Suolistosyövän oireita ei useinkaan osata pitää vakavina, koska ne ilmaantuvat vähitellen. Uudet hoidot ovat parantaneet hoitotuloksia - yli 60% potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden diagnosoinnista.

Suolistosyöpä on yhteinen nimitys paksu- ja peräsuolen syöville. Suolistosyöpä on 3.  yleisin syöpätauti Suomessa - siihen sairastuu vuosittain noin 2500 suomalaista. Potilaista 2/3 on yli 60-vuotiaita.

Oireita ovat vatsan toimintahäiriöt: vatsakipu, ummetus, vaihteleva ripuli ja ulostamisvaikeus. Potilaalla voi esiintyä myös ulostamispakkoa, limaisia ja niukkoja ulosteita tai vatsan turvottelua ja kouristelua. Erityisesti peräsuolen syövässä ulosteeseen ilmaantuu verta. Tästä syystä anemia on yksi yleinen paksusuolisyövän oire.

 "Eiväthän suolistosyövän oireet ole niitä trendikkäimpiä puheenaiheita kahvipöydässä, joten usein potilaat vaikenevat sairaudestaan. Toisaalta oireita myös hävetään - siksi tutkimuksiin hakeutuminen usein viivästyy ja suolistosyöpä ehtii levitä elimistössä", professori Inkeri Elomaa, Suomen Suolistosyöpäyhdistys – Colores ry:n hallituksen puheenjohtaja ja HYKSin Syöpäklinikan entinen ylilääkäri.

"Mitä enemmän sairaudesta puhutaan, sitä todennäköisemmin ihmiset hakeutuvat ajoissa hoitoon. Hoitotulosten kannalta on parempi, että sairaus löydetään mahdollisimman varhain", Elomaa toteaa.

 "Muistan vielä hyvin ajan, jolloin esimerkiksi levinneen suolistosyövän hoitoon ei ollut käytössä kuin muutama hoito. Nykyään lääkärillä on useita hoitomahdollisuuksia, joista hän valitsee potilaalle sopivimman. Kehitys on ollut päätä huimaavaa. Tänä päivänä suolistosyöpää pystytäänkin aina hoitamaan", Elomaa muistelee.

Leikkausten ohella suolistosyövän hoidossa käytetään yhä enemmän uudenlaisia, tehokkaita yhdistelmähoitoja ja täsmähoitoja. Uudet hoidot ovat parantaneet hoidon tuloksia merkittävästi. 50-luvulla suolistosyövästä parani 20 prosenttia potilaista, nykyään yli 60 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden diagnosoinnista.

Uudet hoidot ovat perinteisiä hoitoja kalliimpia. Lisäksi potilasmäärät ovat kolminkertaistuneet viimeisten 50 vuoden aikana. Resurssien kiristyessä suolistosyöpäpotilaiden kohdalla hoidon tasa-arvo ei aina välttämättä toteudu.

”Suurin osa suolistosyöpää sairastavista potilaista on iäkkäitä eli yli 65-vuotiaita. Iäkkäiden, levinnyttä syöpää sairastavien potilaiden ollessa kyseessä uusien hoitojen saaminen ei ole aina itsestäänselvyys, vaikka hyväkuntoiset vanhukset hyötyvät hoidoista yhtä paljon verrattuna nuorempiin potilaisiin. Lääkkeiden tehoa tutkitaan yleensä nuoremmilla potilasryhmillä, minkä vuoksi niitä ehkä annetaan helpommin nuoremmille potilaille”, Elomaa korostaa.

Suolistosyöpäyhdistys Colores ry:n tavoitteena on jakaa ajankohtaista tietoa suolistosyövästä ja sen hoidoista sekä puolustaa potilaita haastavassa tilanteessa. Lue tästä lisätietoa yhdistyksestä.

”Yhdistys haluaa toimia potilaiden ja heidän läheistensä korvana ja äänenä. Mitä enemmän sillä on jäseniä, sen tehokkaammin se voi toimia ja ajaa jäsentensä etua”, Elomaa muistuttaa.

Alla olevilla videoilla Eija-niminen potilas kertoo omasta sairaudestaan, blogistaan ja rohkaisee myös muita potilaita puhumaan sairaudesta.


Lähde: Colores ry

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju