Kipu olkapäässä vie hermot ja toimintakyvyn. Jokin vaiva paranee itsestään, ja usein fysioterapia auttaa. Joskus tarvitaan kirurgin veistä.

Olkapääkipua on monenlaista. Valitse vaivaasi lähinnä vastaava vaihtoehto alla olevista.

 

1. Olkapää ei ole jäykkä, mutta olkavarren ojennus sattuu:

Pinne-oireyhtymä

Oireet: Olkapään pinneoireyhtymä oireilee yösärkynä ja liikekipuna etenkin olkavartta loitonnettaessa.
Syyt: Jänteistä koostuvan kiertäjäkalvosimen ja olkapään luisen katon välinen tila on ahdas. Oireyhtymästä käytetään myös nimitystä ahdas olkapää.
Hoito: Ensisijainen hoito on kuntoutus. Fysioterapeutti antaa ohjeet omatoimiseen liike- ja liikuntaharjoitteluun. Toissijainen hoito on niin sanottu avarrusleikkaus, jossa poistetaan olkalisäkkeen luuta.

2. Olkapää ei ole jäykkä, vaikka sivunosto tekee kipeää:

Jännetulehdus tai -repeämä

Oireet: Kiertäjäkalvosimen tulehduksessa ja repeämässä kipu tuntuu, kun olkavartta nostetaan sivulle. Repeämässä vaivaan liittyy lepo- ja yösärkyjä ja voimaheikkoutta.
Syyt: Jännetulehdus on rasitusvamma, ja rappeumaperäisessä repeämässä perussyy on rappeuma. Kiertäjäkalvosin kuluu kuin villasukka kantapäästä, ja se voi revetä normaalissa ponnistuksessa, vaikkapa matkalaukkua nostaessa.
Hoito: Alkuvaiheessa kipulääkitys ja fysioterapia. Jos kiertäjäkalvosin on revennyt eikä toimintakyky palaudu nopeasti, jänteet voidaan kiinnittää leikkauksella olkaluun päähän.

3. Olkapää on kipeä ja jäykistyy vähitellen:

Nivelpussin tulehdus

Oireet: Kun olkapään kiinnikkeiden nivelpussi tulehtuu, olka on ensin pelkästään kipeä, sitten kipeä ja jäykkä, ja lopulta vain jäykkä. Vaivaa kutsutaan jäätyneeksi olkapääksi.
Syyt: Tulehdus voi alkaa ilman selkeää syytä tai liittyä tapaturmaan. Tyypin 1 diabetes altistaa vaivalle. Jos toisessa olkapäässä on ollut nivelpussin tulehdus, se voi tulla myös toiseen. Sama olka ei yleensä jäädy uudestaan.
Hoito: Kipulääkitys ja liikelaajuuksia ylläpitävä harjoittelu. Yleensä jäykkyys laukeaa 1–2 vuoden kuluessa, ja vaiva paranee itsestään. Jos jäykkyys jää ja päädytään leik­kaukseen, sen jälkeen tarvitaan aktiivista fysioterapiaa.

4. Olkapää on kipeä ja jäykkä:

Nivelrikko

Oireet: Olkapään nivelrikon oireita ovat jäykkyys ja särky. Liikekipu on pahempaa kuin leposärky.
Syyt: Sisäsyntyinen kuluma, jonka syytä ei tiedetä. Vanhat tapaturmat eivät aiheuta nivelrikkoa olkaan yhtä helposti kuin polveen tai lonkkaan.
Hoito: Kipulääkitys, kuormituksen vähentäminen ja kevyet liikelaajuuksia ylläpitävät harjoitteet.
Fysioterapia ei paranna vaivaa, ja kirurginen hoito on useimmiten olkapään tekonivelleikkaus.

Levossa ja liikkeessä

  • Olkavaivoissa kipu jäytää usein sekä levossa että liikkeessä. Olkaa ei saa venyttää väkisin kovaa kipua vastaan. Kädet taskussa ei silti kannata kulkea; fysio­terapeutilta saa ohjeet sopiviin liike- ja liikuntaharjoituksiin.
  • Pinneoireyhtymä ja jäätynyt olkapää paranevat yleensä täysin oireettomiksi.
  • Kiertäjäkalvosimen repeämästä saattaa jäädä lieviä oireita.
  • Nivelrikon jälkeen olkapää ei ole koskaan entisensä, vaikka leikkauksesta on suuri apu.

Asiantuntija ortopedi Mika Paavola,  HYKS – Töölön sairaala.

Vierailija

Tästä johtuu olkapään kipu

Minulla on työperäinen vaiva oikeassa olkapäässä,joka on kerran operoitu tähystysleikkauksella,poistettiin luuta ja nivelpussi,mut kulunut lovi jäi johon nivel tuntuu aina vähän jumivan. Suurimmat kivut jäi sille reissulle, mut eihän se enää toimi niinkuin nuorempana,kättä ei voi nostaa kuin leuvan korkeudelle, rasittuessa kipu yltyy ja tuntuu painon tunnetta niinkuin ois kymmenkilon paino olkapäällä. Samassa operaatiossa hävis peukalon ja etusormen(koettelusormi) tunto puoleen kämmeneen asti,...
Lue kommentti

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju