Ystävän kaikkia huolia ei tarvitse ottaa kantaakseen, mutta myötätuntoa kannattaa aina osoittaa. Jos myötätunto ei suju luonnostaan, sitä voi opetella.
Ystävä istuu kahvikupin ääressä väsähtäneen oloisena ja huokaisee. Häntä selvästi painaa jokin.
Olet nyt huomannut ystäväsi tunnetilan. Onneksi olkoon: olet astunut ensimmäisen askeleen kohti myötätuntoa.
Jos sinussa seuraavaksi herää halu auttaa, olet ottanut toisen askeleen.
Kolmas askel on tärkein: konkreettinen toiminta ystäväsi hyväksi. Se voi olla niinkin pientä kuin pari ystävällistä sanaa: ”Näen, että sinulla on huolia. Haluaisitko puhua niistä? Voin kuunnella.” Myötätunnon kolme askelta ovat näin yksinkertaisia.
Jos sinussa seuraavaksi herää halu auttaa, olet ottanut toisen askeleen.
Millaisia vaikutuksia myötätunnon osoittamisella sitten on?
Esimerkin väsynyt ystävä koki, että hän tuli nähdyksi. Hän kelpasi sellaisenaan, huolineen päivineen. Tällainen kokemus vähentää stressiä ja pahaa oloa, mikä puolestaan lisää terveyttä ja toimintakykyä.
Myötätuntoinen teko siis lievitti ystävän pahaa oloa, mutta samalla se suojasi myötätunnon antajaa kuormittumiselta.
– Kun tekee asioita toisen hyväksi, tämän tunteeseen ei huku niin helposti, kertoo psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala Terveystalosta.
Jos esimerkin myötätuntoinen henkilö olisi ystävällisten sanojen sijaan uponnut ystävän tunnetilaan ja alkanut kantaa tämän huolia, se olisi lisännyt hänen omaa taakkaansa.
Myötätunto onkin enemmän kuin pelkkää empatiaa tai sympatiaa. Empaattinen ihminen eläytyy toisen tunteisiin, mutta se ei näy toiminnan tasolla. Sympaattinen taas sukeltaa toisen tunteeseen ja humpsahtaa sinne kokonaan. Auttamisesta ei ole silloin tietoakaan.
Myötätunto onkin enemmän kuin pelkkää empatiaa tai sympatiaa.
Ihmisen aivot toimivat parhaiten myötätuntoisessa ympäristössä. Silloin energiaa ei kulu itsensä suojelemiseen ja aivot saavat rauhassa tehdä sitä mitä ne tekevät parhaiten: löytää luovia tapoja ratkaista ongelmia. Luovuus kukkii, kun uskaltaa ottaa riskejä, esittää tyhmiä kysymyksiä ja pistää itsensä likoon.
Myötätunto on sekä synnynnäinen ominaisuus että opittavissa oleva taito. Idullaan se on jo aivan pienellä vauvalla, joka itkee ”myötätuntoitkua”, jos kuulee toisen vauvan itkevän. Myötätunto vahvistaa laumaan kuulumista ja liittyy siten ihmisen syvimpiin biologisiin tarpeisiin, selviytymiseen ja eloonjäämiseen.
Lapsi oppii myötätuntoiseksi ympärillään olevien ihmisten esimerkkiä seuraamalla. Jos esimerkkejä ei ole, toisten tunteiden huomaaminen voi olla aikuisena vaikeaa. Kuten kaikkia taitoja, myötätuntoakin voi kuitenkin harjoitella.
– Ihminen voi aloittaa opettelemalla ensin tunnistamaan omia tunteitaan. Voimme tarkkailla myös toisen tunteita ja pohtia, mitä ne meissä herättävät, Kohtala sanoo.
Lapsi oppii myötätuntoiseksi ympärillään olevien ihmisten esimerkkiä seuraamalla.
Jos omassa elämässä on ihminen, joka on erityisen myötätuntoinen, voi miettiä millainen hän on ja kuinka hän toimii.
Myötätuntoiseksi oppiminen vaatii usein näkökulman laajentamista kohti inhimillisempää ihmiskuvaa. Silloin on helpompi esimerkiksi ymmärtää, että harva käyttäytyy ikävästi siksi, että olisi ikävä ihminen. Huonoa käytöstä ei tarvitse hyväksyä, mutta sitä voi ymmärtää.
– On hyvä ajatella, että en tiedä kaikkea toisen ihmisen elämästä. Kulissin takana voi olla kärsimystä, josta toisilla ei ole aavistustakaan.
Myötätunnon opetteleminen ja osoittaminen on vaikeaa, jos on itse kuormittunut.
– Kiire ja stressi kaventavat horisonttia. Silloin on mahdotonta huomata toisen taakkoja ja pysähtyä äärelle. Myötätunnon tilalle lipsuu sen vastakohta, välinpitämättömyys.
Toinen haaste vaanii myötätuntouupumuksessa. Se saattaa kohdata auttamisen ammattilaista, jos hän ei pääse kunnolla palautumaan.
Myös ystävyyssuhteissa voi uupua myötätuntoon, jos toisen hätä ja tarve on ylitsevuotavaa. Silloin tilanteesta on hyvä puhua ulkopuolisen kanssa ja tarvittaessa rajata auttamistaan. Senkin voi tehdä myötätuntoisesti ja ystävällisesti.
Joskus voi olla vaikea ottaa vastaan myötätuntoa. Sen voi virheellisesti tulkita sääliksi. Moni on oppinut pärjäämään yksin, ja lämmin suhtautuminen voi hämmentää, jopa pelottaa.
– Se ei tarkoita, etteikö ihminen silloinkin kaipaisi myötätuntoa elämäänsä.
Myötätunto lujittaa ihmissuhteita ja tekee niistä syvempiä, kestävämpiä ja parempia. Siten se edistää merkityksellistä elämää.
Myötätunto lujittaa ihmissuhteita ja tekee niistä syvempiä.
Vaikka myötätunnon vaikutus ei aina näy heti, pienikin myötätuntoinen kohtaaminen voi jäädä mieleen pitkäksi aikaa. Joskus teko versoo hyvää vasta myöhemmin.
– Ei sitä kiitoksen eikä vastavuoroisuuden takia osoitetakaan. Lähtökohta ei koskaan ole, että myötätunnon saaja jäisi toiselle velkaa.
Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 15/2021.
Pieniä tekoja
Jos olet kiireinen, et ehkä näe toisen hätää. Hidasta ja kysy, miten hän voi. Pysähdy kuuntelemaan.
Myötätunto ei tarkoita, että pitäisi ratkoa toisen kaikki ongelmat. Riittää, kun olet läsnä ja tarjoat olkapäätä, johon nojata. Keitä kahvit väsyneelle tai vahdi hetki lapsia hänen puolestaan.
Harjoittele myötätuntoa myös tuntemattomien kanssa. Hymyile kassatyöntekijälle, sano pari ystävällistä sanaa, kehu tai kiitä. Myötätuntoa voi osoittaa myös ohikiitävässä hetkessä.