Suolistosyövän oireita on vaikea erottaa muista vatsa- ja suolistovaivoista. Helppo kotona tehtävä seulontatesti auttaa löytämään syövän varhaisessa vaiheessa.

Maha on alkanut möyriä, ja vatsaa myös turvottaa oudosti. Mistä tietää, onko kyse suolistosyövän oireista vai jostakin muusta, esimerkiksi ärtyvästä suolesta?

– Sitä onkin vaikeaa tietää. Suolistosyöpä kehittyy verkkaisesti vuosien myötä ja oireet tulevat vähitellen. Samankaltaisia vaivoja on voinut olla jo aiemmin. Harva osaa pitää oireita vakavina, ja usein tutkimuksiin hakeutuminen viivästyy, sanoo seulontajohtaja Tytti Sarkeala Suomen Syöpärekisteristä.

Melko tyypillinen oire on suolen toiminnan muuttuminen. Jos se on aikaisemmin toiminut säännöllisesti päivittäin, rytmi voi joko harveta tai vessassa joutuukin ravaamaan tiuhemmin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tyypillinen oire on vessarytmin muuttuminen.

Tavallisia oireita ovat vatsakipu, ummetus, ripuli ja ulostamisvaikeus. Myös limaisia ja niukkoja ulosteita, vatsan turvotusta ja kouristelua voi olla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Näkyvä veri ulosteessa havahduttaa, mutta sitä ei aina ole. Jos on, se voi aiheuttaa anemiaa ja väsymystä.

Oireet ovat epämääräisiä ja yleisiä, ja sellaisia voi olla kenellä tahansa ajoittain. Jos ne jatkuvat useita viikkoja ilman selkeää syytä, kannattaa hakeutua tutkimuksiin.

Toiseksi yleisin syöpä

Osa suomalaista saa automaattisesti kutsun osallistua suolistosyövän seulontaan.

– Kotona tehtävä suolistosyövän seulonta ei perustu oireisiin, vaan sen avulla löydetään oireettomatkin kasvaimet ja syövän esiasteet. Suolistosyöpä saa usein alkunsa harmittomasta polyypista, hyvälaatuisesta limakalvokasvaimesta. Polyypit eivät ole syöpiä, mutta ne voivat ajan myötä kehittyä syöviksi. Kun polyypit poistaa ajoissa, syöpää ei kehity.

Suolistosyöpä on yhteinen nimitys paksu- ja peräsuolen syöville. Suolistosyöpä on sekä naisten että miesten toiseksi yleisin syöpätauti Suomessa. Siihen sairastuu noin 3400 ja kuolee 1300 henkilöä vuodessa.

Suolistosyövän riskiä lisäävät ylipaino, alkoholinkäyttö, tupakointi ja vähäinen liikunta, samoin suoliston pitkäaikaiset tulehdussairaudet kuten Crohnin tauti.

Suolistosyöpään kuolee Suomessa 1300 ihmistä vuosittain.

Myös runsaan punaisen lihan syömisen ja eläinrasvojen käytön epäillään suurentavan riskiä. Alttius sairastua voi myös periytyä.

Usein tauti yllättää ihmisen täysin.

– Yksittäisen ihmisen kohdalla ei voida juuri koskaan tietää, mistä syöpä on aiheutunut.

Tautitapaukset ovat lisääntyneet viime vuosina. Kehityksen ennustetaan jatkuvan tulevina vuosina, koska väestö ikääntyy. Suolistosyövän riski alkaa kasvaa 55 ikävuoden jälkeen, ja se on yleisempi miehillä kuin naisilla.

– Hyvä uutinen on se, että yhä useampi paranee ja kuolleisuus suolistosyöpään pienenee jatkuvasti hyvien hoitojen ja seulonnan ansiosta, Sarkeala toteaa.

Tärkeä seulonta

Suolistosyövän seulontaa kokeiltiin kahden vuoden ajan 60–68-vuotiailta 12 pilottikunnassa. Kun seulontapilotti toissa vuonna alkoi, neljä viidestä kutsutusta teki testin. Suomalaiset osallistuvat seulontaan ahkerammin kuin useissa muissa maissa.

Nyt suolistosyöpää seulotaan koko maassa 60-, 62-, 64-, 66- ja 68-vuotiailta naisilta ja miehiltä. Seulonta laajenee vähitellen ulottumaan kaikkiin 56–74-vuotiaisiin.

Sen jälkeen seulonta laajenee vähitellen uusiin ikäryhmiin, kunnes kaikki 56-74-vuotiaat kutsutaan mukaan kahden vuoden välein.

Suolistosyövän seulonta perustuu immunokemialliseen ulosteen veritestiin, jolla etsitään piilevää verta ulosteesta.

Seulottavat saavat kirjeen, jossa on kutsu seulontaan, elintapakysely, testiputkilo, tietoa seulonnasta ja ohjeet näytteenottoon. Mukana on palautuskuori, jonka postimaksu on maksettu.

– Ulostenäyte on helppo ottaa kotona wc-käynnillä. Testiputkilon korkissa on tikku, joka pyöräytetään ulosteessa ja suljetaan takaisin putkiloon. Putkilo laitetaan muovipussissa kirjekuoreen ja postitetaan seulontalaboratorioon analysoitavaksi, Sarkeala sanoo.

Positiivinen tulos ei välttämättä ole merkki syövästä.

Kun laboratorio on tutkinut näytteen, asiakas saa tuloksen kirjeitse. Jos näytteessä ei ole havaittu verta, seuraava kutsu tulee kahden vuoden kuluttua.

Jos tulos on positiivinen, seulontanäytteestä on löytynyt verta. Se ei välttämättä ole merkki syövästä, mutta tarvitaan tarkempaa tutkimusta.

Jatkotutkimus on yleensä paksusuolen tähystys, kolonoskopia.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa syöpä löydetään, sitä helpompaa on sen hoitaminen. Sairastunut selviää usein kevyemmällä leikkauksella, avannetta tai sytostaatteja ei tarvita ja hoitotulokset ovat parempia. Ihminen voi palata tavalliseen arkeensa ja hänellä on enemmän terveitä elinvuosia edessään.

– Seulontaan kannattaa osallistua, kun saa kutsun. Testaamisen vaiva on kovin pieni hyötyihin nähden.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 12/2021.

3 x ehkäise elintavoilla

  1. Pidä paino kurissa ja liiku säännöllisesti. Vältä jatkuvaa istumista.
  2. Syö paljon kasvikunnan tuotteita, täysjyväviljaa ja kuituja. Rajoita punaisen ja prosessoidun lihan syömistä.
  3. Käytä alkoholia mahdollisimman vähän. Älä tupakoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla