Saatko päänsärkyä tai tuletko huonovointiseksi, jos vierustoveri käyttää voimakasta hajuvettä? Tuoksuyliherkkyys saattaa pahimmillaan aiheuttaa eristäytymisen omaan kotiin.

Tuoksuyliherkkyys voi aiheuttaa myös nenän vuotamista ja huimaustakin. Tavallinen aiheuttaja on voimakas hajuvesi, mutta saman reaktio voi tulla tilanteessa, jossa joku haisee voimakkaasti hieltä tai tupakalta. Joidenkin arvioiden mukaan jopa neljä kymmenestä suomalaisesta kärsii tuoksuyliherkkyydestä.

Ei tiedetä, mistä tuoksuyliherkkyys johtuu ja miksi jotkut ihmiset ovat herkempiä kuin toiset. Se syntyy yleensä keski-iän kynnyksellä ja useimmiten naisille, mutta sitä esiintyy miehillä ja lapsillakin.

– Elämän aikana saatu altistuminen voi olla yksi syy. Naiset ovat paljon tekemisissä kosmetiikan kanssa teini-iästä lähtien. Naisilla on enemmän hajuaistin hermopäitä, ja siitä johtuen naiset saattavat tunnistaa hajut paremmin kuin miehet, sanoo viestintäpalvelujen johtaja Niki Alanko Allergia- ja astmaliitosta.

Talvella tuoksuyliherkkyyden oireet ovat usein voimakkaampia kuin kesällä. Kylminä vuodenaikoina oleskellaan enemmän sisätiloissa, ja silloin ilma on myös kuivempaa kuin kesällä, mikä saattaa pahentaa ärsytystä.

Miten tuoksuyliherkkyyttä voi hoitaa?

Tuoksuyliherkän kannattaa välttää tilanteita, joissa tietää voivansa hajujen vuoksi todella huonosti. Kun oireet tulevat, hoidetaan niitä. Päänsärkyä voi taltuttaa ibuprofeiinilla tai parasetamolilla, nenäoireisiin sopivat kortisonipohjaiset nenäsuihkeet ja antihistamiinit.

– Naiset käyttävät helposti päivän mittaan 20:ta erilaista kosmeettista ainetta, ja siitä kertyy melkoinen tuoksukuorma. Kenenkään ei tarvitse olla täysin hajuton, mutta erilaisten kosmeettisten aineiden voimakkuuteen ja annostukseen on hyvä kiinnittää huomiota, Niki Alanko muistuttaa.

– Jokainen voi miettiä, miltä tuoksuu, kun menee ihmisten keskuuteen. Riittäisikö pienempi tupsaus tuoksua? 

 

Allergia- ja astmaliitto järjestää Tuoksuton viikko –kampanjan 31.10.-13.11.

Lisätietoa Allergia- ja astmaliiton verkkosivuilta.

Vierailija

Saatko päänsärkyä vieruskaverin hajuvedestä? Tästä on kysymys

Täpötäydessä linja-autossa on yhtä tuskaa istua jos viereen istuu henkilö, joka on ruiskuttanut itsensä yltympäriinsä haju- tai partavedellä. Aiheuttavat pahoinvointia, aivastelua , nenän ja silmien vuotamista. Deodorantit ovat myös turhia. Jos ihminen pesee itsensä aamuin ja illoin sekä hikoiluttavan työnteon jälkeen, ihminen ei haise.
Lue kommentti
Vierailija

Saatko päänsärkyä vieruskaverin hajuvedestä? Tästä on kysymys

K-kaupan kassajonossa on kesäaikaan kuvottavaa jonottaa, kun vähäpukeiset ihmiset tuoksuvat kuka millekin. Aamusuihkut olisivat olleet tarpeen monelle ja paidan vaihtaminen myös. Aamukrapulaa on vaike piilottaa, mutta sen voisi hoitaa pois ennen kauppareissua. Eikä tää ole K-kaupan vika, mutta satun hakemaan aamusämpyläni juuri sieltä.
Lue kommentti

Aika eläkeiästä eteenpäin on merkittävä elämänvaihe. Seniorikouluttaja ja psykoterapeutti Marjatta Grahn kertoo, miten siihen voi valmistautua.

1. Etsi itsellesi esikuvia

Kiinnostu vanhemmista ihmisistä. Katsele ympärillesi. Mikä vanhoissa koskettaa sinua? Entä mitä toivot, että sinusta välittyisi niille, jotka sinut näkevät?

Ala kuvitella ja suunnitella omaa vanhenemistasi. Minkälainen vanha ihminen haluat olla?

2. Seuraa aikaasi

Kun pidät itsesi ajan tasalla, et syrjäänny. Lue lehtiä, seuraa uutisia ja ajankohtaisohjelmia.

Voit myös osallistua keskusteluihin nuorempien kanssa – siten pääset perille tämän hetken puheenaiheista.

3. Etsi sanoja itsellesi

On tärkeää lukea kirjoja, jotka sanottavat omia kokemuksiasi. Silloin et jää niiden kanssa yksin.

Myös huumori huojentaa. Esimerkiksi Eeva Kilven teokset Rajattomuuden aika ja aforismikokoelma Kuolinsiivous ilmaisevat hyvin sitä hämmennystä, joka meidät valtaa kun muutumme.

”-- minun täytyy hoitaa tämä vanhus, jossa asustan ja jonka etenevään haurastumiseen olen sidottu kuin rapistuvaan yksiöön.” (Kuolinsiivous, 2012)

Meissä on iätön tarkkaileva minä, vanhus, nuori ja lapsi.

4. Tutustu muuttuvaan ulkonäköösi

...ja opi pitämään siitä. Ulkonäön muokkaamista ei tarvita. Älä säikähdä muutoksia – ja kun kuitenkin säikähdät, katso peiliin ja näe kuvasi hyväksi. Muista, miten murrosikäisenä katsoit peiliin ja aloit etsiä uutta nuoren naisen tai nuoren miehen olemustasi.

5. Vanhenemista ei tarvitse peitellä

Vaateta itsesi kuitenkin niin, ettet tunne hankaluutta tai häpeää ulkoisesta olemuksestasi, jotta siitä ei tulisi estettä vuorovaikutukselle. Kun voit olla huolitellusti huoleton ulkonäkösi suhteen, saat itseluottamusta ja olet vapaa kohtaamisiin.

Joka tapauksessa edustat vanhaa ihmistä. Mieti: minkälainen vanhuuden edustaja olet?

6. Säilytä kiinnostuksesi

Pysy uteliaana loppuun asti. Ole kiinnostunut sukupolvien ketjusta ja sukusi nuorimmistakin jäsenistä.
 

Lue Marjatta Grahnin henkilöhaastattelu ET-lehden numerosta 19/2017.

Paikoilleen jämähtäminen aiheuttaa tutkitusti terveyshaittoja, mutta jo lyhytkin jaloittelu puolen tunnin välein muun muassa alentaa verenpainetta.

 

Liikuntataukojen vaikutusta muun muassa sydänriskeihin selvitettiin vastikään tutkimuksessa, johon osallistui 24 ylipainoista kakkostyypin diabeetikkoa. He istuivat kahdeksan tunnin mittaisia jaksoja, jotka keskeytettiin puolen tunnin välein.

Taukojen aikana tutkittavat joko kävelivät kolme minuuttia tai tekivät kolmen minuutin lihastreenin jumppavideon tahtiin. Kolmannella kerralla osallistujat istuivat keskeytyksettä kahdeksan tuntia.

Tutkimuksen perusteella sekä kolmen minuutin kävely että kolmen minuutin lihastreeni laskivat koehenkilöiden verenpainetta ja veren noradrenaliinipitoisuuksia.

Huomattavia vaikutuksia

Verenpaine mitattiin levossa tunnin välein ja noradrenaliinipitoisuus sekin toistuvasti.

Verenpainevaikutukset olivat huomattavia, sillä osallistujien systolinen verenpaine laski noin 15 mmHg ja diastolinen verenpaine 9 mmHg niinä koepäivinä, jolloin istuminen keskeytettiin kävelyllä tai lihasharjoittelulla.

Lue myös: Tämä yllättävä asia laskee tehokkaasti verenpainettasi

Havainnot viittaavat fyysiseen passiivisuuteen liittyvien terveyshaittojen kumoutuvan tai ainakin lievittyvän, kun puolen tunnin välein nousee ylös ja jaloittelee muutaman minuutin. Tulokset tukevat viimevuosina kertynyttä tutkimustietoa fyysisen passiivisuuden terveyshaitoista, mutta osoittavat myös keinon välttyä ainakin osalta haitoista.

Tutkimus julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä.

Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Tämä on osittain Potilaan Lääkärilehden tuottamaa aineistoa. Potilaan Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu.