Oireena kun on korvien vinkuminen, johtuuko se lisämunuaisesta? Vai onko se sittenkin verenpainetta?

Olen 78-vuotias ja minulla todettiin tänä vuonna pieni lisämunuaisen kasvain.

Lääkäreiden mukaan se ei ole vaarallinen. Minulle tehtiin koe, jossa verikoe otettiin ennen jonkin tabletin ottoa ja sitten sen jälkeen.

Koe oli normaali, mutta minulla on nivelkipuja, korvat soivat ja hikoilen kovasti. Verenpaine heittelee välillä 100-160/50-80, vaikka käytän verenpainelääkkeitä säännöllisesti.

Verenpaineko se korvissa vikuu, ai johtuuko kaikki kuitenkin tuosta kasvaimesta?

Nimimerkki Vaivan kanssa

Lisämumuaiset, jotka sijaitsevat munuaisten hattuna ovat ihmiselle elintärkeät. Niissä on kuorikerros, joka tuottaa suolahormonia ja kortisolia, ja ydin, josta stressihormonit, kuten adrenaliini, ovat peräisin.

Kasvaimesi on kertomasi perusteella toisen lisämunuaisen kuorikerroksessa.

Kasvain voisi tuottaa ylenpalttisesti suolahormonia. Kohonnut verenpaine ja puute kalium-suolasta ovat sen oireet ja syy kasvaimen epäilylle. Tai sitten kortisolia syntyy liikaa. Sen tutkimiseksi sinulle on tehty lisämunuaisen jarrutuskoe, deksametasonia, tiettyä kortisonia sisältävällä tabletilla.

Kasvain ei tuosta tabletista ole moksiskaan, kuten muu lisämunuaiskudos, vaan puskee verenkiertoon kortisolia entiseen tapaan, ja aamulla otettu kortisoliarvo on korkea. Sinulla ei kuitenkaan ole, joten syitä vaivoihisi on etsittävä muualta.

Korvien soiminen, tinnitus, johtuu kuuloradan vauriosta, jonka syitä tavallisimmin ovat meluvaurio ja kuuloelimen ikärappeuma.

Kysy meiltä terveydestä, ravitsemuksesta, seksistä, lakiasioista, puutarhanhoidosta ja antiikista.
Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijalle täältä.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi:

 

Omaa kehoa voi olla vaikea rakastaa. Siksi pinnalle on noussut kehopositiivisuus eli aate, joka pyrkii opettamaan itseinhon sijaan itsensä hyväksymistä. 

Etenkin kesää kohden ajatukset bikineistä ja mekkokeleistä voivat ahdistaa: en voi, en kehtaa, näytän kamalalta. Entä, jos stressaamisen, ulkonäön muokkaamisen ja ainaisen laihduttamisen sijaan yrittäisitkin muuttaa ajatusmaailmaasi?

Tässä kuusi vinkkiä, joiden avulla sinäkin voit opetella kehopositiivisemmaksi.

1. Katso peiliin

Iso vatsa, heiluvat allit, muhkuraiset reidet, liian luiseva... Kun katsot peiliin, näetkö vain vikoja? Pyri mieluummin keskittymään hyvään. Keksi jokaista kehossasi inhoamaasi asiaa kohden kaksi asiaa, joista pidät. Se voi tuntua aluksi vaikealta, mutta pian alat löytää positiivisia kohtia helpommin. Voit ajatella: ”En ehkä ole juuri sellainen kuin haluaisin, mutta olen silti aika ihana.”

2. Kiitä kehoasi

Mieti, miten usein parjaat ulkonäköäsi hiljaa mielessäsi tai ääneen ystävällesi. Ala sen sijaan kehua kroppaasi siitä, mitä se osaa tehdä. Jalkasi kuljettavat sinua, kätesi voivat koskettaa. Olet ehkä voimakas tai hyvä halaamaan. Jokaisella on vain yksi keho. Mikset arvostaisi omaasi ja kohtelisi sitä rakkaudella?

3. Unohda kokolappu

On kurjaa, kun tuttu vaatekoko ei mene päälle sovituskopissa. Muista kuitenkin, että vaatekoot vaihtelevat paljon eri valmistajilla. Siksi niitä ei kannata tuijottaa liikaa. Älä välitä lapun numerosta, vaan valitse sellainen vaate ja koko, joka tuntuu hyvältä päällä.

Paidanniskaan merkitty koko ei myöskään kerro sinusta ihmisenä mitään. Jos lapun numeron näkeminen silti ahdistaa, leikkaa koko lappu irti.

4. Älä vertaa muihin

Katsele muita ihmisiä lempein silmin, älä katkerasti tai vertaillen. Kun mietit, että tuttavasi, joku julkisuuden henkilö tai mainoksen malli on kaunis ja upea, ajattele: ”Ja niin olen minäkin.”

Nykyinen kauneusihanne on ehkä hoikka ja treenattu, mutta vartaloita on lukemattomia erilaisia. Ne ovat kaikki yhtä arvokkaita. 

5. Liiku oikeista syistä

Moni rääkkää itseään kuntosalilla tai lenkkipolulla verenmaku suussa. Jos huomaat urheilevasi ulkonäön takia, ota aikalisä. Etsi laji tai tapa liikkua, josta oikeasti pidät. Liiku hyvän olon vuoksi – älä siksi, että söit eilen pullan. Liikunnan ei kuulu olla rangaistus.

6. Ole ystävä itsellesi

Yritä kohdella itseäsi yhtä kiltisti kuin kohtelet parasta ystävääsi. Pidät hänestä hänen itsensä, et ulkonäön takia, eikö niin? Mieti, mikä sinun persoonassasi on hyvää. Olet ehkä sisukas, rohkea, hyvä äiti tai rakastava puoliso, kätevä käsistäsi tai hyvä työssäsi. Keskity vahvuuksiisi. Ihmisarvosi ei riipu siitä, miltä näytät.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2018.