Uusi tutkimus-ja kuvantamisteknologia auttaa löytämään yhä pienempiä poikkeamia. Niiden aggressiivinen hoito voi olla vaarallisempaa kuin maltillinen seuranta.
Uusi teknologia paljastaa ihmiskehosta tutun anatomisen maiseman lisäksi myös outoja yksityiskohtia ja poikkeamia.
Kun ihmistä tutkitaan tietokonetomografialla, 86 prosentilla tutkituista näkyy kuvissa ainakin yksi epänormaali löydös. Yleisimpiä sattumalöydöksiä ovat pienet muutokset keuhkoissa, maksassa ja munuaisissa.
Terveydenhuollon menetelmien arviointiin erikoistunut lääkäri Iris Pasternack väittää uutuuskirjassaan Tautitehdas (Atena 2015), että lääketiede on perinteisen parantajan roolinsa lisäksi yhä useammin sairauden aiheuttaja, sillä ylidiagnosointi uhkaa tehdä terveistäkin sairaita.
Jos epänormaali on normaalia
Pasternack toteaa, että jos tavoite on oppia tuntemaan ihmiskeho teknologian avulla pienimpiä yksityiskohtia myöten, meidän on määriteltävä normaali uudelleen. Vain näin tarpeettomat diagnoosit ja hoitotoimenpiteet voi välttää.
Normaalin rajoihin mahtunee siis jatkossa erilaisia tiivistymiä, möykkyjä ja poikkeamia, jotka eivät vaadi järeitä hoitotoimenpiteitä. Epänormaali kuvissa ja testeissä ei merkitse välttämättä sairautta.
Syövän suhteen ajattelumme voi mennä uusiksi. Olemme oppineet, että syöpä on aina kohtalokas.
Näin ei välttämättä ole, sillä osa syövistä ei kasva, ei leviä eikä haittaa ihmistä millään lailla. Joskus syöpäkasvain jopa katoaa immuunijärjestelmän tuhoamana.
– Eikö syöpää tarvitsekaan aina yrittää hoitaa? Tämä on melkoinen ajatustavan muutos, Pasternack kirjoittaa.
Ei elämästä selviä terveenä
Epänormaalin ja normaalin raja on aina sopimusasia, mutta lääketieteessä kyseinen sopimus on paljon haltija, sillä se määrittelee, missä kohtaa ”sairastumme” ja meitä aletaan hoitaa.
Yleinen mielipide on edelleen se, että terveydenhoidon toimenpiteitä on liian vähän ja tutkimuksiin on vaikea saada lähetettä.
Pasternack kyseenalaistaa, onko tosiaan näin. Hänen mukaansa löydöksiä, jotka eivät vaikuta potilaan elämän laatuun eivätkä mittaan, ei pitäisi lähteä väkisin toteamaan ja hoitamaan. Muuten elämästä itsessään tulee tauti.
Sattumalöydösten kohdalla tilanne on hankala. Terveydenhuollon periaate on, että kun poikkeama löydetään, se myös tutkitaan ja hoidetaan. Jos röntgenlääkäri tekee työnsä hyvin ja havaitsee pienetkin poikkeamat, lääkärit joutuvat pähkäilemään potilaittensa kanssa mitä tehdään.
– Jos valitaan aktiivinen hoitolinja ja kaikki löydökset tutkitaan, niin tulee olla tietoinen siitä, että kutakin oikeaa syöpätapausta kohti lisäkuvauksia, neulanäytteitä ja leikkauksia tullaan tekemään sadoille terveille ihmisille turhaan, Pasternack muistuttaa.
