Murupiirakka tuunataan vuodenajan mukaan. Syksyllä siihen sopivat kotimaiset omenat.

Oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano

”Perheessämme Mallun murupiirakkana tunnettu ohje on kotoisin naistenkutsuilta, joille jokainen vieras toi kahvipöytään oman bravuurinsa. Äitini tuunasi Mallun ohjetta siten, että hän lisäsi murupiirakkaan sesongissa olevia marjoja tai hedelmiä. Keväällä piiraaseen pilkotaan raparperia, kesällä käytetään mustikoita, syksyllä kotimaisia omenoita ja talvella siihen voidaan käyttää vaikka pakastepuolukoita.”

MALLUN MURUPIIRAKKA

  • 10 annosta/ 24 cm irtopohjavuoka
  • 6 dl vehnäjauhoja
  • 3 dl sokeria
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 2 tl soodaa
  • 2 rkl vaniljasokeria
  • 250 g sulatettua voita tai margariinia

lisäksi

  • 1/2 pohjataikinasta
  • 1 1/2 dl piimää
  • 1 kananmuna

päälle

  • 500 g maitorahkaa
  • 1 1/2 dl sokeria
  • 2 kananmunaa
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 1 (luomu)sitruunan raastettu kuori
  • 1/2 sitruunan mehu
  • 3-4 kuutioitua omenaa tai 5-7 dl mustikoita, puolukoita tai raparperia
  1. Nypi keskenään sekaisin vehnäjauhot, sokerit, kohotusaineet ja sulatettu rasva.
  2. Ota puolet muruseoksesta erilleen ja sekoita siihen piimä ja kananmuna. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun irtopohjavuokaan.
  3. Sekoita keskenään rahka, sokerit, sitruunamehu ja sitruunan raastettu kuori sekä kananmunat. Kaada täyte pohjan päälle.
  4. Kuori ja kuutioi omenat. Kotimaisia omenoita ei tarvitse kuoria. Levitä omenapalat tai marjat rahkan päälle. Ripottele päällimmäiseksi muruseos.
  5. Paista piirakkaa 175 asteessa noin 30-40 minuuttia.

Johanna Rusanen-Kartano on savolaisen lähiruuan kasvattama. Katso hänen kaikki suosikkireseptinsä ET-lehden numerosta 18/2018, joka ilmestyi juuri. Digilehden löydät täältä.

 

Tässä salaatissa on vain 305 kilokaloria.

Yhdessä annoksessa:

energiaa 305 kcal

hiilihydraatteja 24 g

rasvaa 9 g (tyydyttynyt 0,6 g)

proteiinia 30 g

kuitua

suolaa 0,7 %

Broileri-linssisalaatti

4 annosta

  • 1½ dl mustia belugalinssejä
  • 200 g vihreitä papuja
  • 400 g broilerinrintafileetä
  • 1 porkkana
  • ¼ punakaalia
  • 1 tl kurkumaa
  • 1 luomuappelsiinin raastettu kuori
  • 1 tl suolaa
  • ¼ tl mustapippuria

Kastike

  • 1 dl appelsiinin mehua
  • 2 tl valkoviinietikkaa
  • 2 rkl öljyä
  • ½ ruukku lehtipersiljaa
  • 1 tl sokeria
  • ¼ tl suolaa

Lisäksi

  • paistamiseen öljyä
  1. Keitä linssit suolalla maustetussa vedessä kypsiksi ohjeen mukaan. Napsauta vihreistä pavuista päät pois ja keitä papuja kiehuvassa vedessä noin 3 minuuttia. Anna jäähtyä. Ota broilerinfileet huoneenlämpöön.
  2. Kuori porkkana. Suikaloi porkkana ja punakaali isoon kulhoon.
  3. Sekoita salaattikastikkeen aineet pienessä kulhossa tasaiseksi.
  4. Paista broilerinfileet kypsiksi paistinpannulla. Mausta kypsennyksen loppupuolella kurkumalla, appelsiinin kuorella, suolalla ja pippurilla.
  5. Lisää linssit ja pavut porkkana- ja punakaalisuikaleiden joukkoon. Viipaloi broilerinfileet ja sekoita salaatin joukkoon.

Tässä marjassa on paljon terveellisiä aineita: C-vitamiinia, folaatteja, kuitua sekä syöpää torjuvia yhdisteitä.

1. Hillitsee syöpäkasvaimia

Lakassa on paljon ellagitanniineiksi kutsuttuja yhdisteitä, jotka ehkäisevät syöpää. Lakkaa sisältävä ruokavalio on vähentänyt hiirikokeissa uusien syöpäkasvainten muodostumista ja jo muodostuneiden kasvainten kasvua.

Ellagitanniinit hillitsevät myös haitallisten suolistobakteerin kuten salmonellan kasvua. Ellagitanniineja on lakan lisäksi runsaasti granaattiomenassa ja jonkin verran mesimarjassa, mansikassa, vadelmassa, tyrnissä ja ruusunmarjassa.

2. Hillossakin terveellistä

Lakkaa pääsee yleensä poimimaan Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälissä, Pohjois-Suomessa elokuun alussa. Kokonaiset marjat kannattaa pakastaa mahdollisimman nopeasti.

Pieni määrä sokeria parantaa värin, maun ja C-vitamiinin säilymistä. Lakka säilyy myös survottuna omassa mehussaan jääkaapissa, sillä se sisältää luontaista hapettumisenestoainetta bentsoehappoa.

Hyötyaineet pääosin tallessa myös lakkahillossa.

Ellagitanniinit kestävät melko hyvin kuumennusta, joten lakan hyötyaineet ovat pääosin tallessa myös lakkahillossa.

Hillossa on kuitenkin sokeria, ja siksi se ei vedä vertoja tuoreille marjoille.

3. Päihittää appelsiinin

Lakka on C-vitamiinin lähteenä erityisen hyvä: siinä on sitä jopa enemmän kuin appelsiinissa. Runsas desilitra lakkoja tyydyttää päivän C-vitamiinitarpeen.

Lakka sisältää myös karotenoideja, jotka toimivat elimistössä antioksidantteina. Myös folaatteja on lakassa runsaasti.

4. Kuitua muita enemmän

Lakka on runsaskuituisin luonnonmarjamme. Sata grammaa lakkoja sisältää 6,3 grammaa kuitua, josta iso osa on liukenematonta. Se edistää suolen toimintaa ja ehkäisee ummetusta.

Edistää suolen toimintaa.

Lakan kuitu, fruktoosi ja polyfenolit yhdessä voivat auttaa pitämään verensokerin tasaisempana aterian jälkeen. Polyfenolit hidastavat glukoosin imeytymistä verenkiertoon.

5. Vähän ja hyvää

Lakan suuret siemenet sisältävät elimistölle välttämättömiä monityydyttymättömiä rasvahappoja sekä rasvaliukoista E-vitamiinia. Rasvaa on lakassa kuitenkin vain puolisen prosenttia tuore­painosta. Suurin osa eli 84 prosenttia on vettä, joten lakka on muiden marjojen tavoin kevyttä syötävää.

Asiantuntija: Yliopiston lehtori Anne-Maria Pajari, Helsingin yliopisto

Lue myös: