Naturismi muutti Osmo Heinosen suhtautumista naisten ulkonäköön.

– Olin naturistirannalla ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten Pärnussa. Sen enempää miettimättä heitin uikkarit pois. Merituulen hyväillessä ihoani tajusin, että tätä olen aina halunnut, kertoo Osmo Heinonen.

– Ensin panttasin asiaa vaimoltani, mutta kyllähän hän näki, että minulla oli jotain mielessäni. Kun vähän häpeillen kerroin olleeni alasti rannalla, hän ei ihmetellyt lainkaan, vaan piti alastomana olemista täysin luonnollisena.

"Aluksi en harrastuksestani juuri kertonut."

– Olin silloin vielä työelämässä ja aika vastuullisissa tehtävissä, enkä halunnut luottamuksellisten asiakassuhteiden vaarantuvan vääränlaisten mielikuvien takia.

Kun Osmo jäi eläkkeelle, hän antoi ensimmäisen haastatteluni naturismista oululaiseen sanomalehteen. Kirkkonummella asuva Osmo ajatteli, että juttu ilmestyy niin kaukana, ettei kukaan tuttu sitä näe.

– En arvannut, että artikkeli ilmestyisi kuvineen myös Turun Sanomissa. Poikani tuoreelta anopilta putosi kahvikuppi kädestä hänen nähdessään minut alasti kokosivun kuvassa.

"Naturistielämässä viehättää sosiaalisuus."

– Ihminen on helppo kohdata ihmisenä, kun emme rakenna toisistamme mielikuvia vaatteiden perusteella. Olen ollut vuosia mukana Luonnonmukaiset-naturistiyhdistyksessä. Lähes jokainen yhdistykseen tullut kiittelee mukaan tulemisen helppoutta ja on onnellinen toimivan ystäväpiirin saamisesta.

– Suhtautumiseni naisten kauneuteen on muuttunut naturismin myötä. Aiemmin arvioin pinnallisesti ”pakkausta”, nyt näen sisäinen kauneuden. Naturistitapaamisissa tajuaa, että kaikkine muhkuneimme ja helttoneimme me kaikki olemme kauniita.

Pysykologi Mikael Saarinen muistuttaa, että  alastomana kuljeskelu on esimerkiksi lapsilla hyvin luontaista.

– Kun siihen aletaan kasvatuksen ja normien kautta puuttua, suurin osa sisäistää yhteisön normit nopeasti. Osa lapsista kuitenkin reagoi riisuuntumista lisäämällä ja osa kontrolloimalla pukeutumista liikaa.

– Nudismi ja vapaus kulkea yläosattomissa ovat kulttuurisidonnaisia tapoja. Ne ovat siis tietoisia valintoja.

Suhtautuminen alastomuuteen vaihtelee: toisille se on luontainen olotila, toisille häpeällinen kokemus.

– Häpeän tunne muodostuu usein liian ankarasta, seksuaalisuutta tukahduttavasta kasvatuksesta ja tiukoista normeista. Myös murrosikä on keskeisellä sijalla: saako nuori kehon muuttuessa tukea ja hyväksyntää vai kieltoja ja moitteita, Saarinen sanoo.

Teksti on muokattu ET-lehdessa 13/2016 julkaistusta artikkelista.

Nakuilun etiketti

Alasti saa olla kaikkialla, kunhan siiten ei liity häiritsevää käytöstä. Toisten huomioiminen on naturisteille luontaista, ja alastomuutta on syytä välttää paikoissa, jossa se voi ulkopuolisia häiritä. Rannalla kietaistaan pyyhe vyötäisille, kun poiketaan kahvilassa ja alastonvaelluksille valitaan vähemmän kuljettuja reittejä.

Kuvaaminen on naturistirannoilla ja -tapahtumissa periaatteessa kiellettyä. Kännykkäkameroiden aikana kuvaamista on kuitenkin mahdotonta kontrolloida. Hyviin tapoihin kuuluu, että kuvia ei näytetä ulkopuolisille. Sama koskee naturistitapaamisia. Emme kerro keitä niissä käy.

Peflettiä kannetaan koko ajan mukana. Se heitetään pyllyn alle aina kun istutaan.

Vinkit antoi Osmo Heinonen

Aika eläkeiästä eteenpäin on merkittävä elämänvaihe. Seniorikouluttaja ja psykoterapeutti Marjatta Grahn kertoo, miten siihen voi valmistautua.

1. Etsi itsellesi esikuvia

Kiinnostu vanhemmista ihmisistä. Katsele ympärillesi. Mikä vanhoissa koskettaa sinua? Entä mitä toivot, että sinusta välittyisi niille, jotka sinut näkevät?

Ala kuvitella ja suunnitella omaa vanhenemistasi. Minkälainen vanha ihminen haluat olla?

2. Seuraa aikaasi

Kun pidät itsesi ajan tasalla, et syrjäänny. Lue lehtiä, seuraa uutisia ja ajankohtaisohjelmia.

Voit myös osallistua keskusteluihin nuorempien kanssa – siten pääset perille tämän hetken puheenaiheista.

3. Etsi sanoja itsellesi

On tärkeää lukea kirjoja, jotka sanottavat omia kokemuksiasi. Silloin et jää niiden kanssa yksin.

Myös huumori huojentaa. Esimerkiksi Eeva Kilven teokset Rajattomuuden aika ja aforismikokoelma Kuolinsiivous ilmaisevat hyvin sitä hämmennystä, joka meidät valtaa kun muutumme.

”-- minun täytyy hoitaa tämä vanhus, jossa asustan ja jonka etenevään haurastumiseen olen sidottu kuin rapistuvaan yksiöön.” (Kuolinsiivous, 2012)

Meissä on iätön tarkkaileva minä, vanhus, nuori ja lapsi.

4. Tutustu muuttuvaan ulkonäköösi

...ja opi pitämään siitä. Ulkonäön muokkaamista ei tarvita. Älä säikähdä muutoksia – ja kun kuitenkin säikähdät, katso peiliin ja näe kuvasi hyväksi. Muista, miten murrosikäisenä katsoit peiliin ja aloit etsiä uutta nuoren naisen tai nuoren miehen olemustasi.

5. Vanhenemista ei tarvitse peitellä

Vaateta itsesi kuitenkin niin, ettet tunne hankaluutta tai häpeää ulkoisesta olemuksestasi, jotta siitä ei tulisi estettä vuorovaikutukselle. Kun voit olla huolitellusti huoleton ulkonäkösi suhteen, saat itseluottamusta ja olet vapaa kohtaamisiin.

Joka tapauksessa edustat vanhaa ihmistä. Mieti: minkälainen vanhuuden edustaja olet?

6. Säilytä kiinnostuksesi

Pysy uteliaana loppuun asti. Ole kiinnostunut sukupolvien ketjusta ja sukusi nuorimmistakin jäsenistä.
 

Lue Marjatta Grahnin henkilöhaastattelu ET-lehden numerosta 19/2017.

Paikoilleen jämähtäminen aiheuttaa tutkitusti terveyshaittoja, mutta jo lyhytkin jaloittelu puolen tunnin välein muun muassa alentaa verenpainetta.

 

Liikuntataukojen vaikutusta muun muassa sydänriskeihin selvitettiin vastikään tutkimuksessa, johon osallistui 24 ylipainoista kakkostyypin diabeetikkoa. He istuivat kahdeksan tunnin mittaisia jaksoja, jotka keskeytettiin puolen tunnin välein.

Taukojen aikana tutkittavat joko kävelivät kolme minuuttia tai tekivät kolmen minuutin lihastreenin jumppavideon tahtiin. Kolmannella kerralla osallistujat istuivat keskeytyksettä kahdeksan tuntia.

Tutkimuksen perusteella sekä kolmen minuutin kävely että kolmen minuutin lihastreeni laskivat koehenkilöiden verenpainetta ja veren noradrenaliinipitoisuuksia.

Huomattavia vaikutuksia

Verenpaine mitattiin levossa tunnin välein ja noradrenaliinipitoisuus sekin toistuvasti.

Verenpainevaikutukset olivat huomattavia, sillä osallistujien systolinen verenpaine laski noin 15 mmHg ja diastolinen verenpaine 9 mmHg niinä koepäivinä, jolloin istuminen keskeytettiin kävelyllä tai lihasharjoittelulla.

Lue myös: Tämä yllättävä asia laskee tehokkaasti verenpainettasi

Havainnot viittaavat fyysiseen passiivisuuteen liittyvien terveyshaittojen kumoutuvan tai ainakin lievittyvän, kun puolen tunnin välein nousee ylös ja jaloittelee muutaman minuutin. Tulokset tukevat viimevuosina kertynyttä tutkimustietoa fyysisen passiivisuuden terveyshaitoista, mutta osoittavat myös keinon välttyä ainakin osalta haitoista.

Tutkimus julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä.

Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Tämä on osittain Potilaan Lääkärilehden tuottamaa aineistoa. Potilaan Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu.