70 vuodessa lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden kulutuksessa on tapahtunut hurjia muutoksia. Broileri on noussut ensimmäistä kertaa suosituimmaksi lihaksi ruokapöydissämme.
1950-luvulla suomalaiset kuluttivat lihaa vuodessa 29 kiloa henkeä kohden. Väki asui pääosin maaseudulla, eikä ruokaa vielä tuotettu teollisesti suuria määriä.
Kun elintaso alkoi nousta, lihankulutus kasvoi.
1970-luvulla lihan kulutuksen määrä kasvoi 50 kiloon ja 1990-luvun alussa olimme jo 67 kilossa.
Lamavuosina lihansyönti väheni, mutta 2000-luvulle tultaessa suomalaiset söivät lihaa jo 70 kiloa vuodessa.
Huippuvuosi nähtiin vuonna 2018, jolloin suomalaiset kuluttivat lihaa yli 83 kiloa henkeä kohden.
Viime vuosina lihan syöminen on kääntynyt laskuun: toissa vuonna määrä oli 78 kiloa.
Punainen liha dominoi
– Kun tutkimuksissa on vertailtu maito- ja lihatuotteiden kulutusta maittain, Suomi on listan kärkipäässä. Tämä pätee myös lasten kohdalla, sanoo ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta.
Miehet syövät punaista lihaa ja lihavalmisteita 760 grammaa viikossa, naiset 390 grammaa.
Ravitsemussuositusten mukainen määrä olisi enintään 350 grammaa viikossa.
Syöpäriski liittyy etenkin lihan valmistamiseen.
Ravitsemuksellisesti punaisessa lihassa on paljon hyvää. Siitä saa muun muassa proteiinia, sinkkiä, rautaa ja B12-vitamiinia.
Lihalla on kuitenkin merkittäviä haittavaikutuksia: se lisää paksu- ja peräsuolisyövän, sydän- ja verisuonitautien sekä kakkostyypin diabeteksen riskiä.
Niin on etenkin makkaroiden ja leikkeleiden kohdalla.
– Liharuuat ovat merkittävä tyydyttyneen rasvan ja suolan lähde suomalaisten ruokavaliossa.
Syöpäriski liittyy etenkin valmistamiseen: kun makkaroita ja muita lihatuotteita grillataan ja käristetään, syntyy syöpää aiheuttavia yhdisteitä.
Vain broilerin kulutus kasvaa
1970-luvulla suomalaiset kuluttivat broileria alle kilon vuodessa.
Toissa vuonna broilerin kulutus ylitti ensimmäistä kertaa sianlihan. Broileria kulutetaan nyt noin 30 kiloa vuodessa henkilöä kohden. Sikaa syödään 28 kiloa.
Broilerin suosioon on monia syitä.
Broileri on ainoa liha, jonka kulutus kasvaa edelleen joka vuosi. Suosion kasvuun on monia syitä: helppous, halpuus ja ruokakulttuurin kansainvälistyminen. Esimerkiksi monissa aasialaisissa resepteissä lihana käytetään juuri broileria.
Suuren kulutuksensa vuoksi broilerinliha on yksi eniten luonnon monimuotoisuutta heikentävistä elintarvikkeista suomalaisessa ruokavaliossa. Kun soijan kysyntä rehuksi kasvaa, yhä uusia alueita maailmalla otetaan soijanviljelyyn.
Liha menee tunteisiin
Ruokapöydissä voi syntyä hämmennystä, jos suvun nuori kieltäytyy lihasta tai pappa ei halua edes maistaa kasvisversiota.
– Harvoin valitsemme ruokaa terveys- tai ympäristösyistä. Valitsemme hinnan, arvojemme, asenteidemme ja maun pohjalta.
Keskustelu siitä, mitä pitäisi tai ei pitäisi syödä, voi helposti tuntua siltä, että omaa arvomaailmaa ja arkivalintoja arvostellaan.
Olemme murroksen edessä.
Juuri lihan arvostus on Suomessa erityisen vahva. Joulupöydän kruununa komeilee kinkku ja ravintoloissa annokset rakentuvat pippuripihvien ja muiden lihojen ympärille. Ulkoilupäiviin kuuluu grillimakkara.
Erkkola arvioi, että tulevina vuosikymmeninä olemme murroksen edessä. 50 vuoden kuluttua erityisesti punaisen lihan syöjiä lienee jo selvästi vähemmän.
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 6/2025 julkaistusta jutusta. Tilaajana voit lukea koko jutun täältä. Jos et ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun tai tilaa lehti tästä.
Maijaliisa Erkkola
työskentelee ravitsemustieteen professorina Helsingin yliopistossa ja toimi ravitsemussuositustyöryhmän puheenjohtajana. Maijaliisa yrittää optimoida aivosolujensa toiminnan suosimalla kasvis- ja kalaruokia. Tieteen vastapainoksi hän kirjoittaa ruokatietokirjoja lapsille.
