Säännöllinen sokeroitujen mehujen ja virvoitusjuomien käyttö lisää sydäntautiriskiä, kertoo tuore tutkimus.

Liiallisen rasvankäytön vaaroista on kirjoitettu monen mielestä jo kyllästymiseen asti, mutta myös ylenmääräinen sokeroitujen tuotteiden nauttiminen on sydänterveyden kannalta haitallista.

Amerikkalaistutkimuksessa todettiin, että mitä enemmän koehenkilöt saivat sokeria päivittäin nauttimistaan juomista, sitä huonommiksi heidän rasva-arvonsa muuttuivat. Muutos näkyi jo kahden viikon jälkeen. Sokerikuorma nosti erityisesti veren triglyseridi- ja LDL-kolesterolipitoisuuksia. Lisäksi niin sanotut apolipoproteiinipitoisuudet suurenivat, mikä viittaa lisääntyneeseen sydänsairausriskiin.

Lue myös: Oletko koukussa makeaan?

Sokeri varastoituu rasvaksi

Miten sokeri sitten vaikuttaa veren rasva-arvoihin? Sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta ovat kiinteässä yhteydessä keskenään.

– Elimistö voi varastoida sokerin sisältämää ylimääräistä energiaa pitkäaikaisesti vain muuttamalla sitä rasvaksi. Tästä syystä osa maksaan kertyvästä sokerista muuttuu triglyseridiksi eli rasvaksi, selittää Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänne.

Maksa pyrkii pääsemään eroon kertyvästä rasvasta siten, että se erittää sen vereen niin sanottuna VLDL-lipoproteiinina. Se sisältää pääosin triglyseridejä mutta myös kolesterolia. VLDL puolestaan on LDL:n eli niin sanotun pahan kolesterolin esiaste, jota muodostuu, kun triglyseridit on pilkottu pois lihaskudoksessa polttoaineeksi ja rasvakudoksessa varastoitavaksi.

Amerikkalaistutkimuksessa veren rasva-arvot alkoivat nousta jo silloin, kun koehenkilön sokerin saanti ylitti 10 prosenttia päivän energiasta. Se tarkoitti noin kahta tölkkiä virvoitusjuomaa päivässä. 10 prosenttia energiasta muodostuu kevyttä työtä tekevällä noin 70-kiloisella aikuisella noin 50 grammasta sokeria päivässä.

– Sen määrän sokeria saa pienestä, 100 gramman suklaalevystä, tai vaikkapa vain aamiaisesta ja välipalasta yhteensä, jos aamiaisella on nauttinut purkillisen jugurttia ja puoli desiä sokeroitua mysliä sekä välipalaksi pienen jäätelötuutin ja kaksi keksiä, sanoo Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa.

Jugurtissa enemmän sokeria kuin jäätelössä

Harva tiedostaa, että jugurttipurkillisessa on sokeria enemmän kuin pienessä jäätelötuutissa.

Sokerin merkitystä sydänterveydelle on nostettu esille ikään kuin uutena asiana, mutta sen huono ravintoarvo ja lihottava vaikutuskin on ollut tiedossa jo ennenkin. Toki tiedon määrä on lisääntynyt ja käsitys aineenvaihduntaprosesseista tarkentunut.

Kiinnostava artikkeli: Ahmitko herkkuja pahaan oloosi? 

Onko rasva kuitenkin meillä edelleen se suurempi paha kuin sokeri?

– En asettaisi rasvaa, sokeria tai suolaa mihinkään järjestykseen, vaan sydänterveyden kannalta kohtuus kaikkien niiden käytössä on paikallaan, Mikko Syvänne sanoo.

Tuija Pusa ja Mikko Syvänne suosittelevat valitsemaan kaupassa Sydänmerkki-tuotteita. Niissä on suhteessa vähemmän sokeria ja suolaa sekä laadultaan parempaa rasvaa kuin vastaavissa muissa tuotteissa.

Lähteenä lisäksi: Duodecim.fi

Vierailija

Nostaako sokeri sydäntautiriskiäsi? Siihen riittää tavallinen aamiainen ja välipala

Vierailija 25.05.2015 klo 11:43 Miksi juoda sokeroituja juomia! Terveellisiä mehuja saa ilman lisättyä sokeria, tarkkana vain lukee tuoteselosteet. Kuin myös maustamattomia ja rasvattomia tai lähes rasvattomia jogurtteja on jo monia. Turkkiilainen olisi lemppari mutta tuo 10 rasvaprosenttia arveluttaa. Maustamatonta voi muilla keinoin maustaa kuin sokerilla. Ehkä vähäinen hunajakin on parempi kuin valkoinen sokeri. Viljan syönti on myös yksi paha jota tulee toppuutella. Olen itse testannut,...
Lue kommentti
Vierailija

Nostaako sokeri sydäntautiriskiäsi? Siihen riittää tavallinen aamiainen ja välipala

Että näitä asioita jaksetaan jauhaa. Joka tuutista tulee ohjetta, syö tätä, älä syö tuota, juo sitä, älä niitä jne. Ylihuomenna on taas ihan uudet ohjeet. Pitäisikö tulla sota ja pula-aika, että vouhottaminen loppuisi ja voitaisiin taas syödä sitä, mitä sattuu saamaan. Kohtuus kaikessa, siinä ohje, jonka lisäksi muuta ei tarvita. Amerikkalainen ruokakulttuuri isoine annoskokoineen on ihan eri planeetalta kuin meidän vastaava suomalainen.
Lue kommentti

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju