Jyväskyläläinen Upe Nykänen kävelee, koska siten ehtii tarkkailla paitsi ympäristöä myös omia ajatuksiaan. Hänen haaveenaan on kävellä Suomi päästä päähän.
Kävely on Upe Nykäselle löytöretkeilyä, joka kohdistuu ulkopuolisen maailman lisäksi hänen sisimpäänsä. Upe hidastelee, pysähtyy välillä aistimaan ympäristöä ja pohdiskelemaan elämää. Joka askeleella voi päättää, mihin suuntaan kulkee.
– Kävelyn rytmi rauhoittaa mieltä painavat asiat ja antaa tilaa uusille ajatuksille.
Upelle kävely on luonnollisin tapa liikkua.
– Hahmotan uudessakin paikassa etäisyydet parhaiten jalkaisin. Pyöräillessä moni kiinnostava asia jää huomaamatta, pyörä kulkee liian nopeasti.
Taideteosten jäljillä
Upe Nykänen on luvannut näyttää meille mieluisimpia kävelyreittejään Jyväskylän keskustan tuntumassa. Aloitamme Lutakosta Schaumanin vanhasta tehdasmiljööstä. Läheisessä puistossa kokeilemme astelua joustavalla asfaltilla, joka tuntuu jaloissa tavallista asfalttia mukavammalta.
Lutakonpuistossa ovat Marja Kolun lasimosaiikkiteokset Rastatukkainen soffa ja Aatamin puraisu. Istahdamme hetkeksi soffalle katsomaan järvelle. Upe kertoo, että Jyväsjärven ympäri kulkee hieno rantareitti.
– Lempisiltani on kevyelle liikenteelle tarkoitettu Ylistön silta. Sen kummallakin puolella nousevat yliopiston kampuksen rakennukset. Sillalta näkee Kimmo Schroderuksen metallisen Hyöky-veistoksen. Ilta-auringossa siitä tulee kullanvärinen.
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/000qd3pg.jpg?itok=uOy4VRhG)
Jatkamme Älylään, jossa on upea huvila-alue puistoineen. Huviloiden ikkunoiden puitteissa, kuisteissa ja parvekkeissa näkyy kauniita jugend-vaikutteita.
Seminaarinmäelle perustettiin aikoinaan Suomen ensimmäinen opettajaseminaari. Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo ovat vierekkäin.
Upe osoittaa taideteoksen Hyppy, joka on huomaamattomassa paikassa sillan alla.
– Tämä on hauskaa katutaidetta, huumoria ja matalan profiilin kulttuuria. Jos tämän ohi menisi pyörällä, sitä ei ehtisi huomata.
Jatkamme jalankulkutunnelista ylämäkeen Seminaarinkadulle, jossa Upe osoittaa sähkökaappiin maalattua Päivi Hintsasen Punainen-teosta. Se kuuluu Jyväskylän Energian projektiin, jonka myötä moni Jyväskylän sähkökaappi sai uuden ilmeen.
– Kotiseutuun kannattaa tutustua kävellen. Kiinnostavia kohteita voi löytyä ihan läheltä.
– Suosikkini on graffititaiteilija, jonka signeeraus on SBF. Hän maalaa sympaattisia eläinhahmoja, joille olen antanut lempinimen Äkäiset jyrsijät. Niitä on maalattu ympäri Jyväskylää.
Suuntaamme lopuksi keskustaan. Kävelykadulla kumarrumme kurkistamaan Sokoksen edessä roskapöntön alle. Siellä lymyää Jussi Heikkilän pieni lintuveistos Silmällä pidettävä.
– Hellyttävä veistos näyttää, ettei taideteoksen tarvitse olla suuri ollakseen kiinnostava.
Karhu rymisteli näköpiiriin
Upe kävelee mieluiten yksin, sillä kaverin kanssa ympäristön huomioiminen jää vähemmälle.
Upe ei suorita kävelyä, vaikka tykkääkin oppia uutta. Luontoretkillä hän voi opetella tuntemaan yhden linnun. Kaupunkiretken saldoa, vaikkapa taidetta, hän tutkii myöhemmin netistä.
– Kävely on opettanut minulle kärsivällisyyttä. Olen valmis tekemään asioita pitkään ja hitaasti.
Upe asuu kahden kilometrin päässä keskustasta, joten hyötyliikuntaa tulee paljon. Asiointireissulla saa raitista ilmaa, ja Upe lähtee liikkeelle, satoi tai paistoi.
– Ihaninta minusta on kävellä kotoa Jyväskylän keskustaan pienen pitkospuupätkän kautta – se on lyhyt tuokio, mutta ilahduttaa minua joka kerta. Se vie luontoon, vaikka on alle kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta.
Pidemmät 3–4 tunnin lenkit Upe säästää viikonloppuun. Joskus hän ottaa auton alleen ja ajaa kauemmas lupaavan reitin alkuun.
– Katson esimerkiksi Keski-Suomen ympäristökeskuksen nettisivuilta kohteita, joihin olisi kiva lähteä. Turussa ja Imatralla on paljon hyviä kävelyreittejä. Joskus seuraan valmiiksi merkittyjä polkuja, mutta usein annan myös sattuman tai havainnon ohjata kulkuani. Yövyn mielelläni Metsähallituksen laavuilla, sillä en pidä teltan kantamisesta.
Ruunaankoskilla Lieksassa kävellessään Upe kohtasi karhun.
– Kuulin ryskettä ja luulin ensin, että kosken suunnasta rymistelee iso koira, mutta se olikin karhu! Meillä oli etäisyyttä muutama kymmenen metriä ja tarkkailin, mihin kontio oli matkalla. Olin tyytyväinen, kun en alkanut panikoida. Karhu ei edes huomannut minua ja jatkoi vain matkaansa metsään.
Kevät etenee kävelyvauhtia
Upe saapui vastikään kävelymatkalta Englannista. Englannissa kävely on arvostettu harrastus, ja siellä on erityisiä kävelyklubejakin, joihin kuuluvat käyvät yhteisillä retkillä. Kävelykierroksen jälkeen on tapana käydä pubissa syömässä.
– Kävelin viime vuonna huhtikuusta kesäkuuhun ihanaa South West Coast Pathin reittiä pitkin Englannissa. Se oli paras mahdollinen loma, koska sain olla koko ajan ulkona. Kävelyreiteillä oli paljon viihtyisiä taukopaikkoja, joissa voi nauttia kannullisen teetä ja voileivän.
"Haaveenani on kävellä Suomi päästä päähän."
Upe on lukenut paljon englantilaista kävelykirjallisuutta.
– Sieltä löytyy huikeita tarinoita. Esimerkiksi Graham Hoyland kertoo kirjassaan Walking Through Spring siitä, kun hän käveli etelästä Dorsetista Skotlannin rajalle samaan tahtiin kevään kanssa, kävelyvauhtia. Kevät etenee siis noin 3,1 mailin tuntivauhtia, Upe nauraa.
Pisin Upen kävelemä päivämatka Englannissa viime vuonna oli 28 kilometriä. Päivässä kävellyn reitin maksimipituus riippuu korkeuseroista.
– Suomessa kävelen enintään 20–30 kilometrin päivälenkkejä. Kävelyvauhtini lenkillä on 5–6 kilometriä tunnissa, rinkka selässä hitaammin.
Upella on kaksi kävelyunelmaa.
– Haluaisin kävellä Suomen päästä päähän. Ulkomailla haaveeni on 429 kilometrin pituinen Pennine Way Britanniassa.
Upe bloggaa!
Upe Nykänen on kirjoittanut kahdeksan vuoden ajan kävelyaiheista blogia. Blogin pitäminen alkoi luontevasti, sillä Upe paitsi kävelee myös kirjoittaa ja valokuvaa mielellään.
Jalkaisin-blogi tuli hiljattain toiselle sijalle Nordic Outdoor Blogger 2017 -äänestyksessä.
Upen suosikkipaikkakunnat kävelyyn
- Jyväskylän Jyväsjärven ympäri kulkevan 12 kilometrin rantaraitin voi kävellä, pyöräillä tai juosta. Järven yli kulkee kaksi kävelysiltaa, joiden avulla reittiä voi lyhentää.
- Imatralla on kivoja kaupunkireittejä.
- Pohjois-Karjalasta löytyy hienoja vaellusreittejä, esimerkiksi Herajärven kierros Kolilla ja Susitaival-reitti Ilomantsin ja Lieksan välillä.
Hyviä vinkkejä saa kuntien nettisivuilta sekä retkipaikka.fi- ja luontoon.fi-sivustoilta.
Näistä en luovu
- Hyvät kengät reitin ja kelin mukaan. Uudet kengät täytyy ajaa sisään ennen vaelluksia. Vaelluksilla kannattaa levittää vaseliinia jalkoihin ja pukea sukat päälle.
- Merinovillaiset alusasut. Tekniset alusvaatteet eivät kauan pysy hyväntuoksuisina. Merinovilla ei kerää hajuja ja raikastuu tuulettamalla.
- Kartta. Minulla on puhelimessani retkipaikka-sovellus, mutta tykkään paperikartasta. Siitä näkee kerralla laajan alueen. Sen avulla hoksaa poiketa vaikka muinaishaudalle, joka ei näkyisi pienessä puhelimen näytössä.
- Vedenpitävä ja hengittävä asu. Se tekee olosta miellyttävän säällä kuin säällä.
Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 4/2017.