Risto Kaskilahti aloitti pyöräilyn, kun hänellä todettiin nivelrikko. Hän tekee neljä kertaa viikossa 30 kilometrin lenkin sekä pyöräilee työmatkat.
Risto Kaskilahti aloitti pyöräilyn, kun hänellä todettiin nivelrikko. Hän tekee neljä kertaa viikossa 30 kilometrin lenkin sekä pyöräilee työmatkat.

Näyttelijä Risto Kaskilahti, 55, on aina ollut kova urheilumies, joten nivelrikkodiagnoosi oli shokki. Siirtyminen lempeämpiin lajeihin on auttanut kipuihin.

Hiihdin aikoinaan nuorten maajoukkueessa, ja treeneihin on aina kuulunut juoksua, rullaluistelua, jalkapalloa ja salibandya. Kolmisen vuotta sitten oikea lonkka alkoi olla tosi kipeä.

Se oli kuin tulessa salibandytreenien jälkeen, ja jouduin ottamaan särkylääkettä saadakseni nukuttua. Myös työ oli fyysisesti vaativaa. Esiinnyin Peppi Pitkätossu -näytelmässä, jossa ravasin portaita ylös alas poliisit kintereilläni. Selvisin näytöksestä kolmen tulehduskipulääkkeen voimin.

Diagnoosi oli shokki.

Lääkärillä sain kuulla, että molemmissa lonkissa oli nivelrikko. Diagnoosi oli shokki. Ajattelin hieman jääräpäisesti ja lapsellisesti, että kyllä tämä kohta menee ohi, mutta eihän se mennyt. Olin tottunut urheilemaan 5–10 kertaa viikossa ja myös näyttelijän työ on kokovartalohommaa - miten pärjäisin ilman urheilua?

Alkujärkytyksen jälkeen löysin uusia lajeja. Juoksun ja salibandyn sijaan aloin pyöräillä, ja hiihtokin onnistui perinteisellä tyylillä.

Koen pyöräillessä vauhdin hurmaa, kun komeat maisemat vilisevät ohi. Teen neljä kertaa viikossa 30 kilometrin fillarilenkin, joka suuntautuu kotoa Paloheinästä esimerkiksi Tuusulanjärven ympäri. Lisäksi kuljen töihin pyörällä. Matkaa kotoa Helsingin Kaupunginteatterille kertyy 10 kilometriä per sivu.

Eniten ikävöin salibandyn sosiaalisuutta.

Eniten ikävöin salibandyn sosiaalisuutta. Pelasin 10 vuotta taiteilijoiden omassa Raittius- ja urheiluseura Zoomissa, mutta näihin harjoituksiin minulla ei ole enää asiaa. Sen sijaan yritän kutsua kavereita vaikkapa illalliselle.

Suunnittelen tarkasti etukäteen, miten liikun näyttämöllä. Mietin ajoituksia, sillä lonkkaa vihlaisee ilkeästi, jos lähden nopeasti liikkeelle. Päätän etukäteen, miten kuljen portaat, ja varsinkin kaikki kääntymiset pitää tehdä ajatuksella, sillä lonkat eivät kestä voimakkaita sisä- ja ulkokiertoja. Nyt varovaisuus tulee jo selkärangasta.

Sain fysioterapeutilta venyttelyohjeet ja myös vahvistavia jumppaliikkeitä, jotka pitävät yllä lonkkanivelten liikkuvuutta. Ne ovat rauhallisia liikkeitä, jotka tehdään tunnustellen.

Olen saanut opastusta vaimoltani Sari Puumalaiselta, jolta on molemmat lonkat leikattu.

Olen pyrkinyt hoitamaan nivelrikkoa myös ruokavalion avulla. Tähän olen saanut opastusta vaimoltani Sari Puumalaiselta, jolta on jo molemmat lonkat leikattu nivelrikon takia. Me olemme tällainen lonkkaperhe. Välttelemme kotona gluteenia. Uskomme, että siten tulehdustilat lievittyvät ja kivut vähenevät. Olen vähentänyt puuron ja leivän syöntiä, ja niiden sijaan hörppään usein marjasmoothien.

Vaihdettuani liikuntalajit ja rukattuani ruokavaliota kivut eivät enää vaivaa. En edes muista, milloin olisin viimeksi tarvinnut särkylääkettä. Lisäksi tuntuu kivalta, että myös paino on pudonnut viitisen kiloa.

Teen joka päivä ennen harjoituksia tai näytöstä lämmittelyksi 15–20 minuutin lonkkajumpan.

Nivelrikko vaikuttaa moniin arkisiin valintoihin. Varmistan aina, että minulla on tukevat kengät jalassa, varsinkin lavalla. Teen joka päivä ennen harjoituksia tai näytöstä lämmittelyksi 15–20 minuutin lonkkajumpan. Otan kaiken irti myös hyötyliikunnasta ja nousen kaikki vastaan tulevat portaat. Kengännauhat solmin suorin jaloin, jotta takareidet saavat samalla hyvän venytyksen.

Tunnen koko ajan, että oikeasta lonkasta puuttuu voiteluaine. Nivel ei ole varsinaisesti kipeä, mutta jäykkä. Sukan laittaminen huonompaan jalkaan vihlaisee aina.

Olen kiitollinen, että saan toistaiseksi elää kivuttomana.

Lääkärin mukaan on mahdotonta ennustaa, miten nivelrikko etenee. Voi olla, että saan elää loppuelämäni tällä tavalla suhteellisen iisisti, tai voi olla, että olen puolen vuoden kuluttua leikkauspöydällä. Olen kiitollinen, että saan toistaiseksi elää kivuttomana.”

Ensin tulee kipu

  • Nivelrikko on yleisin nivelsairaus ja sitä todetaan lähes kaikilla eläkeikäisillä. Vain osalle siitä on merkittävää haittaa.
  • Eniten nivelrikkoa esiintyy ukkovarpaiden tyvinivelissä, sormien kärkinivelissä ja selkärangan nivelissä. Lonkkien ja polvien nivelrikko vaikeuttavat liikkumista. Suomessa tehdään vuosittain tuhansia lonkan ja polven tekonivelleikkauksia. Vanhenemisen lisäksi nivelrikolle altistavat raskas työ, niveliä kuormittava urheilu, ylipaino, nivelten vammat ja tulehdukset sekä perinnöllinen taipumus.
  • Oireilu alkaa yleensä kipuna, joka on pahimmillaan levon jälkeen liikkeelle lähtiessä. Polvissa kipu tuntuu ensin portaita alas tullessa, myöhemmin ylöskin kävellessä. Sairauden edetessä nivelen liikerata pienenee. Sormiin syntyy kovia luukyhmyjä nivelten kohdalle. Ukkovarpaan tyven nivelrikkoon liittyy usein vaivaisenluu, mikä haittaa vähintään kenkien käyttöä. Nivelten epätasaiset rustopinnat tuntuvat liikkeessä rahisevilta ja joskus rahinan voi kuullakin.
  • Sairaan nivelen liiallista kuormittamista tulee välttää, mutta toisaalta niveltä on hyvä käyttää. Ellei nivelrikko ole vaikea, kohtuullinen liikunta voi hidastaa sairauden kehitystä. Etenkin uinti ja pyöräily ovat suositeltavia. Kipua hillitään kipulääkkeillä.

Lähde: Reumaliitto

Juttu on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 8/2018