Surusta voi selvitä oikeilla opeilla, sillä tunteiden käsittelemiseen on olemassa fyysisiä keinoja, eräänlainen tunnekoulu.

Kolme lastaan menettänyt sotkamolainen Irja Juntunen on kasvanut surunsa kanssa sinuksi huutamalla, laulamalla, lausumalla, maalaamalla, tekemällä opettajan töitään, puhumalla mutta myös olemalla hiljaa, antamalla fyysisten reaktioiden tulla.

Välillä selviytyjänainen on antanut itsensä valua sykkyrään, siihen takan eteen, lempinojatuoliin. Irja uskoo, että tunteiden näyttäminen, jopa niiden vietäväksi heittäytyminen, auttaa suuressa surussa.

- On uskallettava antaa hiljaisuuden tulla ja antaa niiden tunteiden tulla, jotka sillä hetkellä, siinä hiljaisuudessa ovat tullakseen, Irja sanoo.
- Välillä olen vain huutanut – välillä laulanut – kuin syntymän hetkellä.

Viha vie eteenpäin

Sairausloma ei helpottanut Irjan oloa, vaikka lääkäri sellaista olisikin menetysten jälkeen myöntänyt. Sen sijaan surussa on vienyt eteenpäin arkeen keskittyminen.

- Kun palasin töihin kuvaamataidon opettajaksi, jouduin heti keskelle nuorten hälinää. Se vei minua hetkeksi muualle, pois surusta ja ahdistuksesta.

Irja myöntää, että viha on valtava voima, joka sekin vei eteenpäin. Nainen kapinoi lapsensa menetysten jälkeen lääkäreitä ja koulua vastaan – kipuili menetystään ääneen.

- Negatiiviset tunteet eivät tuo lapsiani takaisin, mutta sen hetken tunteesta saa valtavasti voimaa. Vihakin kuuluu surutyöhön vaiheisiin.

Klapitalkoita, ei adresseja

Surutyö? Mitä se on? Kalisevien seurakuntasalien tukiryhmäkokouksia ja käsinkirjoitettuja kivunkäsittelyistuntoja? Niitäkin, joillekin, on tarjolla, ja hyvä niin. Toiset saavat avun ryhmässä, vertaistukena, toisten on hyvä antaa surun tulla omalla ajallaan. Pääasia, että tunne tulee käsitellyksi.

- Konkreettisimman surutyöni olen tehnyt täällä kotona. Käpertynyt läheisten kanssa läjään, Irja sanoo.

- Adresseja on tullut niin paljon, että niillä lämmittäisi talon talvella. Niiden sijaan parasta apua ovat tarjonneet ystävät, jotka ovat tulleet pyytämättä kylään, hakanneet halot ja paistaneet kalat.

Irjan keinot

  1. Näytän tunteeni heti
  2. Olen kiitollinen hyvistä asioista ja ihmisistä – sanon sen ääneen
  3. Uskallan kuunnella hiljaisuutta
  4. Laulan, lausun ja maalaan tunteitani
  5. Tartun arkeen


Lue Irjan selviytymistarina ET 17/2013.

Hevonen vanhainkodin virkistyspäivässä. Hevonen kuntouttamassa liikuntakyvytöntä tai masentunutta. Hummat hoitavat ihmisiä, mutta mihin se perustuu? Entä miten hevonen kohdataan?

Oli aika, jolloin hevosen pärähdys oli Ulla Linjama-Lehtisen mielestä pelottavaa. Hän oli masentunut ja kaipasi elämäänsä uudenlaisia virikkeitä. Hän päätti ryhtyä ratsastamaan vaikka se pelotti. Nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin Ulla, sosiaalialan ammattilainen, tekee töitä hevosten kanssa.

– Hevoset ovat opettaneet minulle kärsivällisyyttä, läsnäoloa ja toisten kuuntelua.

Vauhti hidastuu

Koska oma masennus vei Ullan aikoinaan hevosten pariin, hän haluaa nykyään auttaa muita mielenterveyskuntoutujia. Hän perusti kymmenen vuotta sitten Pollesta potkua ry:n, joka järjestää Uudellamaalla sosiaalipedagogista toimintaa hevosten kanssa.

– Olen koulutukseltani sosiaalityöntekijä ja teen tätä hevoshommaa sosiaalipedagogisten silmälasien takaa. Opettelemme täällä asiakkaiden kanssa hevosten avulla luottamusta, vastuuta, vuorovaikutusta ja omien rajojen vetämistä. Niissä kaikissa hevonen on aivan loistava kumppani, Ulla Linjama-Lehtinen kertoo.

Pollesta potkua -yhdistyksen asiakaskunta on värikästä. Osa on masentuneita, osa etsii oivallusta johonkin elämänmuutokseen tai vain muuten vain kokee tarvetta eläinten kanssa puuhasteluun.

– Aloitamme aina ihan perusasioista, siitä miten kohdataan eläin. Hevonen on herkkä aistimaan erilaisia tunteita, eikä yleensä siedä hätiköintiä tai epäjohdonmukaisuutta. Yleensä haastavinta onkin saada ihmiset pysähtymään ja syventymään itseen. Siihen hevoset ja luonto on hyvä apu. Me kun emme voi hidastaa luonnon rytmiä, vaan meidän on sopeuduttava siihen.

Ohjat omiin käsiin

Hevosia käytetään apuna myös fysioterapiassa. Kajaanilainen fysioterapeutti Sanna Mattila-Rautiainen on työskennellyt ratsastusterapeuttina yli 20 vuotta. Hän on uransa aikana nähnyt konkreettisesti, kuinka hevonen kuntouttaa. Matilaisen mielestä avainasemassa on liike. Ratsastusterapiassa ratsastaja ei pyri millään tavoin vaikuttamaan hevosen etenemiseen, vaan ottaa vastaan hevosesta välittyvät liikkeet.

– Hevonen tuottaa minuutissa noin 100 liikeimpulssia, jotka ovat hyvin samantyyppisiä kuin ihmisen kävelyssä.

Mattila-Rautiaisen mukaan ratsastusterapia on lempeää mutta tehokasta. Parhaimmillaan se opettaa ihmisen vaikka uudelleen kävelemään.

Ulla Linjama-Lehtinen näkee työssään vähän samanlaisia saavutuksia. Tosin fyysisten ponnistusten sijaan henkisiä.

– Hevosten kanssa toimiminen on aika vapauttavaa. Ne vaativat toimintaa ja hyväksyvät ihmisen sellaisena kuin hän on. Parhaimmillaan tämän kautta voi saada oman elämän taas omiin käsiinsä ja oppii luottamaan siihen, että omat jalat kantavat.

Lue lisää Ulla Linjama-Lehtisestä uudesta ET-lehdestä 17/2017. 

Kookosöljyn purskutteleminen suussa on vanha juttu. Myös yrttejä voi purskutella.

Jossain vaiheessa vuotta Suomeenkin tuli tohinalla oil pulling -ilmiö. Se tarkoittaa, että kookosöljyä purskutellaan hyvinvoinnin nimessä suussa.

Mutta kuinka moni on purskutellut suussaan yrttejä? Oreganoa tai esimerkiksi pinaattia?

Se vasta onkin terveellistä – ja kaiken puolin suotavaa. Niiden kanssa kannattaa olla kuitenkin sen verran huolellinen, että tarkastaa tuoreesta yrtistä sopivuuden purskutteluun. Sekä mahdollisesti makua täytyy laimentaa vedellä.

Vaikka purskutteleminen ei parantaisi tautia, antaa yrttien pureskelu ainakin raikkaan hengityksen.

Ja ennen kaikkea yrttejä kannattaa suunnata ääntä kohti ruokanautinnon vuoksi.

– Tuoreita, vihreitä yrttejä suositellaan lisättäväksi ruokavalioon, kasvitieteilijä, professori Sinikka Piippo luettelee.

Hän nostaa esiin erityisesti salvian, joka on Suomessa huonosti tunnettu, mutta tehokas tulehduksien ehkäisijä.

Salvia saattaa tehota hankalaan hiivatulehdukseen. Ientulehduksista kärsivä voi valmistaa salviasta väkevää purskutteluvettä.

Antiseptista salviaa on käytetty myös hengitysteiden vaivoihin ja virtsateiden desinfiointiin.

Näin lisäät yrtit ruokaan

Toinen tulehduksia tehokkaasti lievittävä yrtti on rosmariini, jonka haihtuvat öljyt tehoavat myös ihon kautta ja hengittäen. Ihana tapa hoitaa terveyttään on ottaa vaikka rosmariinikylpy.

Yrtit lisätään kypsennettä­vään ruokaan aina loppuvaiheessa, jotta niiden hyvät yhdisteet eivät tuhoudu. Yrteistä kannattaa tehdä teetä.

Salviasta maksimimäärä on neljä lehteä, sillä suurina määrinä voimakas yrtti saattaa aiheuttaa huimausta.

Pinaattia – ja maha kiittää!

Pinaatti kannattaa ottaa terveelliseen ruokavalioon monesta syystä. Sen sisältämien glykoglyserolipidien on huomattu suojaavan suolen
pintaa tulehduksen aiheuttamilta vaurioilta.

Virallisia tutkimustuloksia odotellessa kannattaa nauttia säännöllisesti pinaattikeitosta ja silputa kasvin vihreitä lehtiä salaattiin – etenkin, jos kärsii suoliston alueen tulehduksista.

Pinaatti sisältää runsaasti erilaisia keholle hyvää tekeviä ominaisuuksia, joilla on arveltu olevan vaikutuksta myös ikääntyvien silmien sarveiskalvon rappeutumisen ehkäisemisessä ja torjumisessa.

Pinaatti ja sen runsaaseen lehtivihreään liittyvät yhdisteet ovat nykyisin tärkeitä tutkimuskohteita.

Lähteet: www.kasvikset.fi, Peltola, Aili: Suuri yrtti- ja maustekirja, WSOY 1988, ja Rautavaara, Toivo: Terveysteetä luonnonkasveista, WSOY 1982.
 

Vierailija

Yrttejä suuhun ja purskuttele tulehdukset pois!

Kuvassa houkuttelevan näköisiä yrttejä. Pitäneepä kohta, kun keväälle käännytään, hankkia tommoset omalle ikkunalle ruokapöydän eteen. Siitä niitä on helppo napsia ruokaan kuin ruokaan mausteeksi ja vaikka leivän päälle aamupalalla ja onhan noista silmäniloakin. Myös tutut ExoticGardenin ja Korpikangas Siemenen kevät-kuvastotkin jo saapuivat ja niistä sitten voi alkaa, ellei tilaamaan, niin ainakin ihailemaan tulevan kesän kukkakauneutta. -Elisa
Lue kommentti