Terveelliset elämäntavat ja liikunta – nämä kaksi auttavat myös uniapnean hoidossa. Pienikin painonpudotus, 5–10 prosenttia, lievittää sairauden oireita.

Uniapneasta, unen aikaisista hengityskatkoksista, joihin liittyy usein kovaäänistä kuorsausta, kärsii noin 150 000 suomalaista.

Uniapnean oireita ovat väsymys, päänsärky, keskittymisvaikeudet ja masentuneisuus, mutta moni huonosti nukkuva ei tiedosta oireiden olevan merkkejä sairaudesta.

Uniapnea on tavallisinta miehillä. Arvioilta noin 4 % kaikista 30–79-vuotiaista miehistä kärsii uniapneasta, ja eniten sitä on 50–60-vuotiailla. Ongelma on suurempi ylipainoisilla. Naisista uniapneasta kärsii noin 2 %, ja useimmin he ovat vaihdevuosi-iän ohittaineita.

Painonhallinta on monelle haaste.

Painonhallintaan tarvitaan tukea

Hengitysliitto haastatteli tammikuussa uniapneaa sairastavia jäseniään sairauden hyvästä hoidosta ja siihen liittyvistä asioista. Haastatellut kokivat hoidon erityisen hyväksi silloin, kun he olivat onnistuneet pudottamaan painoaan.

– Painonhallinta on kuitenkin edelleen monelle haaste ja siihen tarvitaan tukea. Onnistumisen lisäämiseksi toivomme uniapneaa sairastaville mahdollisuutta saada ohjausta terveellisestä ravinnosta ja oikeista ruokailutottumuksista, sanoo Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Seuranta tuo turvallisuudentunnetta

Haastatellut katsoivat, että hyvään hoitoon kuuluu myös tieto siitä, miten sairautta seurataan ja milloin on seuraava vastaanottokäynti. Laadukkaat apuvälineet ja ohjaus niiden käyttöön ovat niin ikään tärkeitä asioita.

Keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa hoidetaan nenämaskin kautta annettavalla ylipainehoidolla eli CPAP-laitteella. Lievässä uniapneassa puolet sairastuneista hyötyy elämäntapahoidosta eikä välttämättä tarvitse CPAP-laitetta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uniapneaa sairastavalla nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana.

Uniapneaa sairastavalla nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana. Siitä seuraa ylähengitysteiden osittaista ahtautumista, mikä aiheuttaa hengityskatkoksia ja kuorsausta. Hengityskatkokset johtavat unen häiriintymiseen ja päiväväsymykseen. Sairauden taustalla on useita eri tekijöitä.

– Haastatellut toivovatkin kokonaisterveyden arviointia ja opastusta myös uniapnean liitännäissairauksiin kuten diabetekseen, sydänsairauksiin ja aivoverenkierron häiriöihin. Painonlasku edistää myös sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa sekä tuottaa edullisia sydänvaikutuksia. Paras hoitotulos saadaan vaikuttamalla kaikkiin eri tekijöihin, Puolanne toteaa.

Tuli mieleen etteikö chap-laitteen käyttöä voi harjotuttaa osastolle sisään kirjoittautuneena...Ja jos purenta on kiskon takia vaikeutunut,onko kisko 'rikkonut' ts. napsauttanut leukanivelen poies paikoiltaan..?Itelläni on yökisko just sen takia,kun puren hampaita yhteen ja purenta vaikeutuu ja suu lukkoon,'kiinni asentoon'.Tsemppiä

Minullakin n. 7 vuotta sitten todettu lievä uniapnea joka mielestäni jatkuvasti on pahentunut. Olen käyttänyt erikoishammaslääkärin kautta saamaani kuorsauskiskoa. Nyt on purentani muuttunut siinä määrin että tuottaa vaikeuksia syödäkin. Kisko ei enää auta, herään jatkuvasti kuorsaukseen ja hengitys ei kulje. Hammaslääkäri vain nostaa kädet pystyyn ja neuvoo kokeilemaan cpap- laitetta. Kokeilin 3 yötä enkä pystynyt mukkumaan. Kauheaa!
En ole ylipainoinen, jos alan laihduttaa menen alipainoiseksi.
Pännii tämä jatkuva univaje ja väsymys, apua ei tunnu löytyvän. Masennus kolkuttaa oven takana, pitäiskö uniapnean takia ruveta napsimaan masennuslääkkeitä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla