Sisäisesti ja ulkoisesti nuorentava sinkki tehostaa vastuskykyä ja tekee hyvää iholle ja hiuksille.

Sinkki on paljon vartija varsinkin kypsässä iässä. Sinkki vaikuttaa hormonitasapainon säilymiseen ja sillä on muitakin sisäisesti ja ulkoisesti vaikuttavia ominaisuuksia.

Sinkki vaikuttaa myönteisesti sekä aivojen vireyteen että ihon ja hiusten kuntoon. Sen sanotaan myös laimentavan vaihdevuosi-ikäisten kuumia aaltoja.

Puhtia vastustuskykyyn

Yli sata yli sataa elimistölle tärkeää entsyymiä saa sinkistä puhtia. Se on verisuonille tärkeä antioksidantti ja parantaa siinä samalla vastuskykyämme. Sinkkilisän uskotaan myös hieman lyhentävän flunssan kestoa.

Raskas työ, kova treenaaminen ja hikoilu syövät sinkkivaroja.

Sinkin puute liittyy myös syömishäiriöihin. Esimerkiksi Ruotsissa asia nousi taannoin vahvasti esiin, kun kruununprinsessa Victorian anoreksiaa lääkittiin sinkkikuurilla, jossa hän sai sinkkiä 45 milligrammaa vuorokaudessa.

Lasten hidastuneen kasvun hoitamisessakin sinkkiä on käytetty.

Näistä saat sinkkiä

Hyviä sinkin lähteitä ovat osterit sekä muut äyriäiset, sisäelimet, ruotoineen syötävät kalat, poro ja siipikarja sekä maitotuotteet. Sinkkiä saa myös vehnänleseistä, vihreistä vihanneksista kuten pinaatista ja parsakaalista, tummasta suklaasta sekä siemenistä ja pähkinöistä. 

Eläinperäinen sinkki imeytyy paremmin kuin kasviperäinen. Myös hyvin kuitupitoinen ruokavalio – joka muuten on terveellinen – vähentää sinkin imeytymistä.

Sinkkiä pitäisi saada 15 milligrammaa vuorokaudessa. Yleensä suomalaiset saavat tarpeeksi sinkkiä ravinnosta, jos ruokavalio on monipuolinen ja tasapainoinen. 

Vanhuksilla sinkin saanti on usein huomattavasti suosituksia vähäisempää, mikä alentaa vastustuskykyä.

Puutos näkyy ihossa ja hiuksissa

Sinkin puutos voi ilmetä iho-ongelmina, hiustenlähtönä ja hauraina kynsinä. Haavat saattavat parantua hitaasti ja infektiot toistua usein, jos sinkin saanti jää vähälle. Lisäksi haju- ja makuaisti voivat heiketä ja ruokahalu huonontua.

Lähteet: Ravintoterapeutti Kaisa Jaakkola, tri Matti Tolonen ja www.terveyskirjasto.fi

Aika eläkeiästä eteenpäin on merkittävä elämänvaihe. Seniorikouluttaja ja psykoterapeutti Marjatta Grahn kertoo, miten siihen voi valmistautua.

1. Etsi itsellesi esikuvia

Kiinnostu vanhemmista ihmisistä. Katsele ympärillesi. Mikä vanhoissa koskettaa sinua? Entä mitä toivot, että sinusta välittyisi niille, jotka sinut näkevät?

Ala kuvitella ja suunnitella omaa vanhenemistasi. Minkälainen vanha ihminen haluat olla?

2. Seuraa aikaasi

Kun pidät itsesi ajan tasalla, et syrjäänny. Lue lehtiä, seuraa uutisia ja ajankohtaisohjelmia.

Voit myös osallistua keskusteluihin nuorempien kanssa – siten pääset perille tämän hetken puheenaiheista.

3. Etsi sanoja itsellesi

On tärkeää lukea kirjoja, jotka sanottavat omia kokemuksiasi. Silloin et jää niiden kanssa yksin.

Myös huumori huojentaa. Esimerkiksi Eeva Kilven teokset Rajattomuuden aika ja aforismikokoelma Kuolinsiivous ilmaisevat hyvin sitä hämmennystä, joka meidät valtaa kun muutumme.

”-- minun täytyy hoitaa tämä vanhus, jossa asustan ja jonka etenevään haurastumiseen olen sidottu kuin rapistuvaan yksiöön.” (Kuolinsiivous, 2012)

Meissä on iätön tarkkaileva minä, vanhus, nuori ja lapsi.

4. Tutustu muuttuvaan ulkonäköösi

...ja opi pitämään siitä. Ulkonäön muokkaamista ei tarvita. Älä säikähdä muutoksia – ja kun kuitenkin säikähdät, katso peiliin ja näe kuvasi hyväksi. Muista, miten murrosikäisenä katsoit peiliin ja aloit etsiä uutta nuoren naisen tai nuoren miehen olemustasi.

5. Vanhenemista ei tarvitse peitellä

Vaateta itsesi kuitenkin niin, ettet tunne hankaluutta tai häpeää ulkoisesta olemuksestasi, jotta siitä ei tulisi estettä vuorovaikutukselle. Kun voit olla huolitellusti huoleton ulkonäkösi suhteen, saat itseluottamusta ja olet vapaa kohtaamisiin.

Joka tapauksessa edustat vanhaa ihmistä. Mieti: minkälainen vanhuuden edustaja olet?

6. Säilytä kiinnostuksesi

Pysy uteliaana loppuun asti. Ole kiinnostunut sukupolvien ketjusta ja sukusi nuorimmistakin jäsenistä.
 

Lue Marjatta Grahnin henkilöhaastattelu ET-lehden numerosta 19/2017.

Paikoilleen jämähtäminen aiheuttaa tutkitusti terveyshaittoja, mutta jo lyhytkin jaloittelu puolen tunnin välein muun muassa alentaa verenpainetta.

 

Liikuntataukojen vaikutusta muun muassa sydänriskeihin selvitettiin vastikään tutkimuksessa, johon osallistui 24 ylipainoista kakkostyypin diabeetikkoa. He istuivat kahdeksan tunnin mittaisia jaksoja, jotka keskeytettiin puolen tunnin välein.

Taukojen aikana tutkittavat joko kävelivät kolme minuuttia tai tekivät kolmen minuutin lihastreenin jumppavideon tahtiin. Kolmannella kerralla osallistujat istuivat keskeytyksettä kahdeksan tuntia.

Tutkimuksen perusteella sekä kolmen minuutin kävely että kolmen minuutin lihastreeni laskivat koehenkilöiden verenpainetta ja veren noradrenaliinipitoisuuksia.

Huomattavia vaikutuksia

Verenpaine mitattiin levossa tunnin välein ja noradrenaliinipitoisuus sekin toistuvasti.

Verenpainevaikutukset olivat huomattavia, sillä osallistujien systolinen verenpaine laski noin 15 mmHg ja diastolinen verenpaine 9 mmHg niinä koepäivinä, jolloin istuminen keskeytettiin kävelyllä tai lihasharjoittelulla.

Lue myös: Tämä yllättävä asia laskee tehokkaasti verenpainettasi

Havainnot viittaavat fyysiseen passiivisuuteen liittyvien terveyshaittojen kumoutuvan tai ainakin lievittyvän, kun puolen tunnin välein nousee ylös ja jaloittelee muutaman minuutin. Tulokset tukevat viimevuosina kertynyttä tutkimustietoa fyysisen passiivisuuden terveyshaitoista, mutta osoittavat myös keinon välttyä ainakin osalta haitoista.

Tutkimus julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä.

Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Tämä on osittain Potilaan Lääkärilehden tuottamaa aineistoa. Potilaan Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu.