Näyttelijä Pirkko Mannola, 83: ”Suolistoleikkaus pysäytti pohtimaan, pitäisikö tahtia hidastaa”

Pirkko Mannola kiittelee kihlattuaan Göran Subbia, 86, joka on ladannut kahvinkeittimen napin painallusta vaille valmiiksi. Arkinen kahvihetki kotikeittiössä tuntuu luksukselta, sillä Pirkko on toipumassa suolistoleikkauksesta.

Toipilaalta hän ei tosin näytä eikä kuulosta. Silmämeikki on kohdillaan ja nopean puheen katkaisee vähän väliä tuttu nauru. Mutta leikkauksesta kertominen vetää vakavaksi.

Arkinen kahvihetki tuntuu luksukselta.

– Toipuminen on vienyt pidempään kuin luulin. Ajattelin, että olen kahdessa viikossa kunnossa, mutta vasta nyt, kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen, voimat alkavat palautua. En vieläkään ole ennallani.

– Huomasin, että en palaudu enää samalla tavalla kuin nuorempana. Ensimmäistä kertaa tuli pelko ikääntymisestä, sanoo Pirkko.

Edessä uusi ruokavalio

Pirkko myöntää, että on saanut paistatella hyväkuntoisena ”spagaatti-ikonina” näihin päiviin asti, vaikka kaksi vakavampaa terveysongelmaa säikäyttivätkin.

Päivittäinen liikunta on ollut Pirkolle pitkään tuttu rutiini, lempilaji on sauvakävely. Hyvä nyrkkisääntö on ollut 10 000 askelta kolmesti viikossa, ja samaan hän haluaisi päästä, kun on täysin toipunut leikkauksesta.

Sydänkohtaus vuonna 2013 hoidettiin pallolaajennuksella ja rintasyöpä vuonna 2019 säästävällä leikkauksella ja sädehoidolla.

Molempiin sairauksiin hän sai nopeasti hoitoa, ja toipuikin nopeasti. Jäi vain valtava kiitollisuus suomalaista terveydenhoitoa kohtaan.

Ensin tuli sydänkohtaus, sitten rintasyöpä.

Suolistoleikkauksen syynä oli divertikuloositauti, jota umpipussitaudiksikin sanotaan. Leikkauksessa paksusuolesta poistetaan pieni osa.

Tauti on hyvänlaatuinen suolen sairaus. Vaiva on kuitenkin vaatinut pitkää pinnaa.

– Olen kärsinyt erilaisista suolisto-oireista vuosikausia ja saanut kaksikin diagnoosia, ärtyneen suolen oireyhtymän ja divertikuloosin. Muutaman kerran jouduin menemään kivun takia ambulanssilla Jorvin sairaalaan.

Olen kärsinyt oireista vuosikausia.

– Mutta useimmiten vaiva on ollut proosallinen: välillä oli niin kiire löytää lähin wc, että olisin tarvinnut vessapassin, välillä taas ei mitään kiirettä!

Leikkausta hän ehti miettiä vuosikausia. Niiden aikana tuli kokeiltua monia keinoja suoliston tilanteen helpottamiseksi.

Pirkko vältteli lihaa ja suosi kalaa ja kasviksia, yritti muistaa kuidut ja joi riittävästi vettä. Välillä hän jätti kokeeksi vehnän pois, sitten maitotuotteet.

– Yritin kaikkea, mutta aikamoinen sekasotku se oli. Minähän olen kulinaristi. Ei minusta ole tuollaisiin tiukkoihin ruokavalioihin.

Pirkko pitää yin-jooga-tyylisestä venyttelystä olohuoneessa telkkarin ääressä. Luonnostaan notkealle venyttely on aina ollut helppoa, ja kyllä, se kuuluisa spagaattikin onnistuu yhä.

Mutta niin vain leikkauksen jälkeen uusia ruokailutottumuksia on arkeen asettunut: sosekeittoja, höyrytettyjä kasviksia, enemmän kalaa ja niin edelleen.

Pirkko kuitenkin myöntää, että opetteluvaihe on yhä meneillään.

– Miten monella tavalla parsakaalin voi valmistaa, Pirkko huokaa.

Stressi, ikuinen seuralainen

Yhtä asiaa Pirkko ei ole saanut muuttumaan, taipumustaan stressata. Hän sanoo dramaattisesti, että stressi syö ihmistä, psyykettä ja voimavaroja – ja vatsaa.

– Olen hirveä stressaaja ja jännittänyt koko ikäni. Stressaan kaikkia esiintymisiä ennen ja jälkeen. Jännittäminen on meidän sukupolvelle yhteinen juttu, sehän tarttui jo kouluaikana, kun piti mennä yksin luokan eteen laulamaan. Minäkin jännitin, vaikka minulla oli hyvä ääni.

Yhden keinon hän keksii avuksi muille jännittäjille: voi yrittää unohtaa toiset ja ajatella vain itseään – itsekeskeistä mutta toimii.

Lue koko juttu: ET Terveys -lehti 4/2022.