Moni etsii onnea. Sen löytää, jos antaa aikaansa ja apuansa toisille. Vai mistä sinä olet löytänyt onnen?

Kell’ onni on, se onnen kätkeköön,
kell’ aarre on, se aarteen peittäköön,
ja olkoon onnellinen onnestaan
ja rikas riemustansa yksin vaan.

Ei onni kärsi katseit’ ihmisten.
Kell’ onni on, se käyköön korpehen
ja eläköhön hiljaa, hiljaa vaan
ja hiljaa iloitkohon onnestaan.

Eino Leinon Laulu onnesta on suomalaista kansallisperimää. Onni on parempi piilottaa, ei sitä kuulu kaikelle kansalle julistaa. Näinhän meistä moni elää. Valitettavasti.

Tuore tutkimustieto osoittaa, että Leino oli väärässä. Vapaaehtoistyö nimittäin lisää tutkitusti onnellisuutta – ja sitä on vaikea tehdä ilman toisia ihmisiä.

Tutkimukset osoittavat lisäksi, että muiden auttaminen lisää onnellisuutta enemmän kuin avun saaminen, näin toteavat yhteiskuntaopin dosentti Antti O. Tanskanen ja filosofian tohtori Mirkka Danielsbacka Helsingin Sanomissa (€) julkaistussa kirjoituksessaan.

Onnellisuuden kehä

Miksi vapaaehtoistyö sitten lisää onnellisuutta?

– Kaikenkattava selitystä sille on vaikea antaa, kertovat Tanskanen ja Danielsbacka.

Eräs mahdollinen selitys on yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa esitetty onnellisuuden kehä.

– Vapaaehtoistyön yhteyttä onnellisuuteen on selitetty sillä, että muiden auttaminen tuottaa auttajalle ikään kuin tunneperäisen palkinnon, joka ilmenee onnellisuutena. Tutkijat huomasivat, että odottamattoman rahantulon käyttäminen muiden hyväksi lisäsi auttajan onnellisuutta, minkä jälkeen nämä onnellisemmat henkilöt olivat valmiimpia auttamaan muita tulevaisuudessa. Eli auttamisesta saatu onnellisuus toimii sekä ”palkintona” että motiivina auttaa uudelleen, toteavat Tanskanen ja Danielsbacka.

Mitkä ovat sinun keinosi onnelliseen elämään? Kerro ja keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.