Dekkarifanin onnenpäivät! Nyt alkaa monta uutta kirjasarjaa – luimme niiden ensimmäiset osat

Milanolainen shakki

Vera Vala: Italialainen peli

WSOY

Milano, suomalaistaustainen oikeuspsykologian opiskelija ja kaupunkia pelossa pitävä sarjamurhaaja.

Salla Kotka tulee imaistuksi kiihkeään rikollisjahtiin, jossa selvitetään yksittäistä murhaa ja sen mahdollista yhteyttä isompaan murhasarjaan.

Tämä jännäri on ahmaistava.

Kiinnostavampaa on kuitenkin Sallan erikoinen persoona. Hänen kasvosokeuttaan väläytellään muutamaan kertaan, mutta tulevissa kirjoissa sillä lienee isompi merkitys. Salla ei myöskään ole aivan niin sinut oman pimeän puolensa kanssa kuin aluksi vaikuttaa.

Kirjan parasta antia ovat monikerroksiset henkilöt ja heidän väliset suhteensa. Ja totta kai se, onko sarjamurhaaja Harlekiini lähempänä kuin kukaan haluaisi uskoakaan.

Moderni marple

Robert Thorogood: Thamesjoen murhat

Suom. Hilkka Pekkanen. Siltala

Suuressa, jo hiukan ränsistyneessä talossa asuva Judith Potts on ihastuttavan eriskummallinen hahmo. Hän 77-vuotias, kiitää polkupyörällä viitta lepattaen pitkin idyllistä kotikyläänsä ja ottaa iltaisin viskimoukun, usein toisenkin.

Kimurantti murhamysteerii on kuin suoraan Agatha Christien kirjoista

Naku-uinnillaan Judith kuulee naapurista laukauksen. Se sotkee hänet kimuranttiin murhamysteeriin, joka on kuin suoraan Agatha Christien kirjoista, mutta modernilla otteella. Aivan kuin hiukan anarkistinen neiti Marple olisi pompannut nykyaikaan.

Kokonaisuus pysyy brittiläisen tyylikkäänä, vaikka muutamaan kertaan Robert Thorogood sortuu turhan helppoon huumoriin. 

Kepeä kesärikos

Anders de la Motte & Måns Nilsson: Kesäparatiisin murhat – Kuolema asuntonäytössä

Suom. Tarja Lipponen. Johnny Kniga

Rakastan ruotsalaisen Maria Langin ­dekkareita. Niissä on aina kesä, Ruotsi ja ihmiset kauneimmillaan ja herrasmies­etsivä tyylikkäässä puvussaan setvimässä murhia.

Samaa henkeä on entisen poliisin ­Anders de la Motten ja koomikko Måns Nilssonin yhteistyönä syntyneessä kirjassa, vaikkei se Langin viehkoa kepeyttä aivan tavoitakaan.

Skånen rannikkomaiset luovat rikoksille ajattoman kauniin ympäristön.

Ehkä syynä on se, että ennen vanhaan murhavyyhtiin sotkeutuivat taiteilijat, vuorineuvokset ja professorit, nyt somejulkkikset, NHL-pelaajat ja tosi-tv-tähdet.

Skånen rannikkomaisemat luovat rikoksille kuitenkin ajattoman kauniin ympäristön. 

Syrjäinen maa

Ragnar Jónasson: Lumisokea

Suom. Vilja-Tuulia Huotarinen. Tammi

Islantilaisen Ragnar Jónassonin poliisimysteeri ilmestyi Islannissa jo vuonna 2010, mutta suomennos saatiin vasta nyt. Ehkä sen takia kirja tuntuu jo hiukan vanhahtavalta tiukkatempoisten nykydekkareiden rinnalla.

Leppoisa tahti antaa toisaalta aikaa syventyä siihen, missä pohjoisislantilaiseen pikkukylään sijoittuva kirja on parhaimmillaan: karun talvisen luonnon ja kyläyhteisön sotkuisten suhteiden kuvailuun.

Kirja on parhaimmillaan karun luonnon ja kyläyhteisön suhteiden kuvailussa.

Murhatutkimuksen keskelle joutuva poliisi on vastavalmistunut ja muuttanut Reykjavikista, mikä ei ainakaan helpota työskentelyä ulkopuolisia kyräilevien kyläläisten kanssa.

Lapsuuden jäljet

Karin Fossum: Paha äiti

Suom. Tarja Teva. Johnny Kniga

Norjalainen Karin Fossum kirjoittaa niin hyvin, että tekee mieli nauraa ääneen silkasta onnesta.

Dekkarin jännitys rakentuu sisarusten, Akselin ja Ellinorin, surkealle lapsuudelle. ”He ovat kuin sadun kaksi lasta, jotka olivat paenneet noidan talosta.”

Fossum kirjoittaa niin hyvin, että tekee mieli nauraa ääneen onnesta.

Noita on heidän äitinsä. Lapsuus oli vankila, jonka kaltereiden takaa he seuraavat vielä aikuisinakin muiden elämää. Kateellisina, katkeruuden ja vihan kupliessa mielen myrkkypadoissa.

Vasta myöhään tarinaan tulee rikostutkija Eddie Feber, joka ryhtyy setvimään äidin kuolemaa ja aloittamaan dekkarisarjan. Paras dekkari vuosiin.

Paha pohjanmaa

Nilla Kjellsdotter: Kivipuiston tyttö

Suom. Anna Heroja. Gummerus

Vaasan ympäristöön sijoittuva dekkari julkaistiin ensin ruotsiksi Ruotsissa, vaikka kyseessä onkin suomalainen teos.

Se onkin mielenkiintoisinta Mija Wadö -nimisestä poliisista kertovassa kirjassa, joka kulkee hyväksi havaittua dekkarikaavaa kuin juna. On menneisyyden haamuja, on parisuhdeongelmia, on karmeita rikoksia ja epäkelpo esimies.

Kirja kulkee dekkarikaavaa kuin juna.

Harmi vain, että Kjellsdotter kiirehtii juonen läpi ilman, että tarina tai henkilöt syvenevät kunnolla. Elokuvallinen kohtausten rakentelu herättää odotukset televisiosarjasta.

väärät roolit

Ulrika Rolfsdotter: Saaliin sydän

Tammi

Nyt on sosiaalityöntekijä joutunut keskelle murhamysteeriä. Kolmikymppisen naisen paluu kotiseudulle, jossa odottavat käsittelemättömät traumat, kuulostaa moneen kertaan kerrotulta. Mutta päähenkilön ammatti laajentaa perinteisen jännärin maailmaa pienen paikkakunnan sosiaalisiin ongelmiin.

Perinteisen jännärin maailma laajenee pienen paikkakunnan sosiaalisiin ongelmiin.

Samalla se hienovaraisesti osoittaa lukijalle tämän omia ennakkoasenteita. Kaljaa kittaavana työnvieroksujana esitelty mies onkin myös isä, joka on valmis melkein mihin tahansa lastensa puolesta. Harvoin elämässä mikään on mustavalkoista.

Suomalainen Islannissa

Satu Rämö: Hildur

WSOY

Islannin länsivuonoille sijoittuva kirja on jäädä minulta kesken heti alkuunsa, koska 1550-luvulta starttaavan tarina myyttinen alku on kiusaannuttava.

Onneksi siirtymä päähenkilön, rikosetsivä Hildur Rúnarsdóttirin lapsuuteen ja nykyaikaan koukuttaa nopeasti. Katoamistapausten ja kuoleman varjolla lukija pääsee tutustumaan myös syrjäseutujen omalaatuiseen ympäristöön ja elämäntapoihin.

Kirjailija onnistuu rakentamaan aitoja henkilöitä ja ihmissuhdekuvioita.

Dekkarielementtien puitteissa Satu Rämö onnistuu rakentamaan aitoja henkilöitä ja ihmissuhdekuvioita, joiden jatkoa jää odottamaan. Hildurin menneisyydestä saamme tietää enemmän jo maaliskuussa ilmestyvässä kakkososassa Rósa ja Björk. 

Jengit sodassa

Lisa Bjerre & Susan Casserfelt: Yksinäinen todistaja

Suom. Tarja Lipponen. Johnny Kniga

Kirjoittajien ensimmäinen yhteinen dekkari näyttää, mitä voi tapahtua, kun jengit tappelevat vallasta aivan kotikulmilla. Tapahtumien keskipiste on tukholmalainen monikulttuurinen Bagarmossen, yksi metrolinja 17 :n varrella olevista lähiöistä.

Kirjan leikkauksittain etenevä kerronta ja puhekielinen dialogi imevät mukaansa. On helppo tunnistaa niin murhan todistajaksi joutuvan 13-vuotiaan Eddien ahdinko kuin murhaa tutkivien poliisien, Lina Krusen ja Jack Karlberginkin, oman elämän takut.

Leikkauksittain etenevä kerronta ja puhekielinen dialogi imevät mukaansa.

Monta plussaa tälle, jään uteliaana odottamaan seuraavaa dekkaria kirjoittajakaksikolta. 

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 22/2023.