Yli 65-vuotiaat viettävät ruudun ääressä enemmän aikaa kuin 10–14-vuotiaat. Minuuttimäärää olennaisempi on kuitenkin kulutettava sisältö.
Yhteensä 4 tuntia ja 17 minuuttia. Niin kauan yli 65-vuotiaat suomalaiset viettävät keskimäärin päivässä aikaa erilaisten ruutujen ääressä.
Se on yhdeksän minuuttia vähemmän kuin väestön keskimääräinen ruutuaika.
Lukemat perustuvat Tilastokeskuksen tekemään ajankäyttötutkimukseen vuosina 2020–2021. Tutkimusta varten 4 000 suomalaista piti päiväkirjaa kaikesta ajankäytöstään.
Ruudun ääressä kuluu 4 tuntia ja 17 minuuttia päivässä.
Yli 65-vuotiaiden ruutuajasta 83 prosenttia sujahtaa television, suoratoistopalveluiden tai videoiden parissa.
Televisiokanavista ikäihmisten ylivoimainen suosikki on Ylen TV1, kakkoseksi kirii MTV3 ja kolmannelle sijalle Ylen TV2. Suoratoistopalveluista suosituin on Yle Areena.
Jatkuvaa kasvua
Vuosien saatossa ruutuaika on vähitellen kasvanut. 1980-luvun lopun eläkeikäisiltä hurahti ruudun äärellä yli 1,5 tuntia vähemmän aikaa kuin heidän nykyisiltä ikätovereiltaan.
– Ruutuajan kasvua selittävät niin tv-ohjelmatarjonnan huima lisääntyminen kuin innovaatiot: videonauhurit, internet, älypuhelimet, sosiaalinen media ja suoratoistopalvelut, yhteiskuntapolitiikan professori Sakari Taipale Jyväskylän yliopistosta listaa.
Tv-ohjelmien tarjonta on lisääntynyt huimasti.
Koronavuodet merkitsivät muutosta myös ruutuaikaan. Pikaviestipalvelu WhatsApp kasvatti suosiotaan. Nykyisin se on yli 65-vuotiaiden keskuudessa suosituin sosiaalisen median sovellus. Hyvänä kakkosena on Facebook.
– Poikkeusaikana moni varttunutkin opetteli käyttämään sovelluksia, joiden kautta voi viestiä ja olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Pandemian jälkeen ne jäivät luontevasti käyttöön, Taipale sanoo.
Keskimäärin yli 65-vuotiaat somettavat alle kymmenen minuuttia päivässä.
Lukema pitää sisällään ääripäät: tunteja Facebookia selaavat ja ne, jotka eivät ole somessa lainkaan.
Yhdysvalloissa on noussut esiin tapauksia, joissa aikuiset lapset ovat puuttuneet ikääntyneiden vanhempiensa sosiaalisen median käyttöön, koska ovat pitäneet sitä liiallisena.
Aktiivista ja passiivista käyttöä
– Käsitteenä ruutuaika on edelleen negatiivisesti latautunut. Varttuneetkin saattavat hieman hävetä, jos Facebookissa hurahtaa koko ilta. Minusta puhe pelkästä ruutuajasta ja vierähtäneistä minuuteista on kuitenkin vanhentunutta. Ennemmin pitäisi miettiä, mihin ruutuaikaansa käyttää, Taipale sanoo.
Aika ruudun ääressä voi kulua myös myönteisesti: uutisten seuraamiseen, digikirjan lukemiseen tai sosiaalisten suhteiden ylläpitoon.
Samoilla linjoilla Taipaleen kanssa on aivotutkija ja professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.
– Suuri merkitys on sillä, onko ruutua katsoessaan aktiivinen vai passiivinen. Aktiivinen tiedon etsintä, vaikkapa ruokaohjeen etsiminen netistä, pitää yllä vireystilaa ja virittää aivot oppimiseen. Sen sijaan tv:n auki pitäminen niin, ettei valitse ohjelmaa eikä seuraa sitä, synnyttää turhaa informaatiotulvaa ja passivoi aivoja.
Myös liian nopea tahti, somen jatkuva päivitysten ja videoiden virta, voi laiskistaa mieltä.
Toisaalta aivoille tekee hyvää se, että puuhaa jotain fyysistä televisiota katsellessa. Vaikkapa sukan kutominen saa vaikeatajuisenkin tiedeohjelman sisällön painumaan paremmin muistiin verrattuna siihen, että vain istuisi ja katsoisi ohjelmaa.
Somen jatkuva päivitysten ja videoiden virta voi laiskistaa mieltä.
Tutkijan mukaan ikääntyneet osaavat säännellä omaa ruutuaikaansa nuoria paremmin, koska kokemus auttaa tunnistamaan sen negatiivisia vaikutuksia.
– Ikä ei tee kuitenkaan täysin immuuniksi somen addiktoivalle vaikutukselle. Somejäteillä on palkkalistoillaan parhaat kyvyt miettimässä, miten koukuttaa meitä katsomaan.
Enemmän Huotilainen on kuitenkin huolissaan niistä vanhoista ihmisistä, jotka eivät pääse osallisiksi somen iloista.
Ikäihmisille sosiaalinen media on oiva tapa osallistua ja pitää yllä sosiaalisia suhteita. Esimerkiksi harraste- tai paikallisryhmissä voi sekä saada että välittää tietoa, ja vielä kokea kuuluvansa yhteisöön.
– Eikä pidä unohtaa musiikin hyvää tekevää voimaa. Sovellusten kautta voi kuunnella vanhaa musiikkia, jota radiokanavat eivät enää soita.
Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 20/2023. Tilaajana voit lukea sen täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
