Saunominen rentouttaa ja hoitaa sydäntä ja aivoja. Löylyjen lämmössä hermosto rauhoittuu ja endorfiinin tuotanto lisääntyy.

1. Millä tavalla saunominen auttaa virittäytymään rauhalliseen tunnelmaan?

Saunominen on ollut rituaali, jonka avulla siirrytään arjesta pyhään. Esimerkiksi lauantaisauna on ollut puhdistautumisriitti, joka on päättänyt raskaan työviikon maatilalla ja valmistanut lepopäivän viettoon.

Nykyihmisetkin kaipaavat rituaaleja, ja moni mieltää saunan turvapaikaksi arjen huolista.

Sauna on turvapaikka arjen huolista.

Moni liittää saunomisen myös lapsuuden huolettomuuteen ja muistelee, miten kiukaan kyljessä lämmennyttä vettä sekoitettiin kylmään järviveteen tai miten saunominen kruunasi hiihtoretken. Saunassa voi viritellä sopuakin, sillä siellä saa harvemmin riitaa aikaiseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

2. Miksi saunominen rentouttaa?

Kuumassa saunassa oleskelu kuormittaa kehoa. Sydämen syke nousee jopa 120–150 lyöntiin minuutissa, mikä vastaa keskiraskasta liikuntasuoritusta. Verenpaine kohoaa, verisuonet laajenevat, ja verenkierto vilkastuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Saunomisen rentouttava vaikutus tuntuukin erityisesti lämpörasituksen jälkeen.

Vilvoittelun aikana verenpaine laskee ja hermosto tasapainottuu, minkä seurauksena sekä keho että mieli rentoutuvat ja stressi vähenee.

Syke nousee kuin keskiraskaassa liikunnassa.

Saunan vaikutusta autonomiseen hermostoon on mitattu esimerkiksi älykelloilla ja sykemittareilla. Löylyjen jälkeen sydämen sykevälivaihtelu kasvaa, mikä on merkki levollisemmasta hermostosta.

Saunomisen on havaittu lisäävän myös mielihyvähormoni endorfiinin tuotantoa aivoissa.

Sauna rentouttaa lisäksi tavoilla, joita ei voi mitata. Nämä henkiset vaikutukset voivat liittyä esimerkiksi pyhyyden kokemukseen, tutun rituaalin tuomaan turvallisuuden tunteeseen ja yhteisöllisyyteen.

Säännöllisen saunomisen tiedetään lisäävän yleistä hyvinvointia ja onnellisuutta.

3. Millä muilla tavoin se edistää terveyttä?

Lämpö tekee hyvää sydämelle ja aivoille. Eräässä tutkimuksessa kävi ilmi, että ahkeria saunojia on muita vähemmän äkillisen sydänkuoleman kohdanneissa.

Toisessa tutkimuksessa todettiin, että neljä kertaa viikossa tai useammin saunovilla keski-ikäisillä miehillä oli 47 prosenttia pienempi riski sairastua verenpainetautiin.

Verenpaine- ja dementiariski pienenevät.

On myös laskettu, että paljon saunovilla olisi 65 prosenttia pienempi riski sairastua dementiaan kuin kerran viikossa tai harvemmin saunovilla. Myös lievät masennusoireet saattavat helpottaa.

4. Mitkä väitteet saunomisen hyödyistä eivät pidä paikkaansa?

Jotkut uskovat, että saunomisella olisi detox-vaikutus eli elimistöstä poistuisi hien mukana raskasmetalleja ja myrkkyjä. Tästä ei ole näyttöä. Kuona-aineet poistuvat kehosta pääasiassa munuaisten ja maksan kautta.

Joskus väitetään, että saunominen helpottaisi krapulaa. Tämä on urbaani legenda. Krapulassa sydämen syke ja verenpaine ovat korkeammat ja saunominen lisää rasitusta. Kuumuus voi aiheuttaa esimerkiksi rytmihäiriöitä.

5. Onko saunominen suomalaisten tapa meditoida?

Se on tapa rauhoittua ja olla yhteydessä luontoon.

Jotkut kuvailevat, kuinka hirsiseinää tuijottaessa tai tulipesän huminaa kuunnellessa ajatukset hidastuvat, pää tyhjenee ja jäljelle jää vain vahva kehollinen läsnäolon kokemus. Samanlaista olotilaa tavoitellaan meditaatioharjoituksilla.

Toisaalta monille saunominen on tärkeä sosiaalinen tilanne. Lauteilla jutellaan henkeviä tai rupatellaan muuten vain.

Toiset taas ahdistuvat kuumuudesta. Alastomuus ja hikoilukin voivat tuntua epämiellyttäviltä. Varsinkin, jos ei ole lapsesta asti siedätetty suomalaiseen saunakulttuuriin, saattaa nihkeässä kopperossa istuminen tuntua pitkäveteiseltä.

Ihon pintaverenkierto tuplaantuu saunassa.

Paljon tietokonetta ja älypuhelinta käyttävät voivat tuntea olonsa levottomaksi ilman aparaattejaan. Silloin voi olla hankalaa olla hiljaa paikoillaan.

Siinä tapauksessa saunassa kannattaakin ehkä istua vähän pitempään, sillä saunominen auttaa laskemaan kierroksia ja olemaan paremmin läsnä.

6. Kaunistuuko saunassa?

Saunanjälkeinen kasvojen raikas hehku johtuu endorfiineista ja siitä, että ihon pintaverenkierto tuplaantuu huoneenlämpöön verrattuna.

Säännöllinen kuumassa oleskelu alentaa ihon pH-arvoa, ja saunomisella voi olla kuoriva vaikutus.

Saunominen ei kuivata ihoa, mutta saippuaa sisältävät pesuaineet voivat niin tehdä. Atoopikolla saunassa hikoilu voi lisätä kutinaa.

7. Mitä iäkkään saunojan on hyvä ottaa huomioon?

Vaikka joskus näkee terveysreseptejä, joissa suositellaan saunomaan 4–7 kertaa viikossa ja vähintään 15 minuuttia kerrallaan, niitä ei kannata ottaa kirjaimellisesti.

Tutkimuksissa saunovat koehenkilöt ovat yleensä olleet keski-ikäisiä, itäsuomalaisia miehiä, joten tuloksetkin pätevät parhaiten tähän ryhmään. On mahdollista ja todennäköistä, että yli kuusikymppisillä vähempikin saunominen edistää terveyttä.

On tärkeää kuulostella tuntemuksiaan. Ainakaan saunassa ei kannata kärvistellä pidempään kuin tuntuu hyvältä.

Kannattaa myös muistaa juoda riittävästi, sillä vanhuksilla on isompi riski kaatua nestehukasta johtuvan huimauksen takia.

8. Minulla on verenpainelääkitys. Voinko saunoa normaalisti?

Jos sydän- tai verisuonitautien hoito on tasapainossa ja vointi on hyvä, saunomiselle ei yleensä ole estettä. Tuntemuksiaan kannattaa tarkkailla ja lyhentää tarvittaessa löylyssä vietettyä aikaa.

Nitrojen kanssa pitää olla tarkkana, koska sekä nitrot että saunan lämpö laajentavat verisuonia ja verenpaine saattaa laskea äkillisesti liikaa.

Omia tuntemuksia kannattaa aina tarkkailla.

Beetasalpaajat puolestaan voivat laskea verenpainetta saunomisen jälkeen, mikä voi aiheuttaa huimausta tai heikotusta.

Useimmiten verenpainelääkkeet otetaan aamuisin, joten saunominen iltapäivällä tai illalla on jo turvallista. Lääkelaastarit kannattaa ottaa saunomisen ajaksi pois.

Sauna on hyvä jättää väliin, jos sairastaa hankalaoireista sepelvaltimotautia. Jos kevyt rasitus aiheuttaa rintakipuja tai hengenahdistusta normaalielämässä, saunominen on todennäköisesti turhan suuri rasite sydämelle.

9. Onko saunasta avantoon hyppääminen turvallista?

Siirtyminen höyryävän kuumasta jääkylmään avantoon on extreme-harrastus, joka sopii terveille ihmisille.

Saunan ja avantouinnin yhteisvaikutuksia on tutkittu vähän, eikä sen turvallisuudesta ole täsmällistä tietoa. Se tiedetään, että avantoon pulahtaminen voi olla vaarallista sydänsairaille ja vaikeaa astmaa sairastaville, tai jos henkilöllä on korkea verenpaine ja taipumusta rytmihäiriöihin.

Viileä suihku on lempeämpi vaihtoehto.

Kylmän ja kuuman vaihtelua voi kokeilla lempeämmin vuorottelemalla saunaa ja viileitä tai kylmiä suihkuja. Lämpötilan vaihtelu vilkastuttaa verenkiertoa ja voi vähentää lihaskipuja ja nopeuttaa lihasten palautumista.

Asiantuntijana sisätautiopin professori, kardiologian erikoislääkäri. Jari Laukkanen, Itä-Suomen yliopisto. Lähteenä käytetty myös: Tanjaniina Laukkanen ja Jari Laukkanen: Sauna, keho & mieli (Docendo 2020)

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 24/2020.

Sisältö jatkuu mainoksen alla