Suomessa syödään paljon vähemmän leipää kuin monissa Euroopan maissa. Lisäksi syömämme leipä on terveellistä täysjyväviljaa. 

Muissa Euroopan maissa syödään enemmän leipää kuin Suomessa. Lisäksi suomalaisten syömä leipä on useammin leivottu terveellisistä täysjyväjauhoista. 

Suomessa syödään leipää vuodessa noin 40 kiloa henkeä kohden, kertoo European Flour Millersin julkaisema jauhojen ja leivän kulutustutkimus. Tämä tarkoittaa kolmea tai neljää viipaletta leipää päivässä.

Kulutus on verrattaen varsin vähäistä, sillä innokkaimmat leivänkuluttajat eli saksalaiset syövät leipää jopa kaksinkertaisen määrän, yli 80 kiloa vuodessa. Ruotsissakin syödään Suomea enemmän leipää, yli 50 kiloa vuoden aikana. Suomalaisia vähemmän leipää popsitaan kuitenkin Iso-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa, joissa kulutus on noin 30 kiloa henkeä kohden vuodessa. 

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Suomessa tykätään täysjyväviljasta 

Suuresta syödyn leivän määrästä huolimatta terveellisen viljakuidun saanti on monissa Euroopan maissa vähäistä, sillä niissä ei juuri syödä täysjyväviljaa. Britanniassa ja Saksassa viidennes ja Ranskassa jopa yli puolet väestöstä ei syö lainkaan täysjyväviljaa. Niilläkin, joiden lautasilta löytyy täysjyväviljaa, sen määrä jää vain 10-20 grammaan päivässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pohjoismaissa täysjyvävilja on huomattavasti suositumpaa. Ruotsalaiset syövät sitä noin 40 grammaa päivässä, tanskalaiset jopa 55 grammaa. Erityisesti Suomessa täysjyvärukiin ja -kauran käyttö nostaa leivän merkittäväksi kuidun ja muiden ravintoaineiden lähteeksi. Suomalaiset syövät täysjyväviljaa leivän ja puuron muodossa noin 55 grammaa päivässä, kuten tanskalaiset.

– Suomalainen täysjyväleipä ei ole mitään höttöhiilaria. Täysjyväleipä on täysipainoista ja terveellistä ruokaa, joka täydentää muuta ruokavaliota, sanoo Leipätiedotus ry:n toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen tiedotteessa.

Suomalaiset saavat kuitua noin 22 grammaa päivässä. Suositustasolle emme aivan yllä, sillä kuitua tulisi nauttia vähintään 25-35 grammaa. Kuidunsaanti on meillä silti paremmalla tolalla kuin Euroopassa keskimäärin. 

Täysjyvävilja

  • laskee kuolleisuuden riskiä
  • suojaa erilaisilta sairauksilta, erityisesti suolistosyövältä
  • on yhteydessä pienentyneeseen sepelvaltimotaudin, hengityssairauksien, tartuntatautien ja diabeteksen riskiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla