Eläkeikäisten koiranomistajien joukosta löytyvät onnellisimmat suomalaiset. Koira tekee hyvää omistajan terveydelle monella tavalla. Mutta kannattaako ikäihmisen hankkia omaa murrea?

1. Millaisia terveysvaikutuksia koirilla on?

Fyysisen toimintakyvyn kannalta olisi tärkeää liikkua ainakin puoli tuntia päivässä. Koiran kanssa tavoite täyttyy helposti vähintään kaksinkertaisesti. Runsas liikunta vähentää sydäntautiriskiä sekä laskee verenpainetta ja veren rasva-arvoja. Jos koiran kanssa alkaa harrastaa hengästyttävää liikuntaa, kuten agilitya tai jäljestämistä, terveyshyödyt lisääntyvät.

Eläinten terveysvaikutuksista kertoo pysäyttävä tilastotieto: lemmikkieläinten ansiosta vanhusten lääkärissäkäyntien määrä vähenee jopa 20 prosentilla.

2. Parantaako koira mielialaa?

Koira tekee hyvää henkiselle hyvinvoinnille. Laajan tutkimuksen mukaan onnellisin ihminen on 65–74-vuotias koiranomistaja.
Syitä on monia. Unettomuus on lemmikin omistajilla harvinaisempaa kuin muilla. Olo on muutenkin iloinen, sillä eläimen seura kasvattaa esimerkiksi dopamiinin, beeta-endorfiinien ja oksitosiinin eritystä verenkiertoon. Sen ansiosta koira lievittää tehokkaasti masennusta ja poistaa yksinäisyyden tunnetta.

Lemmikki voi toimia hyvänä välineenä tutustua uusiin ihmisiin – asia, jonka jokainen koirapuistoissa aikaa viettänyt tietää. Dementiapotilaiden hoidossa on huomattu, että eläimen läsnäolo rauhoittaa ahdistuneita potilaita. Lemmikki voi saada myös potilaan verenpaineen alenemaan ja pulssin rauhoittumaan.

3. Minkälainen koira kannattaisi valita?

Koiran pitää olla kooltaan sellainen, että sen kanssa pärjää. 60-kiloisen koiran ei tarvitse talviliukkailla paljon remmiä nykäistä, kun taluttaja on nurin.

Pieni koko ei automaattisesti tarkoita, että koiralle riittäisivät lyhyet lenkit. Esimerkiksi lelukoiran näköinen länsiylämaanterrieri vaatii runsaasti liikuntaa päivittäin.

Myös koiran luonnetta on hyvä miettiä. Koirarodut on jaettu kymmeneen ryhmään koirien käyttötarkoituksen mukaan. Helpoimpia ovat seurakoirat, ja niitäkin on erikokoisia. Turkin hoitoon ja muuhunkin koiraan liittyvään puuhaan kannattaa perehtyä etukäteen. Toisille koirille riittää karvan nyppiminen silloin tällöin, toiset vaativat päivittäistä harjaamista.

4. Suostuvatko kasvattajat myymään koiraa ikäihmiselle?

Suomessa rekisteröidään noin 50 000 rotukoiraa vuosittain. Kennelliittoon omistajailmoituksen tehneistä henkilöistä reilut 4 000 on yli 60-vuotiaita. Moni kasvattaja ainakin miettii tarkkaan koiran myymistä, jos ostaja on hyvin iäkäs. Näin on erityisesti silloin, jos kyseessä on paljon liikuntaa vaativa koirarotu.

Hyväkuntoisen ikäihmisenkin kannattaa muistaa, että koirakaveri kulkee rinnalla yli kymmenen vuotta. Vaikka pitkät lenkit onnistuisivat hyvin 75-vuotiaana, tilanne voi olla toinen, kun ikä alkaa lähestyä yhdeksääkymppiä.

Tukiverkosto on aina hyvä olla. Koirasta on huolehdittava koko ajan ja se on ulkoilutettava joka päivä.

Aina koiraa ei ole pakko hankkia itse. Koirakummina koiran seurasta voi nauttia ilman pitkäaikaista sitoutumista. Kummiksi voi ilmoittautua asiaan erikoistuneissa yhdistyksissä. Lisäksi voi tiedustella, löytyisikö lähipiiristä koiraa, josta saisi satunnaisen seuralaisen ja lenkkikaverin.

Lue lisää: Mikä koira sopii ikäihmiselle?

5. Voiko koiraihmiseksi oppia?

Koiran kouluttamisessa on omat niksinsä, mutta vanhemmallakin iällä oppii. Kouluttamisen alkuun pääsee, kun muistaa, että koiraa pitää kehua ja palkita aina kun se on onnistunut. Kiitos pitää antaa heti. Koira ei enää vartin päästä ymmärrä, miksi se saa herkkupalan.

Koirakoulut ja -seurat järjestävät pentukursseja. Ne ovat hyviä paikkoja opetella koiran kouluttamisen perustaitoja. Oppimista voi jatkaa esimerkiksi tottelevaisuuskoulutuksessa, tokossa. Koulutus parantaa ohjaajan ja koiran yhteistyötä ja opettaa oikeanlaista koirankäsittelytaitoa.

6. Kuinka paljon koira ja sen ylläpito maksavat?

Rotukoiran hinta on noin 1000 euroa, usein vähän enemmänkin. Sen jälkeen koiran kustannukset koostuvat lähinnä ruuasta, mahdollisesta vakuutuksesta ja eläinlääkärikuluista, joista jälkimmäisten määrää on vaikea arvioida. Karkea arvio on, että kaikkineen koiran ylläpito maksaa keskimäärin 700-2000 euroa vuodessa.

7. Entä jos koirasta ei enää jaksa huolehtia? Mistä uusi koti? 

Lemmikistä luopuminen on surullista, mutta joskus vaihtoehtoa ei ole. Kun omistajan askel ei enää nouse samaa tahtia koiran kanssa, on armeliasta päästää eläin uuteen kotiin, jossa sen kanssa jaksetaan telmiä ja lenkkeillä.

Rotukoiran omistajan ensimmäinen vaihtoehto on ottaa yhteyttä samaan kenneliin, josta koira on hankittu. Koiran kasvattajilla on yleensä laaja kontaktiverkko, joka helpottaa uuden kodin löytämistä. Sekarotuisen tai rekisteröimättömän koiran omistajalla ei vastaavaa tukea ole.

Kasvattajasta ei ole aina apua. Silloin neuvoa voi kysyä lemmikkien uudelleensijoitukseen erikoistuneesta yhdistyksestä. Niitä on Suomessa useita.

Koko maassa toimivan Kodinvaihtajat ry:n periaatteena on, että yhdistyksen asiantuntijat haastattelevat aluksi eläimestä luopuvan henkilön ja laativat hänen kanssaan koirasta kodinetsintäilmoituksen yhdistyksen nettisivuille. Yhdistyksen edustaja myös haastattelee koirasta kiinnostuneet ihmiset, ja yhdessä entisen omistajan kanssa valitsee koiralle parhaan mahdollisen uuden kodin.

Koirasta luopumisesta on syytä tehdä kirjallinen sopimus. Rekisteröidyn koiran omistajanvaihdos on ilmoitettava Kennelliittoon.

Lähteet: Kennelliitto, Hyvää elämää koiran kanssa -opas, Koiramme-lehti, etlehti.fi

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 2/2017.

Tytteli

Koira tekee hyvää terveydelle – mutta kannattaako ikäihmisen hankkia koiraa?

Mimulta kuoli koira reilut vuosi sitten oli jo 14 v ja sairas joten nyt on tyolla maalla rodopensaan alla . Päätin etten enää koiraa huoli, mutta kuinkas kävi. Nyt minulla on ihana kultsi 5 kk ja olen tosi iloinen ja onnellinen kun kuitenkin koiran otin. Mietityttihän se kun olen jo 70 vähän yli . Kuitenkin olen perusterve ja jaksan lenkkeillä ja opettaa koiralleni käytöstapoja ym. Käytiin pentukoirakouluakin perus oppien oppimiseksi. kyllä on mukavaa kun on jotain iloa elämässä,olkoonkin...
Lue kommentti
Vierailija

Koira tekee hyvää terveydelle – mutta kannattaako ikäihmisen hankkia koiraa?

Tää on taas näitä juttuja, joissa olis hyvä olla olemassa jonkinlainen palvelupörssi. Miten paljon onkaan kotona yksistään työpäivän ajan olevia koiria, joille tekis hyvää päästä päivähoitoon virkeään eläkeläisperheeseen. Ja miten koiran omistajallakin olisi parempi mieli, kun tietäisi koiralla olevan sekä seuraa että virikkeitä plus mahdollisuus päästä kesken päivänkin ulos pissalle. Miten olis esim. tälle terapiakoirasta haaveilevalle vaihtoehdoksi just tällainen päivähoitokoira? Ilmoitus...
Lue kommentti

Siellä ne ovat, piilossa selän takana, lapaluut nimittäin. Lavat kannattaisi pitää mielessä jatkuvasti, sillä niitä tarvitaan hyvän ryhdin ylläpitoon.

Lapaluista puhutaan ryhmäliikuntatunneilla enemmän kuin aikaisemmin, vahvistaa fysioterapeutti, liikunnanohjaaja ja pilatesohjaaja Riikka Ilmivalta Virkisteristä.

 – Ryhti on kovalla koetuksella nykyään, ja lavat ja niiden hallinta ovat olennainen osa koko ryhtiä ja olkapään tervettä toimintaa. Lapaluu ohjaa ja tukee käsien liikettä.

Suuri osa työikäisistä istuu koneiden äärellä päivät pitkät, minkä seurauksena vartalon etupuolen lihakset ovat lyhentyneinä, mutta selän puolella olevat lihakset pysyvät staattisessa venytyksessä. Ryhti muuttuu helposti kumaraksi.

Lisäksi lavat ovat useimmille meistä tuntematon alue. Lapaluut ovat piilossa selän takana, eikä niitä tule senkään vuoksi ajatelleeksi. Edes säännöllisen liikunnan harrastaja ei välttämättä tiedä, mikä lapaluun tehtävä on tai miten se liikkuu.

– Aina kun käsivarsi liikkuu, myös lapaluu liikkuu. Mitä paremmin lapaluu ohjaa ja vakauttaa käden liikettä, sitä paremmin olkapää toimii ja pysyy terveenä.

Etsi ryhti

Mistä sitten tietää, onko oma ryhti hyvä ja toimivatko lapaluut, niin kuin niiden kuuluisi toimia?

Olkapään kiputilat johtuvat usein häiriintyneestä käsivarsi-lapaluu-rytmistä. Käsi ja lapa eivät enää seuraa luonnollisella tavalla toisiaan. Kivuton olkapää kertoo siitä, että lapaluun ja käsivarren yhteispeli on kunnossa.

Riikka Ilmivalta neuvoo  tarkistamaan omien lapojen tilanteen näin:

  1. Asetu peilin eteen sivuttain ja katso, ovatko olkapäät kiertyneet vartalon etupuolelle. Jos ovat, ryhti ei ole paras mahdollinen.
  2. Samalla voi myös tarkistaa, ovatko olkapäät suorassa linjassa lonkkaluiden kanssa. Ryhdikkäässä asennossa näin on.
  3. Jos ryhti näyttää kumaralta, parempaa asentoa voi lähteä hakemaan oikaisemalla ylävartalo ja vetämällä pehmeästi olkapäitä ja lapoja taakse. Lapoja ei tarvitse kuitenkaan ylivenyttää vimmaisesti alas, sillä se ylivenyttää niskan ja hartian lihaksia.

Ryhtiä parantavia jumppaliikkeitä löydät tästä artikkelistamme. Säännöllisellä harjoittelulla ryhtiä saa oikenemaan.

Jos haluaa syventyä asiaan kotijumppaa enemmän, kannattaa mennä pilatestunneille. Pilates on erittäin hyvää ryhtitreeniä. Osaavassa ohjauksessa löytyy myös oikea lapatuki.

Artikkeli on julkaistu myös ET Terveys -lehden numerossa 6/2017.

Nopea mutta tehokas taukojumppa vetreyttää niskaa, hartioita ja selkää sekä kohentaa ryhtiä. Tee vaikka joka ilta televisiota katsellessa.

1. Olkapäiden pyöritys

Seiso jalat lantion leveydellä, kädet vartalon sivulla. Jousta polvia ja kierrä olkapäät eteen. Suorista jalat ja nosta olkapäät samalla ylös, vie ne taakse ja paina ne lopuksi alas. Pyöritä näin olkapäitä 8–10 kertaa.

2. Käsien kierrot

Seiso jalat yhdessä. Nosta kädet vaakatasoon. Kierrä oikea käsi ulospäin ja vasen sisäänpäin. Käännä samalla katse oikealle ja jousta polvista. Tuo kädet takaisin alkuasentoon.

Tee sama toiselle puolelle. Kun teet kierron, hengitä ulos, ja kun palaat keskiasentoon, hengitä sisään. Tee 8–10 kiertoa.

3. Rintakehän avaus

Seiso jalat yhdessä, jousta polvia ja vie kädet suorina eteen kiertäen niitä sisäänpäin, niin että kämmenen yläosat tulevat vastakkain. Pyöristä samalla yläselkää. Ojenna sitten ryhti ja vedä kädet taakse kyynärpäät edellä ja purista lapaluita yhteen. Hengitä eteen kurottaessa ulos ja taakse viennissä sisään. Tee avauksia 8–10 kertaa.

4. Pään veto taakse

Seiso jalat lantion leveydellä, kädet vartalon sivulla. Vedä päätä vaakatasossa taaksepäin. Leuka painuu sisään. Pidä hetki ja tuo pää takaisin alkuasentoon. Yritä pitää hartiat samalla rentoina. Toista 3–5 kertaa.

5. Sivutaivutus

Aseta Jalat lantion leveydelle, pidä kädet vartalon sivulla. Vie oikea käsi ylös ja taivuta vartaloa vasemmalle. Vedä oikea käsi kyynärpää edellä alas selän taakse ja purista samalla sormet nyrkkiin. Toista 4–6 kertaa. Tee sama toiselle puolelle.

6. Pään taakse taivutus

Seiso jalat hartioiden leveydellä, selkä ryhdikkäänä, hartiat rentoina. Kierrä käsivarsia hieman ulospäin. Pidä keskivartalo hallittuna. Venytä kaula pitkäksi. Nosta leukaa ylös ja taivuta päätä rauhallisesti taaksepäin. Pidä hetki ja tuo pää takaisin alkuasentoon. Toista 3–5 kertaa