Urtikaria on usein reaktio ruoka-aineelle tai lääkkeelle. Mutta mikä kumma siinä on, että se lehahtaa joskus jopa kylmästä?

  1. Onko urtikaria yleistä?

    Urtikaria eli tuttavallisemmin nokkosihottuma on yksi yleisimmistä iho-oireista. On arvioitu, että jopa joka viidennellä suomalaisella on urtikariaoireita ainakin kerran elämässään.

  2. Mikä vaivan aiheuttaa?

    On tavallista, että urtikarian­ syy jää pimentoon. Ihottuman laukaisee yleensä erilaisten tekijöiden yhteisvaikutus ja se voi tulla äkkiarvaamatta kenelle vain. Epäselväksi jää usein erityisesti kroonisen urtikarian synty. Siinä oireet kestävät yli kuusi viikkoa.
    Krooninen urtikaria on auto­immuunisairaus, joka on tavallisesti aikuisen vaiva. Lyhytkestoisen ja yhtäkkisen urtikarian lehauttaa useimmissa tapauksissa infektio, mutta myös yliherkkyys ruoka-aineelle tai lääkkeelle altistaa jotkut ihmisistä urtikariaoireille.
    Ihoon kohdistuva ärsytys, kuten paine, hankaus, hikoilu tai kylmyys, laukaisevat nokkosihottuman oireet viidenneksellä urtikariaa sairastavista ihmisistä.
    Joskus urtikariasta käytetään nimeä nokkosrokko. Tämä johtaa harhaan, sillä rokkotauteja aiheuttavat rokkovirukset tai bakteerit.

    "Apua, miksi vyötärölläni kukkii?" 8 kysymystä vyöruususta

  3. Miten urtikaria oireilee?

    Nokkosihottuma todetaan iho-oireiden perusteella. Tyypillisesti urtikaria ilmenee nopeasti­ nousevina ja kutiavina paukamina­ tai läiskinä, joiden ympärillä iho punoit­taa. Oireet muistuttavat ulko­näöltään nokkosenpolttamia ja niitä saattaa tulla laajoille alueille.
    Noin joka toisella oireita saaneista on paukamien lisäksi ihon ja limakalvojen syvempää turvotusta.
    Urtikarialle on tunnusomaista oireiden lyhytaikaisuus: yksi paukama pysyy samassa paikassa korkeintaan vuorokauden, turvotus 1–3 vuorokautta.

  4. Voinko hoitaa vaivaani kotioloissa?

    Antihistamiinit ovat urtikarian­ tärkein hoitomuoto ja useimmiten niistä on apua. Jos antihistamiini­ ­pitää nokkosihottuman kurissa, voi oireiden häviämistä odottaa rauhassa­ pari kuukautta.
    Olennaista on oireita aiheuttavan­ ­tekijän välttäminen tai sen vaikutuksen­ vähentäminen, jos urtikarian­ syy on tiedossa.
    Urtikarian aiheuttama kutina on yleinen ja hankala sivuoire, jota voi lievittää esimerkiksi hydrokortisonivoiteella. Ihon viilentäminen kylmäpakkauksella auttaa kutinaan ja nopeuttaa urtikarian häviämistä.

    Lue myös: Hoitoa vaativa ihosairaus yli puolella keski-ikäisistä suomalaisista

  5. Milloin on syytä mennä lääkäriin?

    Jos antihistamiinit eivät tehoa tai urtikaria kotihoidosta huolimatta toistuu, on syytä hakeutua lääkäriin. Antihistamiiniannostusta voidaan lääkärin harkinnan mukaan nostaa.
    Kroonisessa urtikariassa lääkäri voi määrätä muuta lääkehoitoa, kuten leukotrieenisalpaajia tai siklosporiinia. Myös UVB-valohoito voi helpottaa pitkittynyttä urtikariaa. Rajuissa kutinaoireissa lääkäri voi määrätä kortisonia sisäisesti lyhyinä kuureina.

  6. Voiko urtikaria olla vaarallinen?

    Kiusallisuudestaan huolimatta urtikaria harvoin aiheuttaa terveysvaaraa. Yhtäkkinen nokkos­ihottuma voi silti joissain tapauksissa olla vakavan yliherkkyysreaktion, anafylaksian, ensioire. Silloin akuutin urtikarian lisäksi ilmaantuu verenpaineen laskua, hengenahdistusta tai voimakasta oksentelua tai ripulia.
    Anafylaktisen sokin aiheuttaa voimakas allerginen reaktio esimerkiksi ampiaisenpistoon, ruoka-aineeseen tai lääkeaineeseen. Tila on hengenvaarallinen ja vaatii aina nopeaa lääkärinhoitoa.

  7. Miksi kylmyys aiheuttaa minulle paukamia kasvoihin?

    Kylmyys on yksi urtikariaa aiheuttava tekijä. Silloin vain kylmälle altistuneet ihoalueet oireilevat. Kasvojen iho pääsee helposti jäähtymään esimerkiksi pakkasessa tai viileässä luonnonvedessä uidessa. Kun iho lämpenee uudestaan, se alkaa kutista, punoittaa ja siihen nousee paukamia. Joillakin ihmisillä jopa kylmän ruuan syöminen aiheuttaa lievää turvotusta nieluun.
    Kylmäoireilua voi helpottaa suojaamalla ihoaluetta kylmältä ja käyttämällä antihistamiineja. On myös tavallista, että oireet tulevat erityisesti alkutalvesta ja helpottuvat ihon karaistuessa talven edetessä. Kylmäurtikaria ei suurimmalla osalla ole vuosikymmenien vaiva, vaan se katoaa omia aikojaan muutamassa vuodessa.
    Lähde: Iholiitto

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: