Simaa ja vehnämunkkeja – ja suolissa kuplii. Ilmavan vaivan kanssa voi oppia elämään, vaikka sitten rennosti paukutellen. Näin neuvoo asiantuntija meitä kaasunkerääjiä.

Seison suuren viraston aulassa. Vatsassa kuplii, ja olo on pinkeä nopean lounaan jäljiltä. Kävelen haastateltavan, asiallisen virkamiehen luo, ja esittäydyn. Samassa suuressa aulassa pamahtaa. Se olen minä.

”Voitte uskoa, että hävettää.”

Voitte uskoa, että hävettää. Myös haastateltava on kasvoiltaan tummanpunainen ja epäuskoisen näköinen. No, ainakin turha tärkeys hävisi siihen kättelyyn, samoin itsekunnioitus.

Olen kärsinyt turpoilevasta ja herkästä vatsasta koko ikäni. Pitkät palaverit, pullakahvikyläilyt ja eksoottiset ruuat ovat tarjonneet jännitysnäytelmiä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Mitä ilmavatsalleni voisi tehdä? Olen syönyt kuituja, vältellyt niitä, liikkunut, jumpannut ja testauttanut itseäni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Välillä vatsa on ollut pitkiä aikoja rauhallinen, kunnes taas räjähtää.”

Ei ole löytynyt keliakiaa, ei laktoosi-intoleranssia, ei kasvainta eikä muitakaan tauteja. Silti minua, normaalipainoista naisihmistä, onniteltiin nuorena jatkuvasti tulevasta perheenlisäyksestä. Parhaimmillaan arvioitiin jopa kahdeksatta raskauskuukautta. Sen täytyi olla jo aikamoinen ilmavauva.

Syö, mutta älä laidunna

Vuosien varrella olen huomannut, että säännöllinen ruokarytmi helpottaa jonkin verran – ja varsinkin oikein rasvaisen ruuan välttely.

Samaa mieltä on ravintoasiantuntija, elintarviketieteen lisensiaatti Eeva Voutilainen. Säännöllinen ruokailu ja liikunta ovat hänestä ensimmäiset asiat, jotka herkkävatsaisen kannattaa tarkistaa. Kummassakaan ei hänestä tarvitse yltää ihmeellisyyksiin.

”Joitakin hiilihydraatteja elimistömme ei pilko.”

– Liikkua kannattaa sen verran kuin pystyy, ja ruokailussa on hyvä muistaa, ettemme ole laiduneläimiä. Hampaatkin kestävät korkeintaan kuusi happohyökkäystä päivässä, ja sama määrä ruokailuja sopii myös vatsalle, Voutilainen muistuttaa.

Ilmaa keräävän vatsan omistajan on muita tarkemmin mietittävä, mitä suuhunsa laittaa ja kuinka paljon kerrallaan.

– Joitakin hiilihydraatteja elimistömme ei pilko, ja toiset meistä saavat tästä johtuen enemmän oireita kuin toiset. Tällaisia hiilihydraatteja on muun muassa pavuissa, kaalissa, mustajuuressa, sipuleissa ja artisokassa.

Silti ilmaa kerryttäviä aineita ei kannata herkkävatsaisenkaan täysin poistaa lautaselta. Kannattaa ensin kokeilla, jos vaikka kaali keitettynä tai  hapankaalina sopisi vatsalle paremmin.

”Leseet ovat ihmisten kopeloima aine.”

– Moni ei myöskään kestä ruisleipää. Silloin voi kuitenkin testata, sietääkö vatsa päivän vanhaa leipää tai näkkileipää paremmin, Voutilainen neuvoo.
Hänen mielestään ravintokuidut on järkevintä nauttia täysjyväruisleivän muodossa kuin vaikkapa kuitulisinä.

– Leseetkin ovat ihmisten kopeloima aine, ei ollenkaan niin terveellinen kuin käsittelemättömät täysjyväviljat, Voutilainen lisää.

Puolen litran ilma-annos

Kun vatsani oikein ärtyi, kokeilin pari kuukautta maidotonta ja viljatonta ruokavaliota. Ensin vatsa rauhoittui, mutta hiljalleen vanhat oireet palasivat. Siirryin takaisin normaaliin ruokavalioon.

Eeva Voutilaisen mielestä ihmisen, jolla ei ole maitoallergiaa tai laktoosi-intoleranssia, ei turhaan kannata vältellä maitovalmisteita.

”Hotkimista kannattaa välttää.”

– Kun rupeaa rajoittamaan ruoka-aineita, on myös punnittava, mitä mahdollisesti menettää. Maito on kalsiumin, oleellisen luunrakennusaineen, tärkein lähde. Mistään kasvikunnan tuotteesta, kuten soija- tai riisimaidosta, kalsium ei imeydy niin hyvin kuin maidosta.

Entä kun ruoka-aineetkin on käyty läpi ja tarpeelliset vältelty, onko jotain vielä tehtävissä, ettei vatsa pullahtelisi kuin pullataikina?

– Tarkista vielä ruokailutapasi. Muista rauhoittaa hyvä aika syömiseen ja vältä hotkimista, ettei ilmaa kulkeudu turhaan suolistoon, Voutilainen neuvoo.

Olen huomannut aina hiukan hotkivani, hölöttäväni samalla ja myös juovani liian vähän. Näihin täytyy puuttua. Samaa mieltä on myös professori Martti Färkkilä HYKSin gastroenterologian klinikalta.

– Ilmaa tulee nieltyä joka tapauksessa jopa 500–700 ml päivässä, joten sitä ei kannata hotkimalla enää lisätä. Osa ilmasta häviää röyhtäilemällä, osa imeytyy verenkiertoon ja osa hajoaa peräsuolessa. Jos kaasua jää suoleen aiheuttamaan turvotusta ja kipua, on yleensä kyse ärtyvän suolen oireyhtymästä, Färkkilä sanoo.

Masentunut vatsa

Minullakin on pariin otteeseen epäilty ärtynyttä suolta, jolle turvotuksen tunne vatsan seudulla on tyypillistä. Turvotus ei ole pelkkä tunne: on tutkittu, että oireyhtymästä kärsivillä vyötärönympärys voi kasvaa päivän mittaan jopa viisi senttiä.

Martti Färkkilän mielestä ärtyvän suolen hoito on usein haastavaa. Oireyhtymää sairastavan suoli sietää heikommin kaasun aiheuttamaa pingotusta ja on näin myös herkempi kivulle. Kun krooninen kipu alentaa kipukynnystä, noidankehä on valmis. Takuuvarmaa lääkettä tai hoitolinjaa oireyhtymään ei tunneta.

”Joskus ihmiset nielevät liiaksi ilmaa jopa liikkuessaan.”

– Ensin kannattaa silti pohtia tuota ilman nielemistä. Miten syöt? Miten puhut? Joskus ihmiset nielevät liiaksi ilmaa jopa liikkuessaan, Färkkilä sanoo.

Myös hän ehdottaa ruokavalion tarkistamista ja kaasua muodostavien elintervikkeiden välttelyä. Usein unohdetaan, että suuri määrä fruktoosia ruokavaliossa tai makeutetuissa virvoitusjuomissa lisää kaasunmuodostusta.

Jos ruokavaliomuutokset eivät auta, voidaan yrittää muuttaa suoliston bakteeriflooraa imeytymättömillä antibiooteilla. Ja siitäkään ei ole apua, voidaan vielä yrittää suolen seinämän supisteluun vaikuttavia lääkkeitä tai jopa masennuslääkkeitä.

– Masennuslääkkeillä voidaan vaikuttaa potilaan tapaan reagoida kipuun. Niiden avulla kivun noidankehä saattaa katketa, Färkkilä selittää.

”Ovatko mahani ongelmat siis sittenkin korvien välissä?”

– Pahimmillaan ärtynyt suoli on kuin paniikkireaktio, ja taudille tyypillistä on aaltoilu. Masennuslääkkeet vaikuttavat siihen, ettei suolistosta tuleviin kipusignaaleihin reagoitaisin liian herkästi.

Nyt alkaa jo vähän naurattaa. Tulisiko minusta rento paukuttelija? Toisaalta, olen joskus aiemmin puolivakavissani miettinyt muun muassa hypnoosia ja terapiaa avuksi vatsavaivoihini. Färkkilä ei poissulje sitäkään mahdollisuutta.

– Meillä on vielä vain niin vähän näyttöä terapian hyödystä vatsakipujen hoidossa, mutta on mahdollista, että niistä voisi saada helpotusta.

Usein vatsaongelmiin yhdistetään stressi ja kiire. Rauhoittumiseen, niin vatsan kuin mielen, voidaan tarvita lääkkeitä tai aikaa. Joskus molempia. Ehkä itse tukeudun ensin tuohon aikaan. Viisi minuuttia lisää pituutta lounaan pureskeluun ja aamutoimiin. Viisi minuuttia pidempään suu kiinni päivässä. Siitä lähdetään.

Artikkeli on julkaistu ET:n numerossa 3/2013.

Sisältö jatkuu mainoksen alla