Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Tämä totuuden tunnustaminen myös työelämässä tekisi työn tekemisestä nykyistä sujuvampaa – ja tuottavampaa.

Työpaikoilla töitä tehdään tietotulvan ilossa ja kurjuudessa. Koskaan tietoa ei ole ollut saatavilla yhtä helposti kuin nyt, mutta toisaalta olennaisen erottaminen tulvan keskeltä on raskasta. Tietotyö eli tiedon vastaanottaminen, käsittely ja uuden tiedon tuottaminen on lisääntynyt kaikilla toimialoilla.

Miten työstä sitten saataisiin mahdollisimman sujuvaa?

Yksilölliset tarpeet huomioimalla, sanoo lehtori Antti Tuomisto Turun yliopistosta. Tuomisto veti Turun yliopistossa pientä pilottihanketta, jossa tutkittiin tietotyöläisten työtä ja sen sujuvuutta sekä tietojärjestelmien vaatimuksia.

– Yksittäisille työntekijöille kannattaisi sallia enemmän poikkeuksia ja kokeiluja työtavoissa, Tuomisto sanoo.

Esimerkiksi jos työntekijä Kaisa herää hitaasti aamulla ja saa työtään tehtyä parhaiten alkuillan tunteina, hänelle kannattaisi antaa mahdollisuus tulla töihin sen aikataulun mukaan – edellyttäen, että se ei estä koko työorganisaation toimintaa. Kaisan työinto ja työssäjaksaminen lisäävät myös muiden työintoa ja työssäjaksamista.

Jos kaikki ideat ja muutosehdotukset täytyy viedä läpi koko työorganisaation, muutokset tapahtuvat hitaasti tai eivät ollenkaan, Tuomisto arvioi.

Tuovatko muutokset kateutta?

Mutta monilla työpaikoilla esiintyy helposti kateutta, jos kollegaa saa omia ”etuja”. Eikö siitä juuri seuraa tyytymättömyyttä?

– Vastuullisessa työyhteisössä kaikkien etu on saada hommat hoidettua. Jos tiedetään, että työntekijä Sepon pitää saada joku projekti valmiiksi ja että hän saa sen parhaiten valmiiksi tekemällä töitä etänä, niin kaikkien etu on, että Seppo tekee töitä pari päivää kotonaan tai missä sitten tekeekin.

Antti Tuomisto korostaa, että mitä tahansa työntekijän kanssa sovitaankin, sen pitää olla kaikille avointa. Kaikkien työntekijöiden pitää siis olla tietoisia siitä, että Seppo tekee pari päivää etänä, koska hänen pitää saada projekti valmiiksi.

Moni tekee töitä nykyisin avokonttoreissa, jotka saattavat olla rauhattomia. Kaikki eivät pysty keskittymään hälyssä.

Lue lisää: Näitä taitoja työelämä arvostaa

Avokonttoreissa pitää olla riittävästi hiljaisia tiloja, jotta halutessaan saa olla rauhassa ja keskittyä. Siinäkin pitäisi ajatella yksilöllisiä tarpeita.

Tuottava työntekijä on esimiehen etu

Jos haluaa tehdä omasta työstä sujuvampaa, kannattaa siis miettiä, milloin teen töitä tehokkaimmin ja milloin saan päälle hyvän vireen. Niistä asioista ja ideoista kannattaa puhua esimiehelle.

– Jos minä olisin esimies, kuuntelisin herkällä korvalla työntekijän ajatuksia ja ryhtyisin toimeen, jotta työntekijä pääsisi tekemään parhaansa, Antti Tuomisto sanoo.

Turun yliopiston tutkimuksessa viisi korkeakoulutyöntekijää tekivät etätyöpäivän, jonka aikana heidän työskentelyään seurattiin. Työntekijät raportoivat myös itse kokemuksistaan: he kertoivat, mikä hankaloitti työtä ja mikä sen teki sujuvammaksi.  

Lisää tietoa aiheesta: http://workinformatics.utu.fi/

Asiantuntija neuvoo: Näin jaksat tietotulvan keskellä kiireisessä työssä

– Tärkein konsti on pitää huolta siitä, että nukkuu tarpeeksi. Siitä kaikki lähtee. Minulla on tapana sanoa uusien projektien alussa opiskelijoille, että tiimiini ei voi tulla, jos ei nuku tarpeeksi, sanoo Turun yliopiston lehtori Antti Tuomisto.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: