Rasvamaksaa ei tunnisteta kovin hyvin. Elintavat johtavatkin useammin epäilyyn kuin itse oireet.

Rasvamaksa on yksi nykyajan elintasosairauksista. Siihen voi vaikuttaa omilla elintavoillaan ja siten välttää sen vakavoitumisen vaikkapa maksakirroosiksi.

Silti rasvamaksan tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on vielä kohtuullisen heikkoa.

– Osittain tämä johtuu siitä, että sen oireet ovat usein heikkoja ja epämääräisiä ja osittain siitä, että ihmiset eivät mielellään ota omia elintapojaan puheeksi lääkärin vastaanotolla, pohtii Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

Lue myös: Älä tee tätä munuaisellesi – 5 pahinta kuormittajaa

Väsymys yleisin oire

Mistä rasvamaksan sitten tunnistaa?

Sari Högströmin mukaan oireet voivat ei-tulehtuneessa rasvamaksassa olla lieviä ja epämääräisiä.

– Pitkään jatkunut väsymys on yksi yleisimmistä oireista. Se on usein epämääräistä ja uuvuttavaa. Samoin monilla on ylävatsakipuja.

Rasvamaksaan sairastuu herkemmin alkoholin riskikäyttäjät, mutta myös ylipainoiset. Keskivartalolihavuus lisää riskiä sairastumiseen.

– Oli rasvamaksan syynä alkoholi, ylipaino tai diabetes, niin kaikkien elämäntapojen tarkistus on tärkeää. Alkoholin käyttö mininimiin ja ylipainon vähentäminen järkevällä ruokavaliolla on ensiarvoisen tärkeää, Högström toteaa.

Hän kokee huolta siitä, että lääkärit eivät ota rasvamaksaa vielä riittävän vakavasti.

– Tauti olisi alkuvaiheessa vielä hyvin hoidettavissa, joten siksi siihen puuttuminen olisi todella tärkeää. Maksasairaus heikentää lähes aina oleellisesti potilaan toimintakykyä ja hoitamattomana vakavoituu ja saattaa aiheuttaa tulehdusta, jopa maksakirroosia, Högström muistuttaa.

Huolestuttaako? Keskivartalolihavuus – 6 vaikeaa kysymystä

Mikä on rasvamaksa?

Rasvamaksassa maksaan kertyy runsaasti rasvasoluja, erityisesti suuripisaraista rasvaa.

Ravinnosta saatu ylimääräinen energia varastoituu elimistöön rasvana. Suurin osa tästä rasvasta kertyy ihon alle, mutta myös maksaan, muihin sisäelimiin ja vatsaonteloon. Normaalipainoisilla rasvamaksa esiintyy kahdella henkilöllä kymmenestä, mutta ylipainoisilla rasvamaksa löytyy jopa 7–8:lla kymmenestä.

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju