Urtikaria on usein reaktio ruoka-aineelle tai lääkkeelle. Mutta mikä kumma siinä on, että se lehahtaa joskus jopa kylmästä?

  1. Onko urtikaria yleistä?

    Urtikaria eli tuttavallisemmin nokkosihottuma on yksi yleisimmistä iho-oireista. On arvioitu, että jopa joka viidennellä suomalaisella on urtikariaoireita ainakin kerran elämässään.

  2. Mikä vaivan aiheuttaa?

    On tavallista, että urtikarian­ syy jää pimentoon. Ihottuman laukaisee yleensä erilaisten tekijöiden yhteisvaikutus ja se voi tulla äkkiarvaamatta kenelle vain. Epäselväksi jää usein erityisesti kroonisen urtikarian synty. Siinä oireet kestävät yli kuusi viikkoa.
    Krooninen urtikaria on auto­immuunisairaus, joka on tavallisesti aikuisen vaiva. Lyhytkestoisen ja yhtäkkisen urtikarian lehauttaa useimmissa tapauksissa infektio, mutta myös yliherkkyys ruoka-aineelle tai lääkkeelle altistaa jotkut ihmisistä urtikariaoireille.
    Ihoon kohdistuva ärsytys, kuten paine, hankaus, hikoilu tai kylmyys, laukaisevat nokkosihottuman oireet viidenneksellä urtikariaa sairastavista ihmisistä.
    Joskus urtikariasta käytetään nimeä nokkosrokko. Tämä johtaa harhaan, sillä rokkotauteja aiheuttavat rokkovirukset tai bakteerit.

    "Apua, miksi vyötärölläni kukkii?" 8 kysymystä vyöruususta

  3. Miten urtikaria oireilee?

    Nokkosihottuma todetaan iho-oireiden perusteella. Tyypillisesti urtikaria ilmenee nopeasti­ nousevina ja kutiavina paukamina­ tai läiskinä, joiden ympärillä iho punoit­taa. Oireet muistuttavat ulko­näöltään nokkosenpolttamia ja niitä saattaa tulla laajoille alueille.
    Noin joka toisella oireita saaneista on paukamien lisäksi ihon ja limakalvojen syvempää turvotusta.
    Urtikarialle on tunnusomaista oireiden lyhytaikaisuus: yksi paukama pysyy samassa paikassa korkeintaan vuorokauden, turvotus 1–3 vuorokautta.

  4. Voinko hoitaa vaivaani kotioloissa?

    Antihistamiinit ovat urtikarian­ tärkein hoitomuoto ja useimmiten niistä on apua. Jos antihistamiini­ ­pitää nokkosihottuman kurissa, voi oireiden häviämistä odottaa rauhassa­ pari kuukautta.
    Olennaista on oireita aiheuttavan­ ­tekijän välttäminen tai sen vaikutuksen­ vähentäminen, jos urtikarian­ syy on tiedossa.
    Urtikarian aiheuttama kutina on yleinen ja hankala sivuoire, jota voi lievittää esimerkiksi hydrokortisonivoiteella. Ihon viilentäminen kylmäpakkauksella auttaa kutinaan ja nopeuttaa urtikarian häviämistä.

    Lue myös: Hoitoa vaativa ihosairaus yli puolella keski-ikäisistä suomalaisista

  5. Milloin on syytä mennä lääkäriin?

    Jos antihistamiinit eivät tehoa tai urtikaria kotihoidosta huolimatta toistuu, on syytä hakeutua lääkäriin. Antihistamiiniannostusta voidaan lääkärin harkinnan mukaan nostaa.
    Kroonisessa urtikariassa lääkäri voi määrätä muuta lääkehoitoa, kuten leukotrieenisalpaajia tai siklosporiinia. Myös UVB-valohoito voi helpottaa pitkittynyttä urtikariaa. Rajuissa kutinaoireissa lääkäri voi määrätä kortisonia sisäisesti lyhyinä kuureina.

  6. Voiko urtikaria olla vaarallinen?

    Kiusallisuudestaan huolimatta urtikaria harvoin aiheuttaa terveysvaaraa. Yhtäkkinen nokkos­ihottuma voi silti joissain tapauksissa olla vakavan yliherkkyysreaktion, anafylaksian, ensioire. Silloin akuutin urtikarian lisäksi ilmaantuu verenpaineen laskua, hengenahdistusta tai voimakasta oksentelua tai ripulia.
    Anafylaktisen sokin aiheuttaa voimakas allerginen reaktio esimerkiksi ampiaisenpistoon, ruoka-aineeseen tai lääkeaineeseen. Tila on hengenvaarallinen ja vaatii aina nopeaa lääkärinhoitoa.

  7. Miksi kylmyys aiheuttaa minulle paukamia kasvoihin?

    Kylmyys on yksi urtikariaa aiheuttava tekijä. Silloin vain kylmälle altistuneet ihoalueet oireilevat. Kasvojen iho pääsee helposti jäähtymään esimerkiksi pakkasessa tai viileässä luonnonvedessä uidessa. Kun iho lämpenee uudestaan, se alkaa kutista, punoittaa ja siihen nousee paukamia. Joillakin ihmisillä jopa kylmän ruuan syöminen aiheuttaa lievää turvotusta nieluun.
    Kylmäoireilua voi helpottaa suojaamalla ihoaluetta kylmältä ja käyttämällä antihistamiineja. On myös tavallista, että oireet tulevat erityisesti alkutalvesta ja helpottuvat ihon karaistuessa talven edetessä. Kylmäurtikaria ei suurimmalla osalla ole vuosikymmenien vaiva, vaan se katoaa omia aikojaan muutamassa vuodessa.
    Lähde: Iholiitto