinut. Sen sijaan aloin käyttää magnesiumia ja vahvoja B-vitamiineja aika suuriakin määriä ja apua niistä tuntuukin löytyvän.

Nyt askarruttaa, onko hoitoni elimistölle kuinkakin rankkaa?"

Nimimerkki Vispaavat jalat

Lääkäri Risto Laitila vastaa:

Jos on muuten koko lailla terve ja munuaiset pelaavat, vaaraa hoidostasi tuskin on. B6-vitamiini on kyllä sellainen, että se ylisuurina annoksina häiritsee ääreishermoston toimintaa. Kannattaa katsoa, ettei eri purkeista tule samoja vitamiineja ja ettei purkeissa olevia annostusohjeita ylitä.

Jos potee munuaisten vajaatoimintaa, ei magnesiumia pidä käyttää, ellei siitä neuvottele lääkärin kanssa.

On mielenkiintoista kuulla, että omahoitosi auttaa sinua noinkin hyvin. En osaa sanoa, mihin teho voisi perustua.

Mitä taas Parkinson-lääkkeeseen ja levottomiin jalkoihin tulee, niin dopamiinin tavoin vaikuttavilla lääkkeillä, pramipeksolilla ja ropinirolilla, levottomat jalat usein rauhoittuvat. Siksi lääkäri sinullekin niitä tarjosi.

Lue lisää: Raudan puute voi saada jalat vispaamaan

Kysy meiltä terveydestä, ravitsemuksesta, seksistä ja lakiasioista.
Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijalle täältä.

Vierailija

Lääkäri vastaa: "Mitä tämä on? Jaloissa kulkee muurahaisia eikä uni tule"

No oletko kyseisen lääkärin nähnyt tai kuullut joskus vastaavan oikeasti johonkin asiaan? Sellaista yleistä pyörittelyä. Ymmärrettävästi tutkimatta on vaikea sanoa juuta eikä jaata, ja olisihan se ammattillisesti jopa arveluttavaa, ja siksi nämä tällaiset kyselypalstat ovat lähinnä säälittäviä. Aivan ilmaiseksi julkisuustyrkyt lääkärit tuskin tuotakaan sanojen pyörittelyä tekevät.
Lue kommentti

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi:

 

Omaa kehoa voi olla vaikea rakastaa. Siksi pinnalle on noussut kehopositiivisuus eli aate, joka pyrkii opettamaan itseinhon sijaan itsensä hyväksymistä. 

Etenkin kesää kohden ajatukset bikineistä ja mekkokeleistä voivat ahdistaa: en voi, en kehtaa, näytän kamalalta. Entä, jos stressaamisen, ulkonäön muokkaamisen ja ainaisen laihduttamisen sijaan yrittäisitkin muuttaa ajatusmaailmaasi?

Tässä kuusi vinkkiä, joiden avulla sinäkin voit opetella kehopositiivisemmaksi.

1. Katso peiliin

Iso vatsa, heiluvat allit, muhkuraiset reidet, liian luiseva... Kun katsot peiliin, näetkö vain vikoja? Pyri mieluummin keskittymään hyvään. Keksi jokaista kehossasi inhoamaasi asiaa kohden kaksi asiaa, joista pidät. Se voi tuntua aluksi vaikealta, mutta pian alat löytää positiivisia kohtia helpommin. Voit ajatella: ”En ehkä ole juuri sellainen kuin haluaisin, mutta olen silti aika ihana.”

2. Kiitä kehoasi

Mieti, miten usein parjaat ulkonäköäsi hiljaa mielessäsi tai ääneen ystävällesi. Ala sen sijaan kehua kroppaasi siitä, mitä se osaa tehdä. Jalkasi kuljettavat sinua, kätesi voivat koskettaa. Olet ehkä voimakas tai hyvä halaamaan. Jokaisella on vain yksi keho. Mikset arvostaisi omaasi ja kohtelisi sitä rakkaudella?

3. Unohda kokolappu

On kurjaa, kun tuttu vaatekoko ei mene päälle sovituskopissa. Muista kuitenkin, että vaatekoot vaihtelevat paljon eri valmistajilla. Siksi niitä ei kannata tuijottaa liikaa. Älä välitä lapun numerosta, vaan valitse sellainen vaate ja koko, joka tuntuu hyvältä päällä.

Paidanniskaan merkitty koko ei myöskään kerro sinusta ihmisenä mitään. Jos lapun numeron näkeminen silti ahdistaa, leikkaa koko lappu irti.

4. Älä vertaa muihin

Katsele muita ihmisiä lempein silmin, älä katkerasti tai vertaillen. Kun mietit, että tuttavasi, joku julkisuuden henkilö tai mainoksen malli on kaunis ja upea, ajattele: ”Ja niin olen minäkin.”

Nykyinen kauneusihanne on ehkä hoikka ja treenattu, mutta vartaloita on lukemattomia erilaisia. Ne ovat kaikki yhtä arvokkaita. 

5. Liiku oikeista syistä

Moni rääkkää itseään kuntosalilla tai lenkkipolulla verenmaku suussa. Jos huomaat urheilevasi ulkonäön takia, ota aikalisä. Etsi laji tai tapa liikkua, josta oikeasti pidät. Liiku hyvän olon vuoksi – älä siksi, että söit eilen pullan. Liikunnan ei kuulu olla rangaistus.

6. Ole ystävä itsellesi

Yritä kohdella itseäsi yhtä kiltisti kuin kohtelet parasta ystävääsi. Pidät hänestä hänen itsensä, et ulkonäön takia, eikö niin? Mieti, mikä sinun persoonassasi on hyvää. Olet ehkä sisukas, rohkea, hyvä äiti tai rakastava puoliso, kätevä käsistäsi tai hyvä työssäsi. Keskity vahvuuksiisi. Ihmisarvosi ei riipu siitä, miltä näytät.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2018.