Pitääkö allergikon vältellä kaikkia eläimiä vai voisiko yhteiselämä lemmikin kanssa sittenkin olla mahdollista?

1. Onko allergisen mahdotonta pitää lemmikkiä?

Ei se täysin mahdotonta ole. Ilmapiiri on muuttunut terveydenhuollossa viime vuosikymmeninä. Nykyään ymmärretään, että lemmikki on myös perheenjäsen, joten allergian toteamisen jälkeen ei ehdoteta ensimmäiseksi lemmikistä luopumista. Eläinallergisten oireet voivat olla hyvin erilaisia. Allergiatestistä kyllä nähdään, onko ihminen herkistynyt jollekin eläimelle, mutta vasta oireista selviää, onko kyseessä todella allergia.

2. Onko olemassa tavallista vähemmän allergisoivia koira- ja kissarotuja ?

Joskus kuulee käytettävän termiä hypoallerginen rotu. Se ei oikeastaan tarkoita mitään, eikä ole olemassa yhtään allergiselle suositeltavaa, tutkitusti muita vähemmän allergisoivaa eläinrotua.

Eri yksilöt jopa saman rodun sisällä voivat aiheuttaa tai olla aiheuttamatta oireita.

Eläinyksilöiden välillä on huomattavia eroja. Eläinten pääasiallinen allergeeni on yleensä niiden hilse, ja siksi allergisille usein suositellaan sellaisia rotuja, joilla on vähän hilsettä. Tämä on kuitenkin todettu melko huonoksi ohjeeksi, sillä oikeastaan mikä tahansa eläimessä voi allergisoida. Matelijoillekin voi periaatteessa olla allerginen.

Eläinten aiheuttamia allergiaoireita on vaikea ennustaa. Esimerkiksi joillekin koira-allergikoille eri yksilöt jopa saman rodun sisällä voivat aiheuttaa tai olla aiheuttamatta oireita. Tämä hämmentää ja tuottaa monenlaisia mielipiteitä.

3. Mitä eläinallergia tarkoittaa?

Eläinallerginen saa lemmikin läheisyydessä allergiaoireita. Tyypillisiä oireita ovat aivastelu, nenän vuotaminen ja silmien kutina, mutta jotkut saavat myös iho-oireita, kun vaikkapa koira nuolaisee.

Herkimmät saavat oireita myös välillisesti, jos esimerkiksi istuvat kissanomistajan vieressä. Tyypillisempää on kuitenkin oirehtiminen lemmikin läheisyydessä. Mitä nopeammin oireet alkavat, sitä pahemmasta allergiasta on kyse.

4. Tehoaako siedätys eläinallergiaan?

Eläinallergisten siedätyshoitoa on tarjolla, mutta valitettavasti se ei ole niin tehokasta kuin esimerkiksi siitepölyallergioissa. Suomessa eläinsiedätyshoidon perusteeksi ei riitä, että allerginen haluaa lemmikin. Hoitoa voi saada vaikkapa allerginen näkövammainen, joka tarvitsee opaskoiran. Siedätystä voidaan antaa myös siivoojalle, lääkärille, opettajalle tai muulle henkilölle, joka altistuu työssään jatkuvasti eläinpölylle.

Omalle koiralle voi siedättyä, mutta saada silti oireita naapurin koirasta.

5. Voiko omalle lemmikille siedättyä?

Se on hyvin yksilöllistä, mutta on tapauksia, joissa näin on käynyt. Yleinen neuvo on, että jos oireet ovat lieviä, vaikkapa pientä aivastelua, siedätystä voi ja jopa kannattaa kokeilla.

Siedättymisestä ei voi sanoa mitään yleispätevää. On paljon tapauksia, joissa ihminen on siedättynyt omalle koiralleen, mutta saa edelleen oireita naapurin koirasta. Tätä ei voi myöskään oikein tutkia, sillä allergisille koiran antaminen tutkimusmielessä ei olisi kovin eettistä.

6. Jos allergiatestissä ilmenee koira-allergia, onko se lopullinen "tuomio"?

Allergiatesti eli prick-testi tai verikoe kertoo vain sen, onko ihminen mahdollisesti herkistynyt jollekin aineelle tai asialle. Testin lisäksi kannattaa oleskella mahdollisimman monen koiran seurassa, ottaa vaikka tuttavien koiria hoitoon. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei mikään testi tai koira-altistuskokeilu kerro, mitä allergioille tapahtuu kymmenen vuoden päästä.

Allergia usein helpottuu iän myötä.

On myös kokemusperäistä näyttöä, että allergisten kannattaisi suosia aikuisia koiria. Jostain syystä pentukoirat, ja vielä erityisesti urospennut, allergisoivat aikuisia koiria enemmän. Syytä tähän ei tiedetä. Joko pennut itsessään aiheuttavat allergiaoireita tai sitten omistajat vain siedättyvät koiriinsa paremmin ajan myötä.

7. Voivatko eläinallergiat muuttua iän myötä?

Ikääntyessä allergisen elämä usein helpottuu. Allergiat vaihtelevat ikäkausittain: lapsia vaivaavat usein ruoka-aineallergiat, teinejä siitepölyt ja iäkkäämmillä puhkeaa muita ikäluokkia useammin lääkeaineallergioita.

Jos on jo ennestään allerginen monelle eri ruualle tai kasville, riski allergisoitua eläimille on suurempi kuin terveillä. Siksi esimerkiksi siitepölyallergisten olisi hyvä ajoittaa koirahankinta vaikkapa syksyyn, jolloin muut allergiaoireet ovat minimissään.

Jos haluaa kokeilla lemmikin pitoa vaikka jollakin tuttavan koiralla tai kissalla, sekin kokeilu on syytä sijoittaa ajankohtaan, jolloin muut allergiat eivät vaivaa. Kokeilua kannattaa jatkaa viikko tai pari, jotta ehtii huomata, aiheuttaako eläin oireita. Jokainen eläin on yksilö, joten jos mahdollista, kannattaa kokeilla parinkin eläimen kanssa ennen kuin tekee lopullisen ratkaisun.

8. Miksi nykyään niin monet ovat allergisia eläimille?

Vain muutama kymmenen vuotta sitten elinympäristömme oli aivan erilainen kuin nykyään. 2000-luvulla saamme luontokokemuksia enemmän television välityksellä kuin luonnossa oleskellen, eikä immuunipuolustuksemme saa siksi tarpeeksi haasteita.

Yksi nykyallergioiden syistä lienee se, että elämme liian puhtaissa oloissa.

Joissakin tutkimuksissa on todettu, että maatilalla kasvaneilla lapsilla on selvästi vähemmän allergioita kuin kaupungeissa kasvaneilla. Myös lapsuudenperheessä lemmikkeinä olleet koirat voivat vahvistaa immuunijärjestelmää, sillä jo pelkästään koiran tassujen mukana kotiin tepastelee jatkuvasti mikrobeja. Yksi nykyajan allergioiden perimmäisistä syistä on todennäköisesti se, että elämme liian puhtaissa oloissa.

9. Entä jos allerginen kuitenkin pitää lemmikkinsä. Mitkä voivat olla pahimmat riskit?

Allergiaoireet pitää aina hoitaa. Jos allerginen nuha jatkuu pitkään, siitä puhkeaa pahimmassa tapauksessa astma.

Monet ajattelevat, että jatkuvasti vuotava nenä ei johdu lemmikistä, mutta omasta terveydestä on syytä pitää huolta. Jos oireet alkavat häiritä päivittäistä elämää, kannattaa miettiä, onko lemmikin pitämisessä järkeä.

Jos harkitset lemmikkiä, niin muista:

  1. Pienikin kutittaa. Muista, että kaikki meläimet allergisoivat, myös pienet marsut ja hamsterit.
  2. Etsi eläinseuraa. Älä luota vain allergiatesteihin. Eläinkontaktit ovat tehokkaampi testi.
  3. Oma koira ei siedätä. Jos siedätyt vaikkapa omalle koirallesi, muista että siedätyt vain sille. Koira-allergiaasi se ei vielä poista.

Lähteinä asiantuntija Anne Vuorenmaa Allergia-, iho- ja astmaliitosta, Itä-Suomen yliopisto ja Suomen Kennelliitto.