Parkinsonin tauti voi ilmetä kahvipöydässä. Taudin syytä ei tiedetä, mutta oireita voidaan hillitä. Saman kokeneilta saa parasta tukea, yksin ei kannata jäädä.

  1. Millainen sairaus Parkinsonin tauti on?

    Se on aivoja ja keskushermostoa vaurioittava neurologinen sairaus. Tauti ei parane, mutta sen oireita voidaan lääkityksellä hidastaa.
    Taudin tunnusmerkkejä ovat raajojen vapina levossa, lihasten jäykkyys ja liikkeiden hitaus. Useimmiten oireet alkavat sormien tai käsien vapinalla. Vapina pahenee kuukausien tai vuosien aikana ja siirtyy yleensä muihinkin raajoihin. Parkinson-potilaan tasapaino alkaa horjua, ja kävellessä jalka saattaa laahata maata. Tahdonalaiset liikkeet voivat käynnistyä viiveellä.
    Moni sairastunut huomaa myös tunteidensa herkistyvän, ajattelunsa hidastuvan ja aloitekykynsä heikentyvän. Äkillisiä mielitekoja ja impulsseja voi olla yhä vaikeampi vastustaa. Moni potee masennusta.

  2. Mistä sairaus johtuu?

    Sairaus johtuu siitä, että aivojen tahdonalaisia liikkeitä säätelevät hermosolut alkavat tuhoutua. Syytä siihen ei vielä tiedetä.
    Ikääntyessä useimmat meistä kokevat liikkuvansa hitaammin kuin nuorempana ja huomaavat kehonsa alkavan jäykistyä. Parkinsonin tauti on tavallaan nopeutettu versio tästä ilmiöstä. Oireet ilmaantuvat paljon voimakkaampina kuin luonnollisessa ikääntymisprosessissa.

    Parkinsonia sairastavat Iiro Viinanen ja Esko Seppänen: Emme ole eläviä ruumiita

  3. Kuinka moni sairastuu tautiin?

    Yli 70-vuotiaista Parkinsonin tautiin sairastuu lähes kaksi ihmistä sadasta. Parkinson-potilaita on Suomessa noin 14 000, ja tavallisin sairastumisikä on 70–75 vuotta.
    Miehillä Parkinsonin tautia on jonkin verran enemmän kuin naisilla.

  4. Mitä aivoissa tapahtuu, kun sairastuu?

    Parkinsonin tauti tuhoaa aivojen niitä hermosoluja, jotka tuottavat liikkeitämme säätelevää välittäjäainetta, dopamiinia.
    Taudin oireet ovat moninaiset siksikin, että dopamiini osallistuu myös tunne-elämän ja useiden tiedollisten toimintojen säätelyyn. Mitä enemmän soluja tuhoutuu, sitä alhaisemmaksi käy aivojen dopamiinipitoisuus ja sitä vaikeammat ovat oireet.
    Solut eivät kuitenkaan tuhoudu yhtäkkiä vaan vuosien kuluessa. Ainakaan vielä lääketiede ei pysty estämään sairauden puhkeamista.

    Mielenkiintoinen artikkeli: Alkaako Parkinsonin tauti suolistosta?

  5. Mikä altistaa taudille?

    Parkinsonin taudin aiheuttajaa ei tunneta. Ympäristötekijöitä on epäilty yhdeksi syyksi, mutta pitävää selitystä ei ole löytynyt.
    Joskus sairastumiseen saattavat vaikuttaa geneettiset syyt. Yleensä Parkinsonin tauti ei kuitenkaan periydy. On epätodennäköistä, että potilaan lapset sairastuisivat vanhemmiten samaan tautiin.

  6. Miten tauti löytyy?

    Usein ihminen lähtee lääkäriin, kun hänen kätensä alkavat vapista, liikkeet jähmettyvät ja lihasjäykkyys tuntuu pitkäkestoiselta. Lääkäri kyselee tarkoin oireista. Jos epäillään Parkinsonin tautia, yleislääkäri lähettää potilaan neurologin tutkittavaksi. Diagnoosi vaatii joskus aivojen isotooppitutkimuksen.
    Useimmiten oireita lievittävä lääkitys aloitetaan heti sairauden varmistuttua. Lääkitys pitää säädellä tarkoin potilaan tarpeiden mukaan, jotta lääkkeiden ikävät sivuvaikutukset saataisiin pysymään vähissä. Lääkkeet saattavat aiheuttaa pakkoliikkeitä ja psyykkisiä ongelmia, kuten yliseksuaalisuutta tai vaikkapa pelihimoa.

  7. Miten Parkinsonin tauti etenee?

    Se on kovin yksilöllistä. Jonkun toimintakyky romahtaa muutamassa vuodessa, toisella oireet pysyvät maltillisina jopa vuosikymmeniä. Suurin osa potilaista sijoittuu näiden ääripäiden väliin.
    Kun taudista alkaa olla selvää haittaa, lääkitystä tehostetaan. Lääkkeistä tehokkain, levodopa, nostaa aivojen dopamiinipitoisuutta. Aivojen omaa dopamiinintuotantoa vahvistavia lääkkeitä käytetään yleensä alle 75-vuotiaiden potilaiden ensisijaisena lääkkeenä. Kolmas lääkeryhmä on monoamiinioksidaasi B -estäjät, joiden teho ei kuitenkaan yllä levodopan tasolle.

  8. Kuka voi saada vapinaa ja pakkoliikkeitä vähentävän laitteen?

    Tässä hoidossa aivoihin asennetaan leikkauksessa aivojen syviä osia aktivoiva sähköinen stimulaattori. Tällainen leikkaus tehdään vain vaikeimmissa tautitapauksissa, kun lääkehoidosta ei ole löytynyt kunnollista apua tai lääkkeet ovat aiheuttaneet invalidisoivia haittoja.
    Toinen vaikeiden tautitapausten hoito on mahanpeitteiden läpi asetettava syöttöletku, jonka kautta levodopa-lääkettä voi annostella tehokkaammin suoraan ohutsuoleen.

    Lue myös: Tämä on yleisin Parkinsonin taudin oire

  9. Miten voi itse helpottaa oireita?

    Sairauden etenemiseen ei voi suoranaisesti itse vaikuttaa, mutta liikuntakykyä on tärkeää pitää yllä. Parkinson-potilaalle tasapainoa vahvistava ja lihaskuntoa lisäävää liikunta on erittäin tärkeää. Parasta on liikkua säännöllisesti, voimien mukaan.
    Kuntosalin ohjaajalta tai fysioterapeutilta kannattaa pyytää itselle käypä kunto-ohjelma.

  10. Mistä apua oireitaan häpeävälle?

    Moni Parkinsonin tautiin sairastunut häpeää oireitaan – aivan turhaan. Muiden samaa tautia sairastavien tapaamiset tuovat voimaa ja jaksamista arkeen. Tapaamisissa huomaa, ettei ole oireiden kanssa yksin. Harrastuksiaan kannattaa myös jatkaa ja muutenkin lähteä rohkeasti ihmisten pariin.
    Oman kotiseudun Parkinson-ryhmiä löytää internetistä osoitteesta www.parkinson.fi.

    Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri Kirsti Martikainen, Suomen Parkinson-liitto ry.
     

Soittamalla apua

  • Sairastuitko äskettäin? Ihmetyttävätkö oireet tai tarvitsetko omaisena osviittaa sairastuneen läheisesi auttamiseksi? Parkinson-liiton neuvontapuhelimeen voi soittaa sekä potilas että hänen läheisensä.
  • Puhelimeen vastaa esimerkiksi neurologian erikoislääkäri tai hoitaja, jonka kanssa voi keskustella vaikkapa lääkkeistä, kivusta, muistista, ahdistuksesta, masennuksesta tai tuntemuksistasi omaishoitajana.
  • Liiton järjestösuunnittelijalta saa apua sosiaali­turvaan liittyvissä kysymyksissä
    ja ­liikuntatyöntekijältä liikuntaohjeita.
  • Neuvontapuhelin: 0203 77 667.
  • Eri asiantuntijoiden soittoajat selviävät netti­sivulta: www.parkinson.fi
    /palvelut/neuvontapuhelimet.
  • Puhelu maksaa 8,21 snt + 1,47 snt/min. Matka­puhelimella soitet­taessa hinta on 29,26 snt/min.


Tukea omaiselle

  • Elätkö Parkinsonin tautia sairastavan ihmisen kanssa? Haluatko jakaa tuntemuksiasi ja kokemuksiasi sekä hyviä arjen selviytymiskeinoja toisten omaisten kanssa? Vertaistuesta Parkinson-potilasta lähellä oleva saa jaksamista ja oivalluksia.
  • Kysy kotiseutusi Parkinson-yhdistyksestä, millaista tukea ja toimintaa he järjestävät omaisille.
  • Liity Facebookissa ryhmään nimeltä ”Parkkisten omaisten ryhmä”. www.facebook.com.
  • Nettiyhteisö Parkinsonpysäkki tarjoaa Tauti ja läheiset -ryhmän: www.parkkis.ning.com.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: