Hyvinvoinnin mitta on terve pääkoppa

Katso ympärillesi, sinä yli viisvitonen. Oliko nuoruudessasi joka nurkalla kuntosaleja, fitnessklubeja tai mielenrauhaa tarjoavia palveluja? Ei ollut. Entä kiirehditkö suoraan töistä tai opiskelusta hotjoogaan tai bodybumpiin? Et kiirehtinyt. Toista on nyt. Omat lapset juoksevat tukka putkella opiskelu-työ-kuntoilu -oravanpyörää ja lapsenlapsia trimmataan kuin kilpahevosia.

80 % haluaa panostaa jatkossa enemmän fyysiseen kuntoon

Hyvinvointi on nykypäivän megatrendi, joka on myös onnistuttu kaupallistamaan hyvin. Tarjontaa on pikakuureista elämänmittaisiin muutosohjelmiin. Ainakaan vaihtoehtojen puutteesta ei kukaan voi omaa passiivisuuttaan syyttää.

Mutta nyt kuuluu kummia. Hyvä fyysinen kunto tai grammantarkka ruokavalio eivät takaakaan onnea. Itsensä hyväksyminen ja sisäisen tasapainon löytäminen on noussut yhtä tärkeäksi kuin hyvä fyysinen kunto. Ja mitä enemmän ikää tulee, sen tärkeämmäksi ihmiset kokevat tasapainoisen elämän.

Kolmen kerroksen väkeä

Kansanterveyden kannalta ongelma on, että uusiakin hyvinvointipalveluita käyttävät ihmiset, joka jo ovat kovia kuntoilemaan ja hoitamaan hyvinvointiaan. Passiiviset sohvaperunat ovat yhteinen ongelmamme. Mikä avuksi?

Hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimus jakaa ihmiset kolmeen kastiin.

Ensimmäisessä luokassa matkustavat aktiiviset ihmiset, siis kaikki he, jotka jo ovat oivaltaneet hyvinvoinnin tärkeyden ja löytäneet lajinsa.

Oleellista on hyvien rutiinien löytäminen

Toisessa luokassa ovat aktivoituneet. He ovat saaneet kipinän, ja aika moni tästä ryhmästä tuleekin toteuttamaan aikeensa. Oleellista aktivoituneille on hyvien rutiinien löytäminen.

Kolmanteen ryhmään kuuluvat passiiviset, liikuntaa vieroksuvat ja omaa hyvinvointiaan laiminlyövät ihmiset. He kantavat eniten huonoa omaatuntoa liikkumattomuudestaan ja vääristä elämäntavoistaan, lisäksi he ovat kaikkein vähiten tyytyväisiä omaan ulkonäköönsä.

Kaveri valmentajaa kannustavampi

Suomalainen uskoo lääkäriin ja kaverin suositukseen. Kuusi kymmenestä vastaajasta piti lääkärin tai kaverin suositusta kaikkein tärkeimpänä kimmokkeena elintapojen muuttamiselle.

Personal trainerin palvelut eivät ole vielä lyöneet itseään läpi. Vain vajaat 12 prosenttia kaikista vastaajista uskoi saavansa heistä apua.

75 % tahtoo panostaa jatkossa enemmän henkiseen hyvinvointiin

Säännöllisissä lääkärintarkastuksessakin suo­­malaiset käyvät vain silloin, kun työnantaja sen järjestää. Tutkimukseen vastanneista vain kaksi kymmenestä katsoi säännöllisen lääkärintarkastuksen tarpeelliseksi. Sama määrä oli valmis maksamaan henkilökohtaisesta lääkäristä.

Yhteisön merkitys, oli se sitten viikoittainen jumppatunti tai vesijuoksu, koettiin tärkeäksi. Ja mitä enemmän ikää kertyi, sen tärkeämmäksi oma porukka koettiin.

Hyvinvointi on siis sosiaalista toimintaa. Erityisesti pitkäaikaisissa parisuhteissa piilee iän myötä vaaransa. Jos puoliso on passiivinen, se helposti hidastaa myös aktiivisemman puolison elämää.

Vanhemmat haluavat oppia

Alle kolmekymppinen haluaa olla hyvännäköinen. Kun ensimmäiset ikääntymisen merkit ilmenevät, moni nelikymppinen alkaa kilpajuoksun vanhenemista vastaan. Viimeistään siinä iässä sohvaperunamiehetkin heräävät pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan.

40–50-vuotiaana perhe ja elämän taloudellinen turvallisuus nousevat pääosaan ja fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpito on elintärkeää. Pakko pysyä kunnossa, jotta jaksaa hektistä elämää.

Ihmisen halu oppia uutta on korkeimmillaan 50–60-vuotiaana!

Sitten alkaa helpottaa. Jo ennen kuuttakymmentä ikävuotta moni meistä herää elämän rajallisuuteen, ja samalla halu oppia uutta kasvaa. Tämän Hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimuksemme suurimpia oivalluksia on, että juuri 50–60-vuotiaana ihmisen halua oppia uutta on kaikkein korkeimmillaan! Tässä olisi hyvä sauma myös yrityksille tuotteistaa kohderyhmälle sopivia terveys- ja hyvinvointipalveluja.

Kun ikä alkaa kuutosella, elämän keskiöön nousevat ystävät ja läheiset. Työ menettää merkitystään, ja halu satsata omaan vapaa-aikaan kasvaa.

Riittävästi unta

Entä mihin asioihin ihmiset sitten haluavat panostaa?

Yli yhdeksän kymmenestä vastaajasta piti unta yhtenä tärkeimmistä asioista hyvinvoinnissaan. Se oli vieläkin arvokkaampaa kuin riittävä vapaa-aika. Ja mitä enemmän ikää tuli, sen tärkeämmäksi riittävä uni koettiin.

Paino alas – tai ainakin kuriin

Kaksi kolmesta kyselyymme vastanneista on halukas pudottamaan painoaan.

58 % haluaa tiputtaa painoaa

Tässäkin lajissa jako passiivisiin ja aktiivisiin aikojiin on kuvaava: passiivisista lähes 80 prosenttia haluaisi pudottaa painoaan. Sen sijaan aktiivisista ihmistä vain 40 prosenttia tunsi samanlaista tarvetta.

Teknologia töihin

Aika monella on jo kotona verenpainemittari ja verensokerin mittauslaite. Mutta nyt yhä useamman ranteessa komeilee myös aktiiviranneke, jonka avulla voi tarkkailla hapenottokykyä, päivittäisten askelten määrää, sydämen lyöntitiheyttä... ties mitä.

Teknologian hyödyntäminen hyvinvointimme apuna on vasta aluillaan. Sitä mukaa kun uusia hyödyllisiä tai vähemmän hyödyllisiä välineitä tulee, myös asenteemme teknologiaa kohtaan ovat pehmentyneet.

71 % hyväksyy teknologian käytön oman terveydentilan valvomisessa

Hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimus kertoo, että kaikenikäiset hyväksyvät teknologian hyödyntämisen oman hyvinvoinnin edistämisessä. Esimerkiksi DNA-tutkimukseen perustuva räätälöity lääkitys tai ruokavalio herättää närää vain joka viidennessä vastaajassa.

Uusia alkuja

Mitä johtopäätöksiä suomalaisten hyvinvoinnista vetää tutkimuksen tekijä, 15/30 Research -tutkimuslaitoksen kehitysjohtaja Mikko Ampuja?

59 % aikoo olla kolmen vuoden kuluttua paremmassa fyysisessä kunnossa

– On hienoa, että kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaa parantaa hyvinvointiaan. Mutta samanaikaisesti viidennes suomalaisista voi huonosti. Tässä on kansanterveydelle vielä iso pähkinä purtavaksi. Muutosten kannalta oleellisia ovat elämän murroskohdat, lasten lähtö kotoa, töistä pois jäänti, eläköityminen. Silloin ihminen on avoin uudelle ja muutokselle, Ampuja sanoo.

Elämän murroskohta on sekä mahdollisuus että uhka. Silloin on hyvä patistaa itsensä liikkeelle. Jos taas sisäinen motivaatio muutokseen on jo olemassa, uusi elämäntilanne lupaa myös fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille hyvää.

8 x hyvinvointi

1. Hyvinvointi on megatrendi.
2. Hyvät rutiinit auttavat.
3. Kilauta kaverille.
4. Mitä vanhempi ihminen, sen enemmän hän haluaa oppia uutta.
5. Riittävä uni on kuin panisi rahaa pankkiin.
6. Paino hallintaan.
7. Teknologia on renkimme, pistä se töihin.
8. Murroskohdissa on uuden alku.