Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Tämä totuuden tunnustaminen myös työelämässä tekisi työn tekemisestä nykyistä sujuvampaa – ja tuottavampaa.

Työpaikoilla töitä tehdään tietotulvan ilossa ja kurjuudessa. Koskaan tietoa ei ole ollut saatavilla yhtä helposti kuin nyt, mutta toisaalta olennaisen erottaminen tulvan keskeltä on raskasta. Tietotyö eli tiedon vastaanottaminen, käsittely ja uuden tiedon tuottaminen on lisääntynyt kaikilla toimialoilla.

Miten työstä sitten saataisiin mahdollisimman sujuvaa?

Yksilölliset tarpeet huomioimalla, sanoo lehtori Antti Tuomisto Turun yliopistosta. Tuomisto veti Turun yliopistossa pientä pilottihanketta, jossa tutkittiin tietotyöläisten työtä ja sen sujuvuutta sekä tietojärjestelmien vaatimuksia.

– Yksittäisille työntekijöille kannattaisi sallia enemmän poikkeuksia ja kokeiluja työtavoissa, Tuomisto sanoo.

Esimerkiksi jos työntekijä Kaisa herää hitaasti aamulla ja saa työtään tehtyä parhaiten alkuillan tunteina, hänelle kannattaisi antaa mahdollisuus tulla töihin sen aikataulun mukaan – edellyttäen, että se ei estä koko työorganisaation toimintaa. Kaisan työinto ja työssäjaksaminen lisäävät myös muiden työintoa ja työssäjaksamista.

Jos kaikki ideat ja muutosehdotukset täytyy viedä läpi koko työorganisaation, muutokset tapahtuvat hitaasti tai eivät ollenkaan, Tuomisto arvioi.

Tuovatko muutokset kateutta?

Mutta monilla työpaikoilla esiintyy helposti kateutta, jos kollegaa saa omia ”etuja”. Eikö siitä juuri seuraa tyytymättömyyttä?

– Vastuullisessa työyhteisössä kaikkien etu on saada hommat hoidettua. Jos tiedetään, että työntekijä Sepon pitää saada joku projekti valmiiksi ja että hän saa sen parhaiten valmiiksi tekemällä töitä etänä, niin kaikkien etu on, että Seppo tekee töitä pari päivää kotonaan tai missä sitten tekeekin.

Antti Tuomisto korostaa, että mitä tahansa työntekijän kanssa sovitaankin, sen pitää olla kaikille avointa. Kaikkien työntekijöiden pitää siis olla tietoisia siitä, että Seppo tekee pari päivää etänä, koska hänen pitää saada projekti valmiiksi.

Moni tekee töitä nykyisin avokonttoreissa, jotka saattavat olla rauhattomia. Kaikki eivät pysty keskittymään hälyssä.

Lue lisää: Näitä taitoja työelämä arvostaa

Avokonttoreissa pitää olla riittävästi hiljaisia tiloja, jotta halutessaan saa olla rauhassa ja keskittyä. Siinäkin pitäisi ajatella yksilöllisiä tarpeita.

Tuottava työntekijä on esimiehen etu

Jos haluaa tehdä omasta työstä sujuvampaa, kannattaa siis miettiä, milloin teen töitä tehokkaimmin ja milloin saan päälle hyvän vireen. Niistä asioista ja ideoista kannattaa puhua esimiehelle.

– Jos minä olisin esimies, kuuntelisin herkällä korvalla työntekijän ajatuksia ja ryhtyisin toimeen, jotta työntekijä pääsisi tekemään parhaansa, Antti Tuomisto sanoo.

Turun yliopiston tutkimuksessa viisi korkeakoulutyöntekijää tekivät etätyöpäivän, jonka aikana heidän työskentelyään seurattiin. Työntekijät raportoivat myös itse kokemuksistaan: he kertoivat, mikä hankaloitti työtä ja mikä sen teki sujuvammaksi.  

Lisää tietoa aiheesta: http://workinformatics.utu.fi/

Asiantuntija neuvoo: Näin jaksat tietotulvan keskellä kiireisessä työssä

– Tärkein konsti on pitää huolta siitä, että nukkuu tarpeeksi. Siitä kaikki lähtee. Minulla on tapana sanoa uusien projektien alussa opiskelijoille, että tiimiini ei voi tulla, jos ei nuku tarpeeksi, sanoo Turun yliopiston lehtori Antti Tuomisto.

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju