Urtikaria on usein reaktio ruoka-aineelle tai lääkkeelle. Mutta mikä kumma siinä on, että se lehahtaa joskus jopa kylmästä?

  1. Onko urtikaria yleistä?

    Urtikaria eli tuttavallisemmin nokkosihottuma on yksi yleisimmistä iho-oireista. On arvioitu, että jopa joka viidennellä suomalaisella on urtikariaoireita ainakin kerran elämässään.

  2. Mikä vaivan aiheuttaa?

    On tavallista, että urtikarian­ syy jää pimentoon. Ihottuman laukaisee yleensä erilaisten tekijöiden yhteisvaikutus ja se voi tulla äkkiarvaamatta kenelle vain. Epäselväksi jää usein erityisesti kroonisen urtikarian synty. Siinä oireet kestävät yli kuusi viikkoa.
    Krooninen urtikaria on auto­immuunisairaus, joka on tavallisesti aikuisen vaiva. Lyhytkestoisen ja yhtäkkisen urtikarian lehauttaa useimmissa tapauksissa infektio, mutta myös yliherkkyys ruoka-aineelle tai lääkkeelle altistaa jotkut ihmisistä urtikariaoireille.
    Ihoon kohdistuva ärsytys, kuten paine, hankaus, hikoilu tai kylmyys, laukaisevat nokkosihottuman oireet viidenneksellä urtikariaa sairastavista ihmisistä.
    Joskus urtikariasta käytetään nimeä nokkosrokko. Tämä johtaa harhaan, sillä rokkotauteja aiheuttavat rokkovirukset tai bakteerit.

    "Apua, miksi vyötärölläni kukkii?" 8 kysymystä vyöruususta

  3. Miten urtikaria oireilee?

    Nokkosihottuma todetaan iho-oireiden perusteella. Tyypillisesti urtikaria ilmenee nopeasti­ nousevina ja kutiavina paukamina­ tai läiskinä, joiden ympärillä iho punoit­taa. Oireet muistuttavat ulko­näöltään nokkosenpolttamia ja niitä saattaa tulla laajoille alueille.
    Noin joka toisella oireita saaneista on paukamien lisäksi ihon ja limakalvojen syvempää turvotusta.
    Urtikarialle on tunnusomaista oireiden lyhytaikaisuus: yksi paukama pysyy samassa paikassa korkeintaan vuorokauden, turvotus 1–3 vuorokautta.

  4. Voinko hoitaa vaivaani kotioloissa?

    Antihistamiinit ovat urtikarian­ tärkein hoitomuoto ja useimmiten niistä on apua. Jos antihistamiini­ ­pitää nokkosihottuman kurissa, voi oireiden häviämistä odottaa rauhassa­ pari kuukautta.
    Olennaista on oireita aiheuttavan­ ­tekijän välttäminen tai sen vaikutuksen­ vähentäminen, jos urtikarian­ syy on tiedossa.
    Urtikarian aiheuttama kutina on yleinen ja hankala sivuoire, jota voi lievittää esimerkiksi hydrokortisonivoiteella. Ihon viilentäminen kylmäpakkauksella auttaa kutinaan ja nopeuttaa urtikarian häviämistä.

    Lue myös: Hoitoa vaativa ihosairaus yli puolella keski-ikäisistä suomalaisista

  5. Milloin on syytä mennä lääkäriin?

    Jos antihistamiinit eivät tehoa tai urtikaria kotihoidosta huolimatta toistuu, on syytä hakeutua lääkäriin. Antihistamiiniannostusta voidaan lääkärin harkinnan mukaan nostaa.
    Kroonisessa urtikariassa lääkäri voi määrätä muuta lääkehoitoa, kuten leukotrieenisalpaajia tai siklosporiinia. Myös UVB-valohoito voi helpottaa pitkittynyttä urtikariaa. Rajuissa kutinaoireissa lääkäri voi määrätä kortisonia sisäisesti lyhyinä kuureina.

  6. Voiko urtikaria olla vaarallinen?

    Kiusallisuudestaan huolimatta urtikaria harvoin aiheuttaa terveysvaaraa. Yhtäkkinen nokkos­ihottuma voi silti joissain tapauksissa olla vakavan yliherkkyysreaktion, anafylaksian, ensioire. Silloin akuutin urtikarian lisäksi ilmaantuu verenpaineen laskua, hengenahdistusta tai voimakasta oksentelua tai ripulia.
    Anafylaktisen sokin aiheuttaa voimakas allerginen reaktio esimerkiksi ampiaisenpistoon, ruoka-aineeseen tai lääkeaineeseen. Tila on hengenvaarallinen ja vaatii aina nopeaa lääkärinhoitoa.

  7. Miksi kylmyys aiheuttaa minulle paukamia kasvoihin?

    Kylmyys on yksi urtikariaa aiheuttava tekijä. Silloin vain kylmälle altistuneet ihoalueet oireilevat. Kasvojen iho pääsee helposti jäähtymään esimerkiksi pakkasessa tai viileässä luonnonvedessä uidessa. Kun iho lämpenee uudestaan, se alkaa kutista, punoittaa ja siihen nousee paukamia. Joillakin ihmisillä jopa kylmän ruuan syöminen aiheuttaa lievää turvotusta nieluun.
    Kylmäoireilua voi helpottaa suojaamalla ihoaluetta kylmältä ja käyttämällä antihistamiineja. On myös tavallista, että oireet tulevat erityisesti alkutalvesta ja helpottuvat ihon karaistuessa talven edetessä. Kylmäurtikaria ei suurimmalla osalla ole vuosikymmenien vaiva, vaan se katoaa omia aikojaan muutamassa vuodessa.
    Lähde: Iholiitto

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju