Moni luulee, että iän myötä hiipuva aineenvaihdunta nostaa painoa. Mutta energiantarpeessa ei ole juurikaan eroa 20- ja 60-vuotiaana.
Kyllä minäkin nuorena pystyin syömään mitä tahansa, eikä paino noussut. Nykyään kiloja tulee pelkästä herkkujen näkemisestä. Näin moni meistä on tottunut suhtautumaan vaa'an hiljalleen kohoaviin lukemiin ja lempifarkkujen kiristävään vyötäröön.
On hyvin yleinen luulo, että ihmisen elimistön kuluttaman energian määrä alkaisi laskea merkittävästi jopa niin varhain kuin 3040 ikävuoden tienoilla. Ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin mukaan kyse on kuitenkin enemmänkin arkikokemusten synnyttämästä väärinkäsityksestä kuin tieteellisestä faktasta.
Ihmisen energiantarpeessa alkaa todellisuudessa tapahtua muutoksia vasta noin 60 ikävuoden jälkeen. Näin raportoitiin laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa, josta hiljattain kertoi Science-lehti. Tässä iässäkin energiantarpeen lasku on hyvin hidasta: vain noin 0,7 prosenttia vuodessa.
- Mitään sinänsä uutta ja mullistavaa tutkimuksessa ei ollut, mutta se on hyvä vahvistus nykytiedolle, Patrik Borg sanoo.
Arjen aktiivisuus muuttuu
Aikoinaan tutkijatkin saattoivat esitellä kaavoja, joiden mukaan ihmisen vuorokausittainen energiantarve pienenisi väistämättä jopa satoja kilokaloreita jokaista elettyä vuosikymmentä kohti.
Borgin mukaan näin ei ole ajateltu enää pitkään aikaan.
Ihmisten kokemus painonhallinnan vaikeutumisesta iän myötä on erittäin yleinen ja täysin todellinen. Syy ei silti ole niinkään fysiologiassa vaan kaikessa siinä, mikä ihmisen arjessa tyypillisesti muuttuu vuosien vieriessä.
Arkiaktiivisuus vähenee huomaamatta ahkerasti liikkuviltakin.
Kaikenlainen arkiaktiivisuus vähenee huomaamatta helposti heilläkin, jotka mielestään harrastavat ahkerasti liikuntaa. Parikymppisenä harva meistä ajoi ostoksille omalla autolla suoraan marketin oven eteen tai vietti viikonloppuja television ääressä.
Borgin mukaan eletty elämä ehtii monella sotkea perusteellisesti tuntuman rentoon ja omaa kehoa kuuntelevaan syömiseen. Takana saattaa olla lukemattomia, toinen toistaan kummallisempia muotidieettejä. Myös pitkän ajan kuluessa juurtuneiden mielitekojen vastustaminen tuntuu vaikeammalta kuin aiemmin.
-Nuoruuden huolettomien ja hoikkien päivien muistelemisenhan pitäisi kertoa ihmiselle, etteivät itsekuri ja syömisen äärimmäinen rajoittaminen toimi painonhallinnassa, Borg huomauttaa.
Ateriarytmillä on vaikutusta
Vuosien varrella myös ateriarytmi on monella ehtinyt rapautua.
En ole varmaan milloinkaan tavannut kilojen kanssa tuskailevaa ihmistä, jonka ateriarytmi olisi täysin kunnossa. Ja käytännössä aina pulmana ovat liian niukat aamupala ja lounas. Ne kasvattavat iltaan mennessä hillittömän nälän.
Kaikkein merkittävimmiksi painonhallintaa iän myötä vaikeuttaviksi seikoiksi Patrik Borg nostaa kuitenkin stressin ja jaksamisen. Monen paino alkaa ensimmäisen kerran nousta niin kutsutuissa ruuhkavuosissa. Ja vaikka työura alkaisi päälle kuusikymppisenä jo olla takana, mielialaa saattavat nakertaa esimerkiksi omat ja läheisten terveyshuolet.
- Ellei hyvinvoinnin henkinen perusta ole kunnossa, painonhallintaa tukevien tottumusten noudattaminen on tosi vaikeaa, Borg sanoo.
Entä miten pitäisi suhtautua tietoon, ettei keski-iässä alkava tukevoituminen olekaan mikään vääjäämätön luonnonvoima? Aiheuttaako tämä vain kovia paineita pinnistellä nuoruuden vaatekoon saavuttamiseksi?
Keski-iässä alkava tukevoituminen ei ole vääjäämätön luonnonvoima.
- Minun mielestäni viesti on pikemminkin huojentava. Keho antaa meille mahdollisuudet pysyä painossa, joka tuntuu hyvältä eikä lisää elintapasairauksien riskiä. Tämähän on hieno asia, Borg vastaa.
Jos tieto antaa uutta intoa tarkastella omia elämäntapoja, Borg kannustaa aivan ensiksi kiinnittämään huomiota yleiseen jaksamiseen. Mikäli esimerkiksi onnistuu ratkaisemaan jonkin mieltä painavan ihmissuhde- ongelman ja nukkumaan näin hieman aiempaa paremmin, seuraavat muutokset arjessa ovat helpompia.
Ravitsevaa ruokaa
Tämän jälkeen voi vaikkapa pyrkiä lisäämään mukavaa ja virkistävää liikuntaa arkeen.
-Tärkeintä on ylipäänsä olla aktiivinen. Mutta jos haluaa oikein hifistellä yksityiskohdilla, voi koettaa tehdä kerran tai pari viikossa jotakin lihaskuntoa kohottavaa: käydä kuntosalilla tai jumppailla kotona. Juuri lihakset nimittäin pitävät yllä aineenvaihduntaa.
Syömisessä Patrik Borg kehottaa satsaamaan säännölliseen ateriarytmiin ja laadukkaaseen, ravitsevaan ja monipuoliseen ruokaan.
Monipuolinen ja ravitseva ruoka on huolenpitoa itseä kohtaan.
On huolenpitoa itseä kohtaan kokata eläkkeelläkin tai yhden hengen taloudessa maistuvia ja täysipainoisia aterioita.
- On väärä ajatus, ettei iän karttuessa enää tarvitsisi syödä kunnolla. Niin sanotussa vanhuuden haurastumisvaiheessa ruokahalu tosiaan pienenee ja energiantarvekin lopulta laskee lihasten vähentyessä. Mutta tämä vaihe tulee nykyään yhä myöhemmin, eikä sitä todellakaan kannata jouduttaa omilla teoilla.
Juttu on julkaistu ET-lehdessä 1/2022.
