Iän karttuessa reaktiokyky heikkenee ja auton hallinta muuttuu vaikeammaksi. Joskus tulee päivä, jolloin ajokortista kannattaa luopua.
1. Huomaako heikentynyttä ajotaitoa itse?
Epävarmoiksi muuttuneista ajotaidoista voi kieliä samoilla reiteillä pysyttely ja ajoneuvoon huomaamatta ilmestyneet pienet peltivauriot.
Yleensä ajon aikana tapahtuvan haparoinnin huomaa ensimmäisenä joku muu kuin kuski itse. Kyydissäolijan huomautuksista ei kannata loukkaantua.
2. Millaisia haasteita ikä tuo ajamiseen?
Nopeasti muuttuvat liikennetilanteet muodostuvat iän karttuessa hankalammiksi. Suuret risteykset, ruuhkat ja kaistanvaihdot voivat tuntua aiempaa vaikeammilta. Tämä johtuu reaktio- ja huomiokyvyn heikentymisestä. Pyri ennakoimaan tilanteita, joissa tiedät tarvitsevasi aikaa toimia. Näin voit välttää onnettomuusriskejä.
3. Miten voi parantaa ruostuneita ajotaitoja?
Pitkään vain kyytiläisenä istuneen kannattaa aloittaa harjoittelu tutuilta ja helpoilta reiteiltä. Aja ruokaostoksille tai lähellä asuvan ystävän luo. Jos ajamaan lähteminen askarruttaa tai jopa pelottaa, ota yhteyttä autokouluun. Usein tunti tai kaksi riittää muistuttamaan mieleen ajamisen perusteet. Kertaus auttaa palauttamaan auton käsittelytaidot melko nopeasti.
4. Milloin ei kannata enää ajaa pitkiä matkoja?
On yksilöllistä, missä vaiheessa pitkistä reissuista kannattaa luopua. Ajokyky säilyy tavallisesti pidempään niillä, jotka istuvat ratissa useampia tunteja päivässä kuin harvoin ajavilla. Jaloittelu ja tauot ylläpitävät vireystasoa. Jos satojen kilometrien päähän lähteminen mietityttää, voi matkan varrella yöpyminen olla hyvä vaihtoehto.
Lue myös: Tunnista heikentynyt ajokyky – huomioi nämä 5 asiaa
5. Mitkä sairaudet saattavat olla riskejä auton ratissa?
Sydänsairaudet, dementia ja aivoverenkierron häiriöt aiheuttavat liikenteessä erityisiä vaaratilanteita.
Oman ajokunnon arviointi on jokaisen autoilijan tehtävä.
Jos olosi on huono, älä lähde ajamaan päivystykseen itse. Uni- tai kolmiolääkkeitä syövän ei kannata lähteä rattiin ainakaan kolmen tunnin kuluessa lääkkeen otosta. Muutoinkin on muistettava, että kolmiolääkkeet saattavat heikentää ajokykyä.
6. Saako pelkääjän paikalla istuva toimia apukuskina?
Saa, kunhan hän ei häiritse tai vaaranna kuskin ajoa. Esimerkiksi vaihteiden vaihtaminen tai vilkun päälle laittaminen ovat vain autoa ajavan tehtäviä.
Erityisesti oudossa tai vilkkaassa ympäristössä tiimipelin hyödyntäminen on kuitenkin eduksi. Kaksi silmäparia havainnoi ympäristöä paremmin kuin yksi.
7. Onko alinopeuden ajaminen kiellettyä?
Alinopeus ei ole laissa kiellettyä. Kenenkään ei pitäisi joutua ajamaan niin lujaa, että auton hallinta kärsii. Pimeässä ja huonolla kelillä varovaisuus on erityisen suotavaa.
Muiden autoilijoiden voi kuitenkin olla hankala arvioida esimerkiksi moottoritiellä hitaasti liikkuvan reaktionopeutta. Jos koet liikennevirran mukana pysymisen haastavaksi, mieti vaihtoehtoisia ja rauhallisempia ajoreittejä.
8. Mikä helpottaisi sopeutumista ajokortin menettämiseen?
Ajokortista luopuminen voi olla vaikea paikka. Jos oma ajokyky on huonontunut merkittävästi aistien heikkenemisen tai sairauksien takia, täytyy itsekkyys unohtaa. Liikenteessä olet vastuussa paitsi omasta, myös muiden turvallisuudesta.
Suunnittele jo etukäteen, miten arjen askareet hoituvat ilman autoa. Onko lähipiirissäsi joku, joka voisi käyttää sinua asioilla ja ruokakaupassa? Pääsetkö liikkumaan kuntasi palvelutaksilla? Autottomuus ei tarkoita vapauden menettämistä. Se on vaihe, jonka eteen joutuu jokainen meistä.
Asiantuntijoina liikenneopettaja Mari Kivelä ja Liikenneturvan Jyväskylän yksikön yhteyspäällikkö Leena Piippa sekä terveyskirjasto.fi.
