Pahasti kaatunut Helena, 73: "Murtuneet kylkiluut ja nilkka paljastivat osteoporoosin"

"Noin seitsemän vuotta sitten kaaduin ja minulta murtui kolme kylkiluuta ja nilkka.

Vasta jälkitarkastuksessa terveyskeskuslääkäri tajusi, ettei kaatumisesta pitäisi tulla niin pahoja murtumia.

Osteoporoosi todettiin luuntiheysmittauksella.

Diagnoosi oli iso yllätys – elintapani olivat hyvät ja olin liikkunut aina paljon. Työvuosina harrastin muun muassa juoksua ja rullaluistelua.

Osteoporoosihoitaja antoi hyvät ohjeet sairauden kanssa elämiseen. Ruokavaliota ei tarvinnut muuttaa, sillä syön terveellistä perusruokaa ja tykkään maitotuotteista. D-vitamiinia on neuvottu syömään talvella tavallista isompi annos.

Sopiva lääkitys löytyi

Käytän lääkitystä, mutta sain tableteista pahat vatsaoireet. Halusinkin mieluummin puolen vuoden välein otettavan pistoshoidon, vaikka se onkin paljon kalliimpi.

Aina ennen lääkkeen laittamista on verikoe, ja luuntiheyttä mitataan parin vuoden välein. Käyn myös suuhygienistillä säännöllisesti, sillä lääkityksen aikana hampaiden ja suun on oltava kunnossa.

Suun ja hampaiden on oltava kunnossa lääkityksen aikana.

Hoitoa suunnitellaan kontrollien tulosten mukaan. Olen kiitollinen siitä, miten hyvin minua on hoidettu julkisella puolella.

Sopivaa liikuntaa

Eläkkeelle jäätyäni toteutin haaveeni ja kävelin kuukauden ajan Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitillä.

Osteoporoosin myötä vauhtia on pitänyt rauhoittaa, mutta käyn monta kertaa viikossa pitkillä kävelyillä ja sauvakävelemässä. Mökillä patikoimme maastossa usein tunteja.

Vauhtia on pitänyt rauhoittaa.

Nilkkaa tukevat ja pohjasta pitävät jalkineet ovat elinehto, jotta en kaadu.

Myös kevyt pyöräily tekee hyvää. Pidempien lenkkien jälkeen venyttelen aina, ja teen myös kuminauhajumppaa ja kyykkyjä. Harrastan lisäksi melontaa ja joogaa.

Lonkkahousut avuksi

Talvella puen hiihtolenkeille lonkkamurtumia ehkäisemään pehmustetut lonkkahousut. Hurjimpiin mäkiin en enää mene, siinä on tullut järki päähän.

Toistaiseksi ainoastaan vasen lonkka vaivaa: se kipuilee pitkän istumisen tai ajomatkan jälkeen tai yöllä.

Luulen, että aktiivinen liikunta auttaa pärjäämään sairauden kanssa. Se tuo myös henkisesti hyvän olon."

Juttu on julkaistu ET-lehdessä 11/2022.