Yksin asuva on pienempituloinen ja hän kokee terveytensä huonommaksi kuin parisuhteessa asuva.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on koonnut yhteen tietoja yksin asuvien elinoloista, terveydestä ja elintavoista sekä sosiaalisista suhteista, elämänlaadusta ja palvelujen käytöstä.

Tutkija Timo Kauppisen tekemä selvitys on yksin asuvien osalta karua luettavaa. Yksin asuvien kuolleisuus on suurempi ja koettu terveys huonompi kuin parisuhteessa asuvilla. Psyykkinen kuormittuneisuus ja masennus ovat yksin asuvilla yleisiä, heidän toimintakykynsä on huonompi ja elintavat epäterveellisemmät kuin parisuhteessa asuvilla.

Toki yksin asuvienkin välillä hyvinvoinnissa on suuria eroja. Työssä käyvä, yksin asuva nainen pärjää paremmin kuin työtön mies. Kaikkein huonoimmin yksin asuvista menee työttömillä ja eläkeläisillä. Ikääntyneillä yksin asuminen lisää laitoshoitoon joutumisen riskiä.

Mittakaavaedut puuttuvat yksin asuvalta

Yhteistä kaikille yksin asuville on, että heille sairastuminen tai työttömäksi jääminen on huomattavasti suurempi riski kuin parisuhteessa asuville. Yhteistä on myös se, että kaikki yksin asuvat jäävät vaille mittakaavaetuja, joista hyötyvät jo kahden tai sitä useamman hengen taloudet.

Tutkija Timo Kauppinen myöntää, että yksin asuviksi valikoituu enemmän sellaisia ihmisiä, joiden elämänhallinnassa on haasteita jo alunperinkin.

– Alunperinkin parempiosaiset päätyvät sujuvammin parisuhteeseen ja pystyvät pitämään sitä yllä useammin kuin huono-osaiset. Jatkossa olisi tarpeellista tutkia, miten paljon yksin asuminen itsessään vaikuttaa siihen, miten ihminen pitää yllä elämänhallintaansa, Kauppinen sanoo.

Yksin asuvien määrä on kasvanut nopeasti Suomessa. Vielä 1989 yksinasuvia oli vähemmän kuin kahden tai yli kolmen hengen asuntokunnissa asuvia. Tänään Suomessa asuu yksin yli miljoona ihmistä, ja yli kolmannes heistä on yli 65-vuotiaita.

– Yksin asuminen on lisääntynyt, koska nuoret muuttavat aikaisemmin kotoa, avioerot ovat yleistyneet ja elinikä on pidentynyt. Myös hyvinvointivaltion ominaispiirteet lisäävät ainakin naisten yksinasumista: suuri osa naisista käy töissä ja Suomessa on yksilöllinen sosiaaliturva, joka tukee yksin asuvia.

Asuntokunnista 41 prosenttia on yhden hengen talouksia.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: