Rasvamaksaa ei tunnisteta kovin hyvin. Elintavat johtavatkin useammin epäilyyn kuin itse oireet.

Rasvamaksa on yksi nykyajan elintasosairauksista. Siihen voi vaikuttaa omilla elintavoillaan ja siten välttää sen vakavoitumisen vaikkapa maksakirroosiksi.

Silti rasvamaksan tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on vielä kohtuullisen heikkoa.

– Osittain tämä johtuu siitä, että sen oireet ovat usein heikkoja ja epämääräisiä ja osittain siitä, että ihmiset eivät mielellään ota omia elintapojaan puheeksi lääkärin vastaanotolla, pohtii Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

Lue myös: Älä tee tätä munuaisellesi – 5 pahinta kuormittajaa

Väsymys yleisin oire

Mistä rasvamaksan sitten tunnistaa?

Sari Högströmin mukaan oireet voivat ei-tulehtuneessa rasvamaksassa olla lieviä ja epämääräisiä.

– Pitkään jatkunut väsymys on yksi yleisimmistä oireista. Se on usein epämääräistä ja uuvuttavaa. Samoin monilla on ylävatsakipuja.

Rasvamaksaan sairastuu herkemmin alkoholin riskikäyttäjät, mutta myös ylipainoiset. Keskivartalolihavuus lisää riskiä sairastumiseen.

– Oli rasvamaksan syynä alkoholi, ylipaino tai diabetes, niin kaikkien elämäntapojen tarkistus on tärkeää. Alkoholin käyttö mininimiin ja ylipainon vähentäminen järkevällä ruokavaliolla on ensiarvoisen tärkeää, Högström toteaa.

Hän kokee huolta siitä, että lääkärit eivät ota rasvamaksaa vielä riittävän vakavasti.

– Tauti olisi alkuvaiheessa vielä hyvin hoidettavissa, joten siksi siihen puuttuminen olisi todella tärkeää. Maksasairaus heikentää lähes aina oleellisesti potilaan toimintakykyä ja hoitamattomana vakavoituu ja saattaa aiheuttaa tulehdusta, jopa maksakirroosia, Högström muistuttaa.

Huolestuttaako? Keskivartalolihavuus – 6 vaikeaa kysymystä

Mikä on rasvamaksa?

Rasvamaksassa maksaan kertyy runsaasti rasvasoluja, erityisesti suuripisaraista rasvaa.

Ravinnosta saatu ylimääräinen energia varastoituu elimistöön rasvana. Suurin osa tästä rasvasta kertyy ihon alle, mutta myös maksaan, muihin sisäelimiin ja vatsaonteloon. Normaalipainoisilla rasvamaksa esiintyy kahdella henkilöllä kymmenestä, mutta ylipainoisilla rasvamaksa löytyy jopa 7–8:lla kymmenestä.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: