"Eläkeikäisen pitää saada jatkaa työntekoa, jos niin haluaa"

Työ asettaa ih­misiä hy­vin eriar­voiseen asemaan jo sii­täkin lähtö­koh­dasta, et­tä toi­silla si­tä on lii­kaa ja toi­silla si­tä ei ole. Työn kuormit­tavuus koe­taan eri ta­voin ja työs­tä luopu­minen ja eläk­keelle siirty­minen on usein odo­tettua, mut­ta se voi ol­la myös kiro­sana.

Työ an­taa si­sältöä elämään ja pi­tää kiin­ni ar­jessa. En ole vakuut­tunut sii­tä, et­tä jo­kaisen tu­lisi jää­dä eläk­keelle eläkeiän täyt­tyessä. Mik­si täy­sin työssään pär­jääviä, suunnat­toman tieto­taidon omaavia senio­reja pi­täisi heit­tää pois työelä­mästä, mi­käli he ha­luavat ja kyke­nevät jat­kamaan sii­nä? Heitämmekö heidän mukanaan hukkaan suunnat­toman tieto­määrän ja koke­muksen?

Lue lisää: Suomalaiset seniorit töissä EU-keskiarvoa pidempään

Työtaakka kevyemmäksi työnajolla

Yksit­täisen työte­kijän fyy­sinen ja psyyk­kinen kun­to tulisi ottaa huomioon entistä paremmin. Oli­siko vanhemman työntekijän työkuvaa mahdol­lista muut­taa vä­hemmän kuormit­ta­vaksi? Se voisi onnistua työ­määrää vähen­tä­mällä tai jaka­malla si­tä nuo­remman työnte­kijän kans­sa.

Työs­tä puhut­taessa paino­tetaan usein sen tehok­kuutta. Yksit­täisen ih­misen koh­dalla tär­kein asia on kui­tenkin työs­sä viihty­minen ja arvos­tuksen saaminen työn­sä kaut­ta, olipa ky­se sit­ten Nobel-tut­ki­jasta tai kotiäi­distä. Meil­lä kai­killa on oma tär­keä paik­kamme yhteis­kun­nassa. Työs­sään viih­tyvä ja moti­voi­tunut työte­kijä on kul­lan ar­voinen ko­ko työyhtei­sölleen. 

Olen seu­rannut lä­hellä elä­keikää olevan, se­kä eläk­keellä olevan hen­kilön innos­tavaa työl­leen antau­tu­mista. Ihmetellen ihailen heidän ute­liai­suuttaan ja roh­keuttaan vie­dä lä­pi muu­toksia omassa työs­sään. Toisaalta tie­dän myös nii­tä, jot­ka naut­tivat elä­ke­päi­vistään lapsen­lap­si­kat­raastaan huo­lehtien.

Lue lisää: Pertti Tamminen, 69, tekee kolmekymppisen työpäivän

Ikä ei voi olla ainoa eläkekriteeri

Hyvä elämänlaatu merkitsee sitä, että on mahdol­lisuus teh­dä valin­toja. Eläk­keelle siirty­minen voi ol­la uu­si mahdol­lisuus to­teuttaa haa­veita, teh­dä muu­toksia elä­mässä ja pääs­tä eroon rasit­ta­vasta ja pit­kään jatku­neesta työn kuormi­tuk­sesta.

Ikä ei voi kui­tenkaan ol­la auto­maat­ti­sesti ai­noa kri­teeri eläk­keel­le­siir­ty­miseen, jos työnte­kijä haluai­si jat­kaa työu­raansa, ja hä­nen tervey­tensä ja työtilanne niin sal­lii.

Ai­koinaan nuo­rena lääkä­rinä olen saa­nut opas­tusta taita­vilta ja kärsi­väl­li­siltä kolle­goilta ja op­pinut heil­tä pal­jon – etenkin sel­laista, mi­tä ei kir­jojen sivuilta ky­kene omak­sumaan. Van­hemmat kol­legat ovat ol­leet mi­nun työ­ni rik­kaus. Nä­kisin tule­vai­suu­teni mielel­läni eri-ikäisten ammat­ti­laisten ympäröi­mänä.

Kirjoit­taja Sari Hannukainen on yksi­tyis­sai­raa­lassa työsken­te­levä anes­te­sio­logian ja teho­hoidon eri­kois­lää­käri.

Tämä on Potilaan Lääkärilehden tuottamaa aineistoa. Potilaan Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu.