Tunteet tarttuvat usein huomaamatta. Välillä on hyvä pysähtyä ja kysyä itseltään, kenen tunnetta minä nyt kannan.
Lapsenlapset kirmaavat ympäri pihaa ja kikattavat vatsat kippurassa. Pian hersyy omakin nauru niin, että poskilihaksiin sattuu. Hyvästi huolet, kuka niitä edes muistaa.
Ilo tarttuu, kuten suru ja muutkin tunteet, kiitos aivojen peilisolujen.
– Evoluutio on rakentanut ihmisen niin, että pyrimme tunneyhteyteen muiden kanssa. Tunteiden tarttuminen on synnynnäistä, sanoo psykoterapeutti Anna Peltola, joka julkaisi tänä vuonna kirjan Tunnetartunta.
– Jo pieni vauva pystyy peilaaman aikuisen ilmeitä ja vastaamaan hymyyn hymyllä.
Tunneside vahvistaa
Varsinkin läheisten tunnetilat tarttuvat herkästi. Mitä voimakkaampi tunneside toiseen on, sitä helpommin tunteet tarttuvat.
Moni on huomannut, kuinka esimerkiksi kumppanin hyväntuulisuus tai kärttyisyys heijastuu nopeasti itseen. Jos toinen on herännyt väärällä jalalla, kohta tuntuu omakin olo ärtyneeltä.
Tunteet kulkeutuvat ihmisestä toiseen hetkessä.
– Jäljittelemme tiedostamattamme toisten ilmeitä, eleitä, asentoa ja puheen rytmiä, ja tunnetilamme alkavat automaattisesti samankaltaistua. Samankaltaistumista tapahtuu myös sykkeessä ja hengityksessä.
Tunteet tarttuvat vuorovaikutuksessa muiden kanssa, kotona, töissä, harrastuksissa, ystävien kanssa, kaupassa.
Hymyyn vastataan yleensä hymyllä ja läheisen ihmisen pahasta olosta koetaan huolta tai surua.
Moni elää syvästi lastensa, lastenlastensa ja ystäviensä onnea ja iloa, mutta myös huolia ja murheita.
Tunnetartunnan avulla on helpompaa samaistua toisen olotilaan ja ymmärtää muita ihmisiä.
– Tunnetartunta sujuvoittaa sosiaalista kanssakäymistä, helpottaa yhteistyötä ja luo pohjan empatialle. Toisten tunteiden tarttuminen ja kokeminen omina on osa empatiaa.
Ikävät tunteet tarttuvat
Erityisen tarttuvia ovat kuitenkin kielteiset tunteet.
– Negatiiviset tunteet ovat usein vahvoja ja viestivät todellisesta tai koetusta uhasta. Ihminen on ohjelmoitu huomaamaan kielteiset tunteet erityisen hyvin, jotta selviytyisi vaaroista.
Kielteiset tunteet helpottavat, kun niitä saa jakaa. Koska tunteet tarttuvat molempiin suuntiin, toisen hätää, surua tai ahdistusta voi tasapainottaa olemalla itse rauhallinen.
Ihminen on ohjelmoitu huomaamaan kielteiset tunteet.
Esimerkiksi isovanhemman levollinen olemus voi tuoda tyyneyttä ja turvaa nuoremman sukupolven kiireeseen tai levottomuuteen.
Jatkuva kielteisissä tunteissa vellominen tekee harvoin hyvää.
Jos harrastusryhmässä tai ystäväporukassa puhe kääntyy jatkuvasti valituksen puolelle, voi hetken kuunnella ja antaa kielteisille tunteille tilaa.
Sitten voi todeta ääneen, että hei, nyt menee tosi apeaksi. Puhutaanko välillä jostain mukavasta tai järjestetään jotain kivaa tekemistä?
Kenen tunnetta kannan?
Joskus surua, epätoivoa, katkeruutta tai muita raskaita tunteita on lähipiirissä enemmänkin.
Jos kantaa niitä itsellään, mieli voi ylikuormittua. Ihminen voi olla ymmällään, mistä oma ahdistus tai paha olo johtuu.
Tärkeää on tiedostaa ja tunnistaa tunnetartunta. Kenen tunnetta minä nyt kannan?
Jos ikäviä tunteita kantaa itsellään, mieli voi ylikuormittua.
Tunteet ovat kehollisia ja nopeat muutokset kehon tuntemuksissa auttavat tunnistamaan tunnetartunnan.
Jos huomaa sykkeen kiihtyneen, vaikka äsken olo oli rauhallinen, toisen tunnetila on voinut siirtyä itseen.
– Tärkeää on suhtautua omiin ja muiden tunteisiin lempeästi ja hyväksyvästi, mutta oppia ylläpitämään terveet rajat omien ja toisten tunteiden välillä.
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 15/2024 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
