Jos kuljet suu supussa tummuneiden hampaiden vuoksi, harkitse valkaisua. Onko se turvallista? Asiantuntija vastaa.

1. Hampaani ovat tummuneet. Miksi?

Syitä voivat olla kahvi, punaviini, tupakka, kellastuttava lääkitys tai luonnostaan keltainen hammasluu.

Myös ikä tummentaa hampaita, sillä vuosien karttuessa hampaiden rakenne muuttuu. Hampaat kuluvat kärjistään, kiille ohenee, ja hampaisiin voi tulla pieniä halkeamia. Siksi ne läpäisevät herkemmin värjääviä aineita.

Lue myös: Tämä hammasvaiva johtaa pahimmillaan teho-osastolle

2. Voidaanko kaikki hampaat valkaista?

Jos hampaiden etupuolella on runsaasti reikiä, paikkoja, kruunuja tai siltoja, valkaisu ei onnistu. Valkaisu muuttaa hampaan väriä, mutta ei paikkojen väriä. Toki paikat voidaan vaihtaa valkaisun jälkeen huomaamattomiksi. Suun pitää ­olla terve.

3. Miten hampaiden uusi väri valitaan?

Vaikka hampaiden tummuus vaikuttaa jonkin verran lopputulokseen, tähtäimessä on aina selvästi vaaleampi purukalusto. Siksi hammaslääkäri haluaa ensin tietää, mitä asiakas toivoo ja minkä verran vaaleammaksi hän hampaansa haluaisi saada.

Ensin värinmäärityskoje rekisteröi hampaiden oman värin. Sitten katsotaan, minkä verran hampaita voisi vaalentaa. Tavoitteena ovat luonnollisen kirkkaat hampaat.

4. Voinko valkaista hampaani itse?

Voit. Kotikonsteista tehokkaimmat ovat valkaisukisko ja valkaisugeeli. Hanki kotivalkaisutarvikkeet mieluiten hammaslääkäriasemalta tai apteekista. Voit tehdä valkaisun joko valmiskiskoilla tai omille hampaillesi muotoilluilla kiskoilla. Jälkimmäisiä saa hammaslääkäristä.

Kiskon sisäpuolelle levitetään pieni tippa valkaisugeeliä, kisko pannaan hampaisiin, ja valkaisuaineen annetaan vaikuttaa tuotemerkistä riippuen 1–6 tuntia. Valkaisukiskoa käytetään 2–3 viikkoa.

5. Onko itse tehty valkaisu turvallista?

Riippuu sekä valkaisijasta että valkaista­vien hampaiden kunnosta. Kotivalkaisu on joiltakin mennyt pieleen: kiille on vaurioitunut, ja hammaskaulaan on tullut koloja ja vihlovia pintoja. Syy on saattanut olla väärässä valkaisuaineessa, kohtuuttoman pitkässä valkaisuhoidossa tai siinä, että hampaat ja suu eivät ole olleet kunnossa.

Jos haluaa taatusti turvallisen hampaidenvalkaisun, se kannattaa teettää hammaslääkärillä, joka tarvittaessa korjaa hampaat ennen valkaisua. Hammaslääkärissä välttyy myös kotivalkaisuaineiden ikeniä ja ruokatorvea ärsyttävältä vaikutukselta.

Lue myös: Tämän verran hampaiden valkaisu maksaa.

6. Miten hammaslääkärin tekemä valkaisu ­eroaa kotitekoisesta?

Hammaslääkäri käyttää apuna esimerkiksi ultravioletti- eli uv-valoa tai laseria, joiden avulla valkaisuaine vetyperoksidi viedään hampaaseen.Valoa tai laseria käytetään usein ensimmäiseen hampaidenvalkaisuun, jos on tarvetta näkyvään muutokseen. Jos hampaat ovat entuudestaan melko vaaleat, riittää geelivalkaisu.

Usein selvitään 60–90 minuutin käynnillä. Ensin asiakkaan huulet suojataan  kumisuojuksin. Ikeniin levitetään suojageeliä. Sen jälkeen valkaiseva vetyperoksidi levitetään pensselillä hampaiden päälle, niin sanotulle hymyalueelle eli hampaiden etupuolelle, ylä- ja alariville.

Uv-valkaisussa valkaisuaine aktivoidaan ultraviolettivalolla. Näin tehdään kolmesti 15 minuutin jaksoissa yhden käyntikerran aikana. Sitten valkaisuaine huuhdellaan, ja hampaille tehdään fluorihoito.

Hoitotavasta riippuen voi saada 8–12 astetta ­valkoisemmat hampaat.

7. Tehoavatko vaalentavaksi mainostetut ­hammastahnat tai valkaisupuikot?

Ne vaalentavat lievästi ja vain pinnallisia värjäytymiä. Hammasluuhun asti niiden teho ei yllä.

Lue myös: Osaatko hoitaa hampaasi oikein?

8. Onko valkaisu aina haitallista hampaille, vaikka sen tekisi hammaslääkäri?

Hammaslääkäri valkaisee hampaat turvallisesti. Hän tarkastaa hampaat ennen valkaisua. Siihen ei ryhdytä, ennen kuin hammaskalusto, ikenet ja suun limakalvot ovat kunnossa.

Tyypillisin valkaisun haitta on hampaiden vihlonta. Se on vaaratonta ja ohimenevää, jos hampaat ovat olleet kunnossa ennen valkaisua.

9. Miten huollan valkaistuja hampaitani?

Valkaisun jälkeen on ei saa juoda kahvia tai punaviiniä eikä polttaa tupakkaa kolmesta tunnista kahteen vuorokauteen valkaisumenetelmästä riippuen. Tuona aikana valkaistu hammas on kuin sieni: se imee herkästi itseensä väriä.

Muutoin riittää, että harjaa hampaansa kaksi kertaa päivässä ja puhdistaa hammasvälit hammaslangalla iltapesulla.

Asiantuntijana esteettiseen hammashoitoon perehtynyt hammaslääkäri Reetta Suokas,  Kaivopuiston hammaslääkäriasema, Helsinki.

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju