Tilannetajun puute on helppo havaita muissa ihmisissä. Oman käytöksen suhteen olemme sokeampia. Pienellä vaivannäöllä jokainen voi kehittää tunnetajuaan.

1. Mihin tilannetajua tarvitaan?

Tilannetaju vaikuttaa suorituskykyymme ja tapaamme toimia. Tilannetaju tarkoittaa kykyä havainnoida itseä, toisia ihmisiä ja muuttuvia tilanteita monipuolisesti, ja tehdä niiden perusteella hyviä päätöksiä myös stressaavissa tilanteissa.

Huomaa: Pieneltä tuntuvien asioiden yhteisvaikutus voi olla yllättävä. Joskus yksi väärä kommentti väärässä paikassa voi särkeä pitkän luottamussuhteen. Joskus painostava tunnelma paranee hetkessä, kun hyvän tilannetajun omaava ihminen hoksaa lohkaista jotakin vapauttavaa.

Joskus töykeä tai dominoiva käytös on vain suojarooli.

2. Mistä kaikesta tilannetaju muodostuu?

Se on osittain geneettinen ominaisuus, osin kasvatuksen ja arvojen muovaamaa sosiaalista kyvykkyyttä. Jotkut eivät opi tilannetajua koskaan. Kuuluisia möläyttelijöitä riittää, kuten esimerkiksi presidentti Trump. Joskus töykeä tai dominoiva käytös on vain suojarooli. Kun energia valuu oman epävarmuuden peittelyyn, sitä ei riitä toisten ihmisten aktiiviseen kuunteluun.

Muista: Oma tilannetaju – hyvä tai huono – muokkaa meitä ihmisinä. Se vaikuttaa muiden reaktioihin ja samalla siihen, millainen käsitys meille muodostuu itsestämme.

Tunteet kaappaavat aivomme helposti.

3. Hemmetti, tuliko sanottua tyhmästi?

Usein mietimme aamuisin, mitä kaikkea aion tehdä tänään. Sen lisäksi kannattaisi miettiä, miten suhtaudun muihin ja millaisia puolia poimin heidän käytöksestään.

Tunteet kaappaavat aivomme helposti. Jos asiakas, anoppi, teini tai työtoveri ärhentelee, hänelle on kiusaus antaa samalla mitalla takaisin. Voimme myös päättää toisin: en provosoidu enkä vastaa epäystävällisesti, koska tuo toinen saattaa tänään tarvita ystävällistä asennetta enemmän kuin kukaan muu.

Muista: "Kuuntele itseäsi" on joskus todella surkea neuvo. Oletamme liian helposti, että se mitä minä näen, on koko maailma. Kiirehdimme tekemään ratkaisuja, koska haluamme mahdollisimman nopeasti eroon epämiellyttävästä tunteesta.

Jos arvioimme jonkun hankalaksi tyypiksi, se näkyy kehonkielessämme.

4. Miksi joidenkin kanssa on helpompi tulla toimeen?

Meillä kaikilla on havaintosuodatin. Omaksumme helpommin tietoa, joka tukee omia uskomuksiamme. Pidämme enemmän ihmisistä, jotka tavalla tai toisella muistuttavat itseämme tai joiden kaltaisia haluaisimme olla. Kuulemme ja näemme heidät tarkemmin.

Jos arvioimme jonkun hankalaksi tyypiksi, se näkyy kehonkielessämme, äänensävyssämme ja kasvojemme mikroilmeissä. Toinen aistii ne varmasti.

Usein mielikuva jostakin ihmisestä, esimerkiksi ex-miniän uudesta kumppanista, voi olla valmiiksi kielteinen. Jäämme lukkoon siihen tunteeseen.

Ratkaisu: Yritä kitkeä kielteiset ennakko-odotukset ja löytää ikävästäkin tyypistä jotakin yhteistä itsesi kanssa. Pyri tulemaan hankalaan tilanteeseen toista huomioiden ja arvostaen.

5. Milloin tilannetajun menetys on erityisen vaarallista?

Jos poliisin, palomiehen tai ensihoitajan tilannetaju sumenee, voi syntyä ruumiita. Kaikista ihmisistä ei ole paineensietokykyä vaativiin ammatteihin, koska nopea palautuminen ääritilanteista on tärkeä osa työkykyä. Henkisiä ruhjeita syntyy myös konttoreissa, oppilaitoksissa, sukujuhlissa ja Kelan tiskillä. Näin voi käydä missä tahansa tilanteessa, jonka koemme stressaavana tai yllättävänä.

Aivot voivat jopa luoda uhkatilanteita, joita ei oikeasti ole olemassa.

Poliisien valmennustilaisuuteen osallistunut mies toteaa, että vaikeimpia eivät ole hälytykset, joihin mennään ryskyen. Siinä tilanteessa auttaa koulutuksen tuoma varmuus. Paljon vaikeampaa on ottaa tiimiläisen kanssa puheeksi jokin hankala asia.

Tiedosta: Jokaisen kannattaa pohtia, miten oma käytös muuttuu stressitilanteessa. Esiin voi nousta myönteisiä asioita, esimerkiksi yllättävää sitkeyttä, mutta meillä kaikilla on myös pimeä puolemme.

6. Mitä aivoissamme tapahtuu stressitilanteessa?

Aivot pyrkivät ”auttamaan” meitä luomalla oikoteitä. Samalla ajatusvirheet ja vinoutumat kasvavat. Näkökenttämme voi kapeutua ja sumentua aivan kirjaimellisesti. Aivot voivat jopa luoda uhkatilanteita, joita ei oikeasti ole olemassa. Tämä selittää sitä, miksi USA:ssa niin moni aseeton mies on menettänyt henkensä poliisin luoteihin. Poliisit ovat olleet näkevinään aseen tai muuta uhkaavaa.

Varo: Aivot sopeutuvat helposti. Se on siunaus ja kirous. Pitkään jatkunut unen puute ja paine voivat häivyttää todellisuudentajun myös kotioloissa. Epänormaali tilanne, kuten liian kuormittava työ tai omaishoitajan rooli, alkaa tuntua normaalilta. Sama harha tai pelkotila voi jähmettää paikalleen perheväkivallan uhrin.

Kielteisiä tunteita ei tarvitse lakaista maton alle.

7. Miten tilannetajua voi treenata?

Pyri tietoisesti suuntaamaan huomiosi palavereissa, puheluissa ja tapaamisissa arvostusta herättäviin asioihin. Joskus riittää ystävällinen katse ja hymy. Kun sitä tekee tarpeeksi kauan, aivot alkavat poimia arvostettavia asioita automaattisesti.

Aivot ovat hakukone, joka poimii esiin kaikkea kokemaamme, myönteistä ja kielteistä, jopa valemuistoja. Muistin joustavuutta voi myös käyttää hyväksi. Voimme syöttää aivoille positiivisia mielikuvia, jotka muuttavat mieltä vaivaavan muiston merkitystä: ei se perintöriita ollutkaan niin kamala.

Muista: Kielteisiä tunteita ei tarvitse lakaista maton alle, mutta kannattaa muistaa, että oma mieli tuottaa helpoiten negatiivista ajattelua. Älä heittele tiellesi uhkia ja esteitä!

Syötä itsellesi positiivisia mielikuvia.

8. Mikä on nopein keino rauhoittaa mieli?

Hengitys. Hermostuessa hengitys muuttuu pinnalliseksi. Tietoisesti syvällä ja rauhallisella hengityksellä on suora yhteys sekä aivojen tunnekeskukseen että kehomme liiketoimintoihin.

9. Miten kannattaa valmistautua vaativaan tilanteeseen?

Syötä itsellesi positiivisia mielikuvia. Myös ravitsemuksella, säännöllisellä liikunnalla ja riittävällä unella on suora yhteys aivojen toimintaan ja energiatasoon. Kun keho on viritetty, pääkin toimii paremmin.

Lue myös:

Näin hoidat homman

  1. Keskity: Läsnäolo on suostumista tähän hetkeen. Omiin ajatuksiin vaipuminen väärällä hetkellä on vaarallista niin johtoryhmässä kuin liikenteessäkin.
  2. Jousta: Jos luottamus on kunnossa, toiselle voi sanoa melkein mitä vain. Muuten kannattaa olla tarkkana, miten pelin avaa. Jos mieli on oikein joustava, huonoonkin palautteeseen voi suhtautua mielenkiintoisena viestinä.
  3. Valmistaudu: Aloita valmistautuminen ajoissa. Se parantaa tilannetajua ja suoritusta, oli kysymys sitten juhlapuheen pitämisestä tai ajokortin uusimisesta.

Asiantuntijana Helena Åhman, valmentaja, tietokirjailija ja dekkaristi

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 22/2017