Matala-asteinen tulehdus ei tunnu miltään, mutta se altistaa pitkäaikaisille kansantaudeille. Omaa riskiään voi arvioida katsahtamalla vyötäröään: hiljainen tulehdus liittyy useimmiten ylipainoon.

1. Mistä matala-asteisessa tulehduksessa on kyse?

Matala-asteinen tulehdus on elimistössä hiljaa kytevä kudosten ärsytystila. Useimmiten se liittyy lihavuuteen. Elimistö pyrkii kompensoimaan lihavuudesta aiheutuvia aineenvaihdunnallisia muutoksia ja hälyttää tulehdustekijät korjaamaan tilannetta.

Matala-asteinen tulehdus voi aiheutua epäterveellisestä ja liiallisesta syömisestä, tupakoinnista tai jopa jatkuvasta stressistä tai univajeesta. Se on eri asia kuin infektio, akuutti viruksen tai bakteerin aiheuttama tulehdus.

2. Mitä haittaa matala-asteisesta tulehduksesta on?

Jos tulehduksellinen tila jatkuu pitkään, mahdollisesti vuosikausia, kehon toiminta häiriintyy. Esimerkiksi verisuonten seinämät voivat tukkeutua tai soluissa voi tapahtua muutoksia. Jatkuvasti kytevä matala-asteinen tulehdus on osasyy lähes kaikissa tavallisissa pitkäaikaissairauksissa muiden riskitekijöiden ohella. Se edistää sairastumista tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpiin ja Alzheimerin tautiin.

3. Huomaako tulehduksen itse?

Matala-asteinen tulehdus ei näy eikä tunnu samalla tavalla kuin vaikkapa influenssavirusten aiheuttama hengitystietulehdus tai vammasta johtuva kudosärsytys. Siinä mielessä se muistuttaa kohonnutta verenpainetta tai kolesterolitasoa. Nekään eivät välttämättä aiheuta oireita, joihin ihminen kiinnittäisi huomiota.

4. Mistä tietää, kärsiikö matala-asteisesta tulehduksesta?

Varmasti sitä ei tiedäkään. Omaa tilannettaan voi kuitenkin arvioida katselemalla vatsanseutuaan. Pahin tulehdusta aiheuttava tekijä on ylipaino, etenkin vyötärölihavuus. Suuri osa lihavista kantaa todennäköisesti elimistössään matala-asteista tulehdusta, sillä ylimääräinen rasvakudos ruokkii sitä erittämällä tulehdusta välittäviä aineita.

Myös koholla oleva verenpaine ja korkea kolesteroli vihjaavat tulehduksen mahdollisuuteen, koska ne liittyvät usein matala-asteista tulehdustakiihdyttäviin elintapoihin, kuten epäterveelliseen syömiseen ja liian vähäiseen liikuntaan.

5. Kuinka nopeasti epäterveellinen syöminen johtaa matala-asteiseen tulehdukseen?

Sitä ei tarkalleen tiedetä. Matala-asteista tulehdusta pidetään tilana, joka kehittyy pitkän ajan kuluessa ja pikkuhiljaa ylipainon kertymisen kanssa. Kun ihminen lihoo, maksa ja rasvakudos kompensoivat elimistön muuttunutta aineenvaihduntaa. Ne alkavat tuottaa tulehduksellisia yhdisteitä, sytokiinejä, jotka toimivat tulehduksellisen tilan välittäjinä.

Tyydyttynyt, kova rasva sekä nopeita verensokerin nousuja ja laskuja aiheuttavat hiilihydraatit, kuten runsaasti sokeria sisältävät tuotteet, voivat lisätä tulehduksen merkkiaineita veressä. Yksittäisistä herkuttelukerroista ei kuitenkaan tulematala-asteista tulehdusta.

6. Vaikuttaako suoliston hyvinvointi matala-asteiseen tulehdukseen?

Suolen ja sen seinämän toiminnalla sekä suolen mikrobien laadulla näyttää olevan merkitystä matala-asteisen tulehduksen kehittymisessä. Tällä hetkellä tutkitaan runsaasti sitä, miten ruoka vaikuttaa tulehdukseen suoliston kautta.

7. Tuleeko ylipainoiselle vääjäämättä matala-asteinen tulehdus?

Ei välttämättä. Jos ylipainoinen syö terveellisesti ja liikkuu säännöllisesti, hänen aineenvaihduntansa voi toimia niin kuin pitää.

Terveellä lihavalla ei ole ylimääräisestä painostaan huolimatta aineenvaihdunnan häiriöitä eikä matala-asteista tulehdusta – ei korkeita sokeri-, verenpaine- tai kolesterolilukemia, ei diabetesta eikä sydän- ja verisuonisairauksia. Jos lihominen jatkuu, sairaudet alkavat kuitenkin kehittyä. Ihminen ei voi jatkuvasti lihoa ilman että se vaikuttaa elimistön toimintaan.

8. Voiko normaalipainoisella olla matala-asteinen tulehdus?

Periaatteessa kyllä, mutta se on harvinaista. Matala-asteisen tulehduksen voi saada esimerkiksi jojolaihduttamisella. Jos elintapojen muutokset eivät ole järkeviä ja paino sahaa ylös ja alas, rasvan suhteellinen osuus elimistössä kasvaa ja myös maksa voi rasvoittua.

9. Voiko matala-asteisen tulehduksen selvittää verikokeella, esimerkiksi mittaamalla CRP:n?

Monille tuttu tulehduksen mittari eli CRP mitataan usein rutiinisti, kun epäillään bakteeri- tai virusinfektiota. Näissä tilanteissa CRP on erittäin korkea ja voi nousta jopa kymmeniin tai satoihin. CRP on maksan tuottama valkuaisaine, jota syntyy vasteena elimistössä jyllääville tulehduksille.

Matala-asteisessa tulehduksessa pitoisuus pysyy alle kymmenessä, eikä tavallinen CRP mittaa niin alhaisia tasoja.

Herkkä CRP, hsCRP, antaa tarkemman tuloksen alhaisemmilla tasoilla ja kertoo elimistössä piilevästä tulehdustilasta. Mittaaminen on helppoa ja halpaa. Herkkä CRP ei välttämättä kerro koko totuutta, mutta sitä voidaan käyttää terveydenhuollossa riskin arvioinnissa.

10. Voiko kuka tahansa marssia lääkärille ja pyytää herkän CRP:n mittausta?

Jos urheilullisen ja hoikan näköinen ihminen pyytää herkän CRP:n mittausta, lääkäri tai terveydenhoitaja saattaa todeta, että ei ole syytä mitata. Mutta jos vyötärönympärys on kasvanut ja oma terveys huolestuttaa, varmasti voi ja kannattaa keskustella ja pyytää mittausta.

11. Miten tulehduksesta pääsee eroon?

Laihduttaminen on tehokas keino, koska ylimääräinen rasvakudos ruokkii tulehdusta. Jos painonpudotus ei onnistu, tulehdustavoi vähentää myös ruokavaliomuutoksilla. Hyvin koostettu, terveellinen ruokavalio voi vähentää matala-asteista tulehdusta, vaikkei paino putoaisikaan.

Säännöllinen liikunta on hyvästä. Kannattaa lopettaa tupakointi ja huolehtia siitä, että nukkuu tarpeeksi. Unen puute aktivoi immuunijärjestelmää ja elimistön tulehdustilaa.

12. Millainen ruokavalio vähentää tai ehkäisee tulehdusta?

Esimerkiksi pohjoismainen ja välimerellinen ruokavalio. Ne sisältävät runsaasti anti-inflammatorisia eli tulehdusta estäviä tekijöitä, kuten kasviksia, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä, täysjyväviljaa ja kasvirasvoja. Samat ruoka-aineet, jotka vähentävät tulehdusta, edistävät muutenkin terveyttä ja alentavat kohonnutta verenpainetta ja kolesterolia.

Asiantuntijana dosentti Marjukka Kolehmainen, Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 19/2016.

Vierailija

Matala-asteinen tulehdus altistaa vakaville sairauksille – vyötärö paljastaa riskin

Vastuu omasta terveydestä ja hyvinvoinnista kannattaa ottaa omiin käsiin ja opiskella aihetta omatoimisesti monesta näkökulmasta. Kannattaa myös rohkeasti kokeilla itse. Mitään vakavaa ei tapahdu, vaikka kokeilisit olla maidottomalla, sokerittomalla ja/tai viljattomalla kuukauden. Paitsi mahdolliset positiiviset terveysvaikutukset. Anna itsellesi mahdollisuus. liika hiilihydraatti = insuliiniresistenssi = lihavuus = rasvamaksa = II-tyypin diabetes = sydän- ja verisuonitaudit
Lue kommentti

Siellä ne ovat, piilossa selän takana, lapaluut nimittäin. Lavat kannattaisi pitää mielessä jatkuvasti, sillä niitä tarvitaan hyvän ryhdin ylläpitoon.

Lapaluista puhutaan ryhmäliikuntatunneilla enemmän kuin aikaisemmin, vahvistaa fysioterapeutti, liikunnanohjaaja ja pilatesohjaaja Riikka Ilmivalta Virkisteristä.

 – Ryhti on kovalla koetuksella nykyään, ja lavat ja niiden hallinta ovat olennainen osa koko ryhtiä ja olkapään tervettä toimintaa. Lapaluu ohjaa ja tukee käsien liikettä.

Suuri osa työikäisistä istuu koneiden äärellä päivät pitkät, minkä seurauksena vartalon etupuolen lihakset ovat lyhentyneinä, mutta selän puolella olevat lihakset pysyvät staattisessa venytyksessä. Ryhti muuttuu helposti kumaraksi.

Lisäksi lavat ovat useimmille meistä tuntematon alue. Lapaluut ovat piilossa selän takana, eikä niitä tule senkään vuoksi ajatelleeksi. Edes säännöllisen liikunnan harrastaja ei välttämättä tiedä, mikä lapaluun tehtävä on tai miten se liikkuu.

– Aina kun käsivarsi liikkuu, myös lapaluu liikkuu. Mitä paremmin lapaluu ohjaa ja vakauttaa käden liikettä, sitä paremmin olkapää toimii ja pysyy terveenä.

Etsi ryhti

Mistä sitten tietää, onko oma ryhti hyvä ja toimivatko lapaluut, niin kuin niiden kuuluisi toimia?

Olkapään kiputilat johtuvat usein häiriintyneestä käsivarsi-lapaluu-rytmistä. Käsi ja lapa eivät enää seuraa luonnollisella tavalla toisiaan. Kivuton olkapää kertoo siitä, että lapaluun ja käsivarren yhteispeli on kunnossa.

Riikka Ilmivalta neuvoo  tarkistamaan omien lapojen tilanteen näin:

  1. Asetu peilin eteen sivuttain ja katso, ovatko olkapäät kiertyneet vartalon etupuolelle. Jos ovat, ryhti ei ole paras mahdollinen.
  2. Samalla voi myös tarkistaa, ovatko olkapäät suorassa linjassa lonkkaluiden kanssa. Ryhdikkäässä asennossa näin on.
  3. Jos ryhti näyttää kumaralta, parempaa asentoa voi lähteä hakemaan oikaisemalla ylävartalo ja vetämällä pehmeästi olkapäitä ja lapoja taakse. Lapoja ei tarvitse kuitenkaan ylivenyttää vimmaisesti alas, sillä se ylivenyttää niskan ja hartian lihaksia.

Ryhtiä parantavia jumppaliikkeitä löydät tästä artikkelistamme. Säännöllisellä harjoittelulla ryhtiä saa oikenemaan.

Jos haluaa syventyä asiaan kotijumppaa enemmän, kannattaa mennä pilatestunneille. Pilates on erittäin hyvää ryhtitreeniä. Osaavassa ohjauksessa löytyy myös oikea lapatuki.

Artikkeli on julkaistu myös ET Terveys -lehden numerossa 6/2017.

Nopea mutta tehokas taukojumppa vetreyttää niskaa, hartioita ja selkää sekä kohentaa ryhtiä. Tee vaikka joka ilta televisiota katsellessa.

1. Olkapäiden pyöritys

Seiso jalat lantion leveydellä, kädet vartalon sivulla. Jousta polvia ja kierrä olkapäät eteen. Suorista jalat ja nosta olkapäät samalla ylös, vie ne taakse ja paina ne lopuksi alas. Pyöritä näin olkapäitä 8–10 kertaa.

2. Käsien kierrot

Seiso jalat yhdessä. Nosta kädet vaakatasoon. Kierrä oikea käsi ulospäin ja vasen sisäänpäin. Käännä samalla katse oikealle ja jousta polvista. Tuo kädet takaisin alkuasentoon.

Tee sama toiselle puolelle. Kun teet kierron, hengitä ulos, ja kun palaat keskiasentoon, hengitä sisään. Tee 8–10 kiertoa.

3. Rintakehän avaus

Seiso jalat yhdessä, jousta polvia ja vie kädet suorina eteen kiertäen niitä sisäänpäin, niin että kämmenen yläosat tulevat vastakkain. Pyöristä samalla yläselkää. Ojenna sitten ryhti ja vedä kädet taakse kyynärpäät edellä ja purista lapaluita yhteen. Hengitä eteen kurottaessa ulos ja taakse viennissä sisään. Tee avauksia 8–10 kertaa.

4. Pään veto taakse

Seiso jalat lantion leveydellä, kädet vartalon sivulla. Vedä päätä vaakatasossa taaksepäin. Leuka painuu sisään. Pidä hetki ja tuo pää takaisin alkuasentoon. Yritä pitää hartiat samalla rentoina. Toista 3–5 kertaa.

5. Sivutaivutus

Aseta Jalat lantion leveydelle, pidä kädet vartalon sivulla. Vie oikea käsi ylös ja taivuta vartaloa vasemmalle. Vedä oikea käsi kyynärpää edellä alas selän taakse ja purista samalla sormet nyrkkiin. Toista 4–6 kertaa. Tee sama toiselle puolelle.

6. Pään taakse taivutus

Seiso jalat hartioiden leveydellä, selkä ryhdikkäänä, hartiat rentoina. Kierrä käsivarsia hieman ulospäin. Pidä keskivartalo hallittuna. Venytä kaula pitkäksi. Nosta leukaa ylös ja taivuta päätä rauhallisesti taaksepäin. Pidä hetki ja tuo pää takaisin alkuasentoon. Toista 3–5 kertaa