Yksin asuva on pienempituloinen ja hän kokee terveytensä huonommaksi kuin parisuhteessa asuva.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on koonnut yhteen tietoja yksin asuvien elinoloista, terveydestä ja elintavoista sekä sosiaalisista suhteista, elämänlaadusta ja palvelujen käytöstä.

Tutkija Timo Kauppisen tekemä selvitys on yksin asuvien osalta karua luettavaa. Yksin asuvien kuolleisuus on suurempi ja koettu terveys huonompi kuin parisuhteessa asuvilla. Psyykkinen kuormittuneisuus ja masennus ovat yksin asuvilla yleisiä, heidän toimintakykynsä on huonompi ja elintavat epäterveellisemmät kuin parisuhteessa asuvilla.

Toki yksin asuvienkin välillä hyvinvoinnissa on suuria eroja. Työssä käyvä, yksin asuva nainen pärjää paremmin kuin työtön mies. Kaikkein huonoimmin yksin asuvista menee työttömillä ja eläkeläisillä. Ikääntyneillä yksin asuminen lisää laitoshoitoon joutumisen riskiä.

Mittakaavaedut puuttuvat yksin asuvalta

Yhteistä kaikille yksin asuville on, että heille sairastuminen tai työttömäksi jääminen on huomattavasti suurempi riski kuin parisuhteessa asuville. Yhteistä on myös se, että kaikki yksin asuvat jäävät vaille mittakaavaetuja, joista hyötyvät jo kahden tai sitä useamman hengen taloudet.

Tutkija Timo Kauppinen myöntää, että yksin asuviksi valikoituu enemmän sellaisia ihmisiä, joiden elämänhallinnassa on haasteita jo alunperinkin.

– Alunperinkin parempiosaiset päätyvät sujuvammin parisuhteeseen ja pystyvät pitämään sitä yllä useammin kuin huono-osaiset. Jatkossa olisi tarpeellista tutkia, miten paljon yksin asuminen itsessään vaikuttaa siihen, miten ihminen pitää yllä elämänhallintaansa, Kauppinen sanoo.

Yksin asuvien määrä on kasvanut nopeasti Suomessa. Vielä 1989 yksinasuvia oli vähemmän kuin kahden tai yli kolmen hengen asuntokunnissa asuvia. Tänään Suomessa asuu yksin yli miljoona ihmistä, ja yli kolmannes heistä on yli 65-vuotiaita.

– Yksin asuminen on lisääntynyt, koska nuoret muuttavat aikaisemmin kotoa, avioerot ovat yleistyneet ja elinikä on pidentynyt. Myös hyvinvointivaltion ominaispiirteet lisäävät ainakin naisten yksinasumista: suuri osa naisista käy töissä ja Suomessa on yksilöllinen sosiaaliturva, joka tukee yksin asuvia.

Asuntokunnista 41 prosenttia on yhden hengen talouksia.